Kaikki @Antti_Jarvenpaa yleissivistävät “Antilla on asiaa”-pätkät kannattaa katsoa, kaikki tällaiset videot sivistävät meitä sekä tukevat huomaamattaan omaa sijoitustoimintaamme. 
“Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin nousevien korkojen ennustaminen. Voiko nollakorkojen aika jatkua ikuisesti?”
-Videon aiheet-
00:00 Nousevien korkojen harha
00:59 Inflaatio sekoittaa pakkaa
01:56 Kotikutoinen korkosuoja
02:49 Japanin tie
04:52 Uusi normaali
06:48 Täyskäännös koroissa
Hyvää materiaalia.
Palvelupuolen osalta puhetta ollut viime aikoina vähemmän mutta tuon vaikutus on hyvä nosto. Kysyntä palvelusektorilla on ollut heikkoa ja tuo mahdollisesti vaikuttaa palkkainflaatioon vaimentavasti ja siten kaiketi hieman vähentää riskiä hinta-palkka-spiraaliin joutumisesta ja osittain puoltaa transitory-tulkintaa.
Samalla toki sijoittajan näkökulmasta riski lienee että jotkut palvelusektorit (matkailu, ravintolat, …) ovat isommin lirissä lähitulevaisuudessa jos painetta tulee samaan aikaan kahdesta suunnasta:
Kiitoksia kuvaajista @Porssi-Petteri. Naputtelen näitä viestejä kännykästä ja olen hieman laiska lisäämään niitä. Kolmessa viimeisessä viestissä (@Sijoittaja-alokas ja @jangsteri_vain ) on hyvin kuvattu ongelmakentää ja kertoo hyvin miksi keskuspankit ovat puun ja kuoren välissä. Talouskasvun tukemisen kannalta jäljellä on vain huonoja ja huonompia vaihtoehtoja.
Inflaatio rankaisee pahiten pienituloisia ja korkojen nosta taas aiheuttaa vääjäämättä assettien arvostuksien laskua sekä vaikeuttaa velkaantumisen seurauksin hallitsemista. Keskuspankkien ja valtioiden talousbudjettialijäämäisestä talouskasvuveturista loppuu kohta höyry.
Mainitsin joskus aikaisemmin mahdollisen siirtymisen keskuspankkitaloudesta osittaiseen globaaliin sääntelytalouteen. Ehkä tämäkin vielä nähdään lähitulevaisuudessa, jos koronapandemiaa ei saada taltutettua ja/tai ankarat sääolosuhteet aiheuttavat paikallisia kriisitilanteita. Onko tämä talousjärjestelmän “Great Reset”???
Lisäys: Suurin virhe minkä FED ja EKP teki oli ylimitoitettut arvopaperiostot. Huumeriippuvuudesta ei päästä eroon ilman kylmää kalkkunaa.
En ota kantaa tuohon mihin Brainardin valitseminen johtaisi, mutta jos Biden antaa Powellin jatkaa saa hän ilmaisen “vapaudu-vankilasta” kortin. Näin, koska jos rahapolitiikat menisivät sekaisin Powellin johtaessa voisi Biden syyttää häntä ja hänet nimittänyttä Trumpia. Jos taas hommat menee sekaisin Brainardin aikana, niin Biden ja demokraatit on ns. done.
Tuo “Toisten syyttäminen” oli Trumpin tapa lähtien virkaanastujaispäivän valokuvista aina 2020 vaalien lopputulokseen ja kuinkas kävi? Yhdysvalloissa kansa vetää Presidentin vastuuseen asiasta kuin asiasta riippumatta siitä oliko hänellä mitään tekemistä asian kanssa vai ei. Bidenin suosio on laskenut samaa tahtia inflaation kasvun myötä. Ja sille Biden ei ole voinut tehdä hevon peen vertaa. Sama inflaatio toistuu nyt jokaikisessä maassa. Toisissa enemmän kuin toisissa, mutta yhdenkään valtion päämies ei pysty sitä estämään.
Biden ja demokraatit siis joutuu nyt kärsimään pandemian päättymisen luonnollisesta seurauksesta. Sopii toivoa etteivät saa liian pahasti selkäänsä ensi vuoden välivaaleissa. Hyvin todennäköisesti Biden katsoo kautensa viimeiset 2 vuotta Republikaanien kontrolloimaa edustajainhuonetta ja senaattia. Tämä tarkoittaa sitä, että mitä tahansa hän aikoo kaudestaan jättää jälkipolville, sen on tapahduttava ennen ensi syksyn vaaleja.
Yleisvaikutelma noista OMXH durable goods -bisneksistä ja niihin liittyvästä vähittäiskaupasta on että aika rohkeasti ekstrapoloidaan kaikkea mahdollista viimeaikaista hyvää ensi vuoteen. Vahva kysyntä, melko lempeät kilpailuasetelmat, kustannusten hallinta onnistuu edelleen tosi hyvin?
Mutta näinhän se aina menee. Useaan kertaan toistuva odotusten ylittäminen ruokkii optimismia ja optimismin vallitessa normaalia paremmista tuloksista maksetaan normaalia kovemmilla kertoimilla. Toisessa tilanteessa pessimismi ruokkii pessimismiä ja homma kääntyy päälaelleen.
