Tuohon sinun listaan kun vielä lisää sen että on aiempaa vaikeampaa kehitellä tukipakettejakaan, koska ne tuppaa nostamaan inflaatiota entisestään. Palattaisiinko tässä viimein ”normaaliin?
9 tykkäystä
Tälle on oikein oma terminsäkin että ennusteita ja tulevaisuudenskenaarioita korjataan viiveellä ja liian varovaisesti:
3 tykkäystä
Miten suuntaan tällainen soppa kehittyy, jos oletamme Evergranden ja Kiinan muun kiinteistösektorin rysähtävän tai ainakin ottavan jonkinlaisen hidastumisen? Mietin lähinnä vastavoimaa, koska Kiinan rakennuspuoli kuluttaa paljon otsikoissa olleesta kuparista 30% kun taas maailman sähköautot vaivaiset 2% (luin Twitteristä). Vastaavasti rautamalmin, teräksen ja monen muun rakennuksissa tarvittavin raaka-aineen kysynnän luulisi laskevan tällaisessa tilanteessa.
Olisiko tällä inflaatiota rauhoittava vaikutus vai saataisiinko jopa aikaiseksi staglaatiota - kasvu hukkuu Kiinan mukana ja hinnat jatkavat nousua, koska niin moni muu asia nousee kuin rakennusalaan kytkeytyvät asiat?
5 tykkäystä
Entä skenaario, jossa Kiinan valtio ajautuu levottomuuksiin ja tärkeät satamat sulkeutuvat?
2 tykkäystä
Kiinan hyytyessä, joka on vastannut leijonan osasta 2010 jälkeisestä, mörnineestä maailmantalouden kasvusta ja ennennäkemättömän tasaista kassavirtaa korkeilla marginaaleilla tekevien deflatoristen (lainasin sanan Cathiel Woodilta 
) teknologiayhtiöiden, jotka ovat marssineet 2010 jälkeen sekä syrjäyttäneet öljy-yhtiöt ja pankit osakemarkkinoiden vetureina, onko näkyvissä syytä miksi pitkien korkojen kupongit hinnoiteltaisiin kovinkaan korkealle? Eli miksi tuottovaatimukset nousisivat?
Cathie Wood, Ark Investment Management CEO, believes that investors planning for an inflationary period are making a significant mistake. She tells Bloomberg’s Sonali Basak that her biggest concern for markets is a ‘deflationary boom.’ (Source: Bloomberg)
https://www.bloomberg.com/news/videos/2021-09-29/cathie-wood-next-big-risk-is-deflation-video
Helsingin pörssi on melkoisen riippuvainen siitä miten tavarat menevät kaupaksi Euroopassa ja maailmalla.
Ja ehkä turhaa rautalangasta vääntämistä mutta mitä lähempänä kuluttajan päivittäisiä välttämättömyystarpeita, sitä vähemmän syklistä. Mitä kauempana kuluttajan päivittäisistä välttämättömyystarpeista, sitä enemmän syklistä.
Nähdäkseni deltavariantti tuki tavaroiden kysyntää mutta toki vaikeutti monilla firmoilla niiden valmistamista. Nyt delta alkaa monin paikoin jäädä taakse.
5 tykkäystä
Vakavammin. Jos tulee inflaatiota jne. Niin miten näette softa ja saas pohjaisten kasvu yhtiöiden aseman, jos ne ovat kassavirraltaan positiivisia. Minun on hiukan hankala hahmottaa, helpompi ajatella että jos eäteräksen hinta voimakkaasti kohoaa, niin hintaa on nostettava.
Softafirmoilla varmaan on kyseessä palkat? Toisaalta osa niistä kivasti skaalautuu…
Tämä riippuu varmasti todella paljon bisness- ja sopimusmallista. Muutamia omia pohdintoja alla.
-
Kuukausitilaukseen perustuvat palvelut pystyvät ainakin jossain määrin nostamaan hintojaan, riippuen hiukan kilpailuasetelmasta eli vaikutus voisi olla vähäisempi (kunhan tuote kunnossa ja markkina-asema vahva). Esimerkkinä vaikkapa Spotify. Nettlix, ym. striimauspalveluista vaikeampi sanoa koska kilpailu niin veristä, luultavasti ottaisivat enemmän osumaa.
-
Monet enterprise softat otetaan sopparilla vuodeksi kerrallaan (jolloin hintoja voi kyllä korottaa mutta se tulee viiveellä). Lopulta vaikutus sama mutta tulos voi hetkellisesti kärsiä ja kaikki eivät näissä tapauksissa tuosta vaan suostu korotuksiin ja vaihtavat kilpailevaan tarjontaan (joskin usein vaihtamisen kynnys on todella iso). Esim: Salesforce pärjää varmasti hyvin inflaation kanssa koska pois vaihdon kynnys niin suuri.
-
Jos ansaintalogiikka on jokin muu (esim. mainosmyynti Facebook/Google/Ym. akselilla) niin vaikeampi sanoa. En usko että mainostajat alkaisivat systemaattisesti maksamaan enempää, mutta toisaalta koko ajan kasvava osa kaikesta mainonnasta tehdään digissä mikä luonnostaan nostaa niiden samojen mainospaikkojen hintoja (joskaan ei varmaan riittävästi todella kovaan inflaatioon). Vaikutus voi siis jäädä vähäiseksi TAI heikentää lopputulosta kun liikevaihto ei kasvakaan inflaation tahdissa.
5 tykkäystä
“Simply staying invested may be an effective long-term solution for inflation concerns.”
Niimpä, muista mitä varten sijoitat 
11 tykkäystä
ATH-lukemasta laskettuna alkaa monessa suomalaisessa pörssin laatuyrityksessä olemaan jo yli -20% alennus.
Kaikki eivät pääse huumeesta eroon, varoittaa OP Ryhmän Timo Ritakallio velasta – Pörssissä pitää varautua vähintään 20 prosentin korjausliikkeeseen
Osakemarkkinoilla pitää varautua vähintään 20 prosentin korjausliikkeeseen, sanoo OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio.
Talouselämän juttu maksumuurin takana: Kaikki eivät pääse huumeesta eroon, varoittaa OP Ryhmän Timo Ritakallio velasta – Pörssissä pitää varautua vähintään 20 prosentin korjausliikkeeseen | Talouselämä
6 tykkäystä
Mitä mieltä foorum jäsenet ovat mahdollisista syistä/syystä reippaamman korjausliikkeen sytyttäjäksi? Oma suosikkini on inflaatio+korot yhdistettynä korkeaan velkatasoon ja tästä seurauksena oleva yritysten tulosennusteiden korjaukset alaspäin.
WSB - porukan voisi pysäyttää jonkun meemifirman ajautuminen konkurssiin. Siinä ei hodlaaminen ja timanttikädet enää auta, kun sijoituksen arvo putoaa nollaan.
2 tykkäystä
Kiinan kiinteistöjen arvon romahdus → Kiinalaiset alkaa myymään kiireellä omistamiaan kiinteistöjä maailmalla → Kiinteistöjen arvot, jos ei romahda, laskee → velkojen vakuudet paukkuu → velkakriisi.
Tai sitten meteori.
Oma fiilikseni korjausliikkeistä yleensä on ns itseään toteuttava ennuste - suurin osa sijoittajista tietää että korjausliikkeitä tapahtuu aina silloin tällöin kun on noustu tarpeeksi pitkään/kovaa, joten kun riittävän moni alkaa miettiä että nyt on ehkä korjausliike edessä ja käyttäytyä sen mukaisesti niin se osittain luo itsensä. Jokin kohonneen riskin katalyytti yleensä kuitenkin tarvitaan jolla tuota perustellaan, nyt nuo mainitsemasi inflaation ja korkojen ”yllätys”, rahapolitiikan kiristyminen, yms ovat hyviä syitä. Nuo lienevät kuitenkin jo ainakin jossain määrin laskettu odotuksiin, jolloin voivat aiheuttaa korjausliikkeen mutta ei isompaanromahdusta.
Siksipä kai isompi asia lienee kuitenkin Evergrande-sotkun laajeneminen systeemisemmäksi velkakriisiksi tai jokin muu korkean velkaisuuden aiheuttaman riskin toteutuminen?
Meme-osakkeen konkurssilla ei välttämättä ole niin suurta kokonaisvaikutusta. Ja jossain vaiheessa konkurssihan oli monille vain vahva ostosignaali (mm Hertz )
Huom: nämä perustuu lähinnä mutuun, ei sijoitussuositus 
5 tykkäystä
Eli Kiina ja inflaatio jos ja jos korjausliike joskus tulee…
4 tykkäystä
Evergrandesta ja contagionista puhuttaessa melkeinpä pelkästään puhutaan siitä, että jos Evergrande tai Kiinan talous kyykähtää, niin sillä ei ole vaikutusta muuhun maailmaan, koska ulkomaiset pankit eivät ole suuressa määrin sekaantuneet lainoitukseen.
Kiina on kuitenkin maailman toiseksi suurin talous ja varmasti Kiinalaisilla pankeilla ja yksityisillä kansalaisilla on omistuksia ulkomailla, niin kiinteistöjen kuten arvopapereiden muodossa.
Voiko olla niin, että kun Kiinassa “sh*t hits the fan”, niin Kiinalaiset pankit ja yksityiset kansalaiset alkavat myymään ulkomaisia omistuksia pelastaakseen oman taloutensa ja tämä loisi painetta länsimaalaisten yhtiöiden ja kiinteistöjen arvoon?
Onko mitään tilastoja tai tutkittua dataa, kuinka paljon Kiina ja kiinalaiset omistavat länsimaalaisista yhtiöistä tai kiinteistöistä?
Kehitysmaat ovat varmasti jännän äärellä, koska Kiina on paljon investoinut ja rakentanut lainarahalla ja nyt voivat vain odottaa milloin Xi koputtelee oven takana pyytämässä lainan takaisinmaksua.
Lyhykäisyydessään:
Omistavatko kiinalaiset huomattavan suuren määrän länsmaisista yhtiöistä, että jos he alkavat urakalla myymään niin voiko momentun muuttua ja kuinka alas voidaan vajota ja voiko tämä luoda vakavamman ketjureaktion länsimaalaisiin talouksiin?
9 tykkäystä
Kiinasta vielä… Kiinan kommunistisen puolueen perimmäinen tavoite on pysyä vallassa, ei esim talouskasvu, hyvinvointi tms - nuo jälkimmäiset ovat tärkeitä mutta vain niin pitkälle kuin toimivat välineinä joilla varmistetaan puolueen vallan jatkuminen. Eli siis talouskasvua on tarvittu koska sillä puolue on ”ostanut” kansalaisten hyväksynnän autoritaariselle systeemille. Niin kauan kuin ihmiset ovat vaurastuneet, heillä on vähemmän syitä valittaa epäkohdista.
Kiinan kansalaisilla on iso osa omaa varallisuuutta kiinni asuntomarkkinoilla ja sen romahtaminen tuhoaisi monien säästöt. Asuntomarkkinan romahdus aiheuttaisi niin suuren osuman puolueen legitimiteetille kansalaisten silmissä että se tulee tekemään kaikkensa estääkseen kriisin laajenemisen, mihin nyt nähty uutisointi mielestäni jo viittaakin. Sijoittajat, etenkin ulkomaiset, jäänevät tuossa maksajan rooliin.
Saa nähdä miten tuo tapahtuu ja onnistuvatko lopulta. Oli miten oli, aikaahan tuolla kai vain ostetaan, itse laajempi velkaongelma ei sinänsä katoa mihinkään.
10 tykkäystä
Kiinassa on ainakin tähän asti ollut hyvin tiukat rajoitukset pääoman siirtämiselle maasta ulos, joten ainakaan yksityiset kansalaiset tuskin omistavat merkittäviä määriä. Osittain tämän vaihtoehtojen puutteen takiakin iso osa säästöistä ja varallisuudesta on kiinni asunnoissa - pari artikkelia aiheesta kertoo että real estate on noin 40-60% keskivertokiinalaisen varallisuudesta:
https://www.gbm.hsbc.com/insights/global-research/mainland-chinas-rising-wealth
http://www.xinhuanet.com/english/2020-04/26/c_139009659.htm
Esim HSBCn artikkelista
Property accounts for roughly 40 per cent of household assets. The average urban household owns 1.5 residential properties and urban home-ownership is the highest in the world. For years, other options were limited but as financial markets become more sophisticated and more open, we expect a greater proportion of household wealth to be invested in shares or mutual funds at home and abroad.
Yrityksillä on varmasti enemmän omistuksia, lähtein vaikkapa suomalaisista peliyrityksistä. Jos jollain on tuosta statistiikkaa niin olisi mielenkiintoista tietää tarkemmin.
2 tykkäystä
Aiheeseen liittyen
1 tykkäys
Nykyiset kuluttajatuotteiden halvat hinnat perustuvat sille, että tätä sirkusta pyöritetään ekologisella velalla tulevien sukupolvien resursseilla. Nyt, kun tulee päästökauppoja ja hiilitulleja ja muita markkinaehtoisia keinoja saada ekologista velkaa eniten synnyttävät kohteet maksamaan synnyttämästään haitasta, tulevat hinnat nousemaan. Syy, miksi en usko inflaatioon, on että tämä hintojen nousu ei tule siirtymään palkkoihin. Hintojen nousu johtuu siitä, että ympäristölle haitallisista mutta aiemmin edullisista prosesseista joudutaan luopumaan. Tämä maksaa paljon rahaa, jolloin hintojen nousu ei siis siirry yritysten tuloksiin, joten palkkojen nousulle ei synny perusteita.
Koska palkat eivät nouse, mutta hinnat nousevat, aiheuttaa se kulutuksen vähenemistä. Ihmisillä on mahdollisuus ostaa palkallaan pienempi määrä asioita kuin ennen. Tämä on välttämätön kehityskulku, jotta ekologisen velan kertyminen pysähtyy, ja ihmiskunnan kulutus siirtyy takaisin maapallon kantokyvyn rajoihin. Myöhemmin, kun saastuttavat ja haitalliset prosessit on kyetty kokonaan korvaamaan puhtailla uusilla ratkaisuilla, alkavat hinnat taas palata kohti nykyisiä tasoja, mutta tässä voi kestää pidempäänkin.
Mikäli tällainen kehityskulku toteutuu, on siinä varmasti voittajia sekä häviäjiä. Materiaaleja, energiaa, vettä jne vähemmän kuluttavat alat tulevat kasvamaan, kun taas noita epätehokkaasti hyödyntävät alat kuolevat pois. Mutta kokonaisuudessa pörssille ihmisten ostovoiman heikkeneminen on myrkkyä. En kuitenkaan näe mitään muuta skenaariota, jossa kykenemme ratkaisemaan nykyisiä ekologisia ongelmia ajoissa.
Mitä ajatuksia tämä herättää?
39 tykkäystä
Tulevaisuudessa vapaa markkinatalous ja kapitalismi ei välttämättä enää ole mahdollista mainitsemistasi syistä. Jatkuva talouskasvun tavoittelu ei ole ekologisesti kestävä vaihtoehto. Uskon, että 20-30 sisällä olemme todennäköisesti siirtyneet sääntelytalouteen. Ehkä jopa kaikkea mitä ostamme ja myymme seurataan tarkasti…eräänlainen dystopinen skenaario,
.
1 tykkäys