Näinhän taisi tapahtua finanssikriisissä ja sen jälkeen.
Tämä taas kuulostaa kovin tutulta ja ajankohtaiselta 
Hyvä teksti aiheeseen liittyen:
5 tykkäystä
Lisätään tähän vielä se pointti, että USA:ssa QE ei valu enää tehokkaasti pankeista yrityksille ja yksityisille vaan suuri osa päätyy FED:n REPO-tilille. Summa lienee nyt noi 1300 mrd. USD. Käteistä siis joka paikassa ihan kiusaksi asti.
2 tykkäystä
Nämä käppyrät olisi hauska nähdä vähän luettavammassa muodossa. Kun asteikot on eri niin toisen voi saada näyttämään käytännössä miltä haluaa. Tässä on ilmeisesti haluttu saada luotisuoraa tuosta punaisesta ja valitty yläarvo sen mukaan.
5 tykkäystä
2008-> tämä päivä kuluttajahintaindeksi on noussut noin +30 % ja vastaavasti Fedin tase jotain kahdeksankertaistunut.
Kökkö kuvaaja mutta pointti siitä että keskuspankin taseen pullistelu yksin ei inflaatiota yllätä pääsee hyvin esiin.
2 tykkäystä
Jos Fedin tase on noussut jostain yksinumeroisesta prosentista aina 37% BKT:sta ja samassa ajassa kuluttajahintaindeksi on noussut 30% niin eikö nämä luvut täsmää sattumalta aika hyvin. Eihän Fedin tasetta sellaisenaan voi verrata mihinkään omenan hintaan.
5 tykkäystä
Hmhmh en sotkisi BKT:ta tähän.
Monet sijoittajat elävät edelleen käsityksessä (tosin alati harvempi), että keskuspankkien “printtailu” johtaisi inflaatioon itsessään.
Vaikka keskuspankin tase, tässä tapauksessa Fedin, on moninkertaistunut, se ei siltikään näy inflaation merkittävänä nousuna. Käytin kuluttajahintaindeksiä, mutta samanhan voisi todeta monella tapaa, esim. katsomalla vuotuista inflaatiota (suunnilleen 2 %) ja keskuspankin taseen kasvuvauhtia (joku iso CAGR).
4 tykkäystä
Mihin sinä sitten suhtettaisit keskuspankin taseen? Johonkin se pitää koska se ei ole ainoa tekijä tässä inflaatio sopassa.
Jos taseet on ollut ennen mitättömiä(suhteessa) voivat ne siitä moninkertaistua ilman merkittäviä vaikutuksia.
Se että on ollut paljon inflaation vastavoimia kompensoimassa tätä printtailu ei tarkoita että se printtailua ei inflaatiota aiheuta, se on ollut vain piilossa koska kaikki muut rakenteelliset seikat ovat olleet merkittävämpiä. Onko näin jatkossa? En tiedä.
11 tykkäystä
Eikö juuri täydy seurata mitä elvytyksellä saadaan aikaan kansantaloudessa vai valuvatko rahat “hukkaan”? Eikö järkevää ole juuri seurata mahdollista BKT kasvua, velkaantumista, inflaatiota, likviditeettia, korkotasoa? Inflaation aikaan saaminen ilman BKT kasvua on kyllä aika tuhoon tuomittua.
1 tykkäys
Huomenta! Pahoittelut etten päässyt inflaatioluvuista tuoreeltaan kertomaan. Tässä kuitenkin aamu ajatuksiani. Tiivistettynä: 1) talouden elpymiseen linkittyneet tekijät eivät enää nosta inflaatiota, nyt sen tekevät ruoka ja asuminen (vuokrat) + energia. Negatiivista amerikkalaisen ostovoimalle. 2) Esimerkiksi vuokrien kohdalla nousupaineet jatkuvat vielä lähikuukaudet ja tuskin nuo tuotannon pullokaulat heti poistuvat. Korkeita lukuja siis luvassa. Olennaista on, laskevatko ne ja jos niin kuinka nopeasti ensi vuoden aikana, eli joudutaanko ohjauskorkoa nostamaan odotettua aiemmin.
30 tykkäystä
Myös poliittinen paine kasvaa. Mikäli ratkaisua inflaation hillitsemiseksi ei löydy seuraava USA:n presidentti saattaa olla republikaani.
5 tykkäystä
Mikä on oikea inflaatio tällaisena poikkeusaikana on ammattilaistenkin vaikea selvittää. Alla on hyvä artikkeli asiaa tuntevalta ekonomistilta ja hänkään ei ole aivan varma.
Perinteisesti core-inflaatiota (pohjainflaatio suomeksi?) on tosiaan mitattu jättämällä korkean hintavolatiliteetin hyödykkeet mittauksen ulkopuolelle, kuten ruoka ja energia. Nyt pandemian aikana on tullut esille sellaisia erikoisuuksia, jotka sotkevat pahasti perinteisen core-inflaation mittareita. Esimerkiksi käytettyjen autojen hinta (sisältyy core-inflaatioon) nousi viime keväänä ja kesänä Yhdysvalloissa yli 10 prosenttia, samoin puutavaran - joka myös sisältyy core-inflaatioon - hinta nousi moninkertaiseksi. Näin kävi myös kuljetuskustannuksille Kiinasta Yhdysvaltoihin (ja muualle maailmaan). Esimerkiksi kontin tilaaminen Kiinasta Suomeen nousi 1500€ → 8000€ pahimmillaan.
Syyt näiden hintojen nousuun on ilmeinen: Käytettyjen autojen hinta nousi, koska uusien autojen valmistus nikotteli komponenttipulassa ja matkustusrajoitukset estivät lentämistä. Puutavaran hinta taas nousi, koska ihmiset alkoivat remontoimaan kotejaan kun eivät päässeet matkustamaan sieltä minnekään ja koronashekit polttelivat näpeissä. Vastaavasti kuljetuskustannukset nousivat kun Amerikkalaiset tilasivat Alibaban tyhjäksi viihde-elektroniikasta ja kontit ja konttialukset loppuivat kesken. Koska kaikki kontit haalittiin Kiina-Amerikka -reitille, saa Suomessa vientiä harrastava yritys maksaa itsensä kipeäksi mikäli haluaa saada tuotteensa täältä maailmalle. → inflaatio nousee.
Ongelmana on nyt yrittää erotella se, mikä on ohimenevää inflaatiota (logistiikkakustannukset laskevat kun nettiostosbuumi menee ohitse, puutavaran hinta on jo laskenut) ja mikä pysyvää. Eli pitäisikö joitakin core-inflaation hyödykkeistä jättää mittauksen ulkopuolelle? Ja jos pitäisi, niin mitä ja millä perusteilla? Näihin ei ole yksinkertaisia ja suoranaisia vastauksia, koska jos näin aletaan tekemään, voidaan missä tahansa tilanteessa jättää epämukavia asioita mittausten ulkopuolelle ja saada juuri sellaisia lukemia mitä halutaan. Kaiken voi aina rationalisoida itselleen. Se ei silti poista sitä faktaa, että nykyinen pohjainflaation mittarointi ei toimi oikein nykytilanteessa.
25 tykkäystä
Mielenkiintoista, että tällä kertaa kun saatiin selkeitä ajatuksia pöytäkirjoistakin taperoinnin aloittamiselle ja kenties koronnostoille, on pörssien suunta vahva vihreä ainakin tässä vaiheessa.
Ei tullut yllätyksenä markkinoille?
17 tykkäystä
Markkina tuntuu tietävän, mikä on markkinalle hyväksi. USA:n inflaation kiihtymistä on pakko hillitä, mikäli ilmiö näyttääkin jäävän pysyväksi. Harva tuntuu uskovan siihen, että nykytilanne jämähtäisi paikalleen eikä tasoittuisi pandemian aiheuttamien markkinahäiriövaikutusten hälvettyä.
USA:n osalta ei kai vielä voi puhua isosta ongelmasta, mutta oheinen CPI-inflaatiorankkaus kertoo ainakin sen, että USA ei ole sille tyypillisessä verrokkiryhmässä tämänhetkisine inflaatiolukuineen.
8 tykkäystä
Tässä on hyvä kohta muistaa, että jos rahapolitiikan kiristäminen johtuu voimakkaasta talouskasvusta, pörssi tuottanut positiivisesti.
Kts. mm. tämä @Olli_Koponen tviitti.
https://twitter.com/ollikopo/status/1448514273857220610?s=21
Mutta, jos taas talous heikentyy ja korot nousevat vain torjuakseen inflaatiota… eri juttu. 
29 tykkäystä
Entäpä jos korkojen nostot nyt laskevat taas pitkänajan inflaatioennusteita, sehän olisi positiivista, mikäli reaalinen talouskasvu jää jurraamaan taas.
1 tykkäys
Vaikka USA:n indekseissä onkin painetta (kuvassa S & P 500), niin pohjatilanne on paranemassa: Syyskuun puolivälissä laskeneita osakkeita oli NYSEssä 500 enemmän kuin nousseita, sen jälkeen 200 ja nyt nousseita on jo noin 100 enemmän kuin laskeneita. Saatamme siirtyä pitempään sivuttaisliikevaiheeseen isolla markkinalla.
6 tykkäystä
Osakemarkkinoiden lyhyen aikavälin liikkeet ovat täysin sattumanvaraisia.
Siihen kuinka innokas innokkain myyjä yhtäältä ja innokkain ostaja toisaalta missäkin lapussa milläkin hetkellä on, voi liittyä loputon määrä vaikuttimia. Niinpä lyhyellä aikavälillä täysin kaoottista.
9 tykkäystä
Koronnostosyklit tosiaan ovat historiassa olleet kohtuu hyviä jaksoja osakkeille.
Toisin on kuitenkin ollut tuossa Vernerinkin mainitsemassa tilanteessa (1970-luvun stagflaatio), kun osakkeet laskivat 30 %.
https://twitter.com/Ollikopo/status/1448514288210042886
Telemasterilla oli yllä hyvä pointti, mutta nyt vielä tässä vaiheessa on myös hyvä muistaa, että koronnostoja ja tiukennussykliä ei ole tulossa vielä vähään aikaan.
Nyt puhutaan markkinoilla taperingista, joka tarkoittaa arvopaperiostojen vähentämistä! Näillä näkymin elvytyksen (arvopaperiostojen) nähdään jatkuvan vuoden 2022 puoleen väliin saakka. Ensimmäisiä koronnostoja haarukoidaan vasta vuoden 2022 loppupuolelle, jolloin varsinainen tiukennussykli alkaisi.
19 tykkäystä
Jep, mulla oli tästä aiemmin Nordean käppyrä miten tapering on ollut vielä “ihan jees”. ;D
Qt on sitten kriittinen asia osakkeille. 
Vaikka, mistä näitä taas tietää parin otoksen perusteella. Yleensä makro yllättää monimutkaisuutensa takia aina.
Tässä vielä perään muutama käppyrä aamun Vartista.
@Marianne_Palmu mainitsi aamun makrossa Yhdysvaltain inflaation, joka ei suostu oikein poistumaan keskuudestamme. Kiinasta tuli inflaatiolukuja kans aamulla: yleisesti ottaen maan inflaatio on väsynyttä sorttia, etenkin kuluttajainflaatio, mutta sen sijaan tuottajahinnat paisuvat +10 % vuosivauhtia. Saa nähdä, alkaako “maailman tehtaan” tuottajainflaatio siirtyä muualle maailmaan. Maahan on yleensä tunnettu deflaatio-vientituotteestaan. ;D
Eilinen käppyrä Fedin taseesta ja kuluttajahindeksistä herätti hieman kysymyksiä. Tässä ihan Nordean makrostrategilta vastaava koskien Japania, jos se näyttää vakuuttavammalta kuin minun itse kyhäämät käppyrät. 
Pointti on edelleen, että keskuspankki ei yksin pysty luomaan inflaatiota vaikka se kuinka printtaisi, koska se ei voi pakottaa ketään kuluttamaan sitä luomaansa rahhaa.
Sen sijaan pankit luovat rahaa, KUN kotitaloudet ja yritykset ryntäävät lainatiskille nostamaan lainaa (=rahaa).
Fedin luottopäällikkökyselyt vinkkaavat, että pankit ovat nyt ultralöperöitä lainaamaan jos jengi vain hakisi lainaa. Toistaiseksi lainakannat eivät juuri kasva kotitalouksien ja firmojen arkaillessa kokonaisuutena.
Mutta jos ne innostuisi, voisi tämä ruokkia voimakkaasti inflaatiota. Pankeilla on älyttömästi reservejä ja lainakapasiteettia, kiitos elvytyksen ja vuosien taseiden vahvistamisen.
Inflaatiosta vielä. Ainakin ennen tarjontashokista johtuva inflaatioryöpsähdys on poistunut suht nopeasti. Mutta, tällä kertaa ongelmat voivat olla hieman tahmeampia. Yhtä kaikki, ihan rohkaiseva käppyrä blummalta.
Chippipula…
12 tykkäystä