Durable goods:
Vähittäiskauppa:
Nettotulokset alla analyytikoiden konsensusennusteilla.
| Netto- | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| tulos | ||||||
| Me | Inderes | Inderes | ||||
| 2020 | 2021 | 2022 | ev/s 21 | p/e 21 | ||
| Fiskars | 65 | 89 | 109 | 1,5 | 19 | |
| Harvia | 16 | 35 | 41 | 5,6 | 28 | |
| Kamux | 23 | 18 | 28 | 0,5 | 21 | |
| Kesko | 433 | 560 | 505 | 1,2 | 20 | |
| Marimekko | 14 | 24 | 23 | 4,7 | 30 | |
| Musti | 12 | 23 | 31 | 3,5 | 48 | |
| Nokian Renkaat | 86 | 234 | 265 | |||
| Orthex | 8 | 7 | 11 | 2,3 | 20 | |
| Stockmann | -292 | 92 | 204 | |||
| Tokmanni | 71 | 79 | 81 | 1,3 | 15 | |
| Verkkokauppa | 15 | 16 | 18 | 0,5 | 20 | |
| Puuilo | 3,1 | 22 |
Mites realistisena itse kukin pitää uusia suurempia koronarajoituksia? Itävallassa taitaa olla kovat keinot käytössä ja jotain headlineja tullut vastaan Saksan ja Kreikan osalta? Ainakin öljymarkkinat tuntuu varautuvan kulkemisen rajoituksiin korjauksella.
Ps. En tiedä onko sinällään oikea ketju, mutta ei tämä nyt pörssien osalta ainakaan kahvihuoneen tyyppinen pohdinnan aihe ole jos pörsseihin on hinnoiteltu post korona aika. Toki voi olla että isompia rajoituksia ei oteta käyttöön kuin max pienemmissä maissa.
Pps. Ei poliittista jargonia pitäisikö/eikä näin pitäisi hallitusten tehdä, vaan luuleeko itse kukin että rajoituksia isommassa mittakaavassa vielä tulee.
Pidän hyvinkin todennäköisinä, ainakin Euroopassa.
Helsingissä on aika monta it-puljua ihan tasaväkisillä tai jopa kovemmilla kertoimilla vs. omaan historiaansa nähden tosi kallis S&P 500 it-sektori.
Onnea matkaan kaikille rohkeille
Joo. Vertaisin QT:n ja Revenion kertoimia sinne ja, jos taas haluaa löytää verrokkeja vaikkapa Tiedon kaltaiselle ei niin helposti skaalautuvalle palveluyhtiölle, niin olisiko CGI ja IBM sopivia? Helsingin ja Euroopan pörssin yhtiöillä ei keskimäärin oikein mitään tekemistä sp500:n vastaavien kanssa.
Itse vähän kontraavasti en pidä USA:ta sen kalliimpana kuin Eurooppaakaan näistä yksinkertaisista kertoimista lukuunottamatta. Samanlaiset yhtiöt on suurimmaksi osaksi saman hintaisia. Kone ja Otis yksi esimerkki.
USA-salkkuun tullut muuten viime aikoina kivasti lisätuottoa, kun euro heikentynyt. Oma arvaus jokin aika sitten oli juuri väärin, kun odotin, että euro päinvastoin vahvistuisi. Onneksi en antanut sen arvauksen juuri vaikuttaa sijoituspäätöksiin 
Joo Itävalta ei ole niin merkittävä, mutta Saksa jo tuntuisi. Öljy lähti tätä ainakin jo korjaamaan. Toki paikkausta tulee lämmitysöljyn ja vaikka kalliin maakaasun muodossa mutta ei mikään paikkaa jos liikkuminen loppuu. Noh ainakin se tyssää öljynhinnan nousua. En ole katsonut mutta voisin veikata että kaikki post korona bisnekset risteilijöistä hoteilleihin ottais tänään dunkkuun🤔.
Joo ymmärrän että näyttää siltä että miten sattuu vertailen omenoita appelsiineihin.
Mutta jokaisen it-firman nettotulos vuonna 2030 on jokin pieni hippunen maailman bkt:sta 2030. Millainen hippunen milläkin ja onko kokonaiskuva järkevä? Ja millaisilla kertoimilla noista hippusista kannattaa maksaa? Mitä jos Matin tai Maijan salkussa on isolla painolla se joka jauhautuu atomeiksi raa’assa kilpailussa ja menettää 98 % arvostaan?
Nordean makroilijat kävivät joku aika sitten skenaariota läpi jossa eurooppaan tulisi uusia rajoituksia ja heidän papereissaan inflaatio kohoaa näiden seurauksena entisestään kun tuotteiden ja palvelujen kulutusvinouma vain pahenee. Toisaalta koronan osalta on nähty jo jonkinlaista kausivaihtelua ja voinee suhteellisen luottavaisesti olettaa, että kesän lähestyessä tautitapaukset taas hiipuvat. Samalla rokotuskattavuus nousee koko ajan sekä tauti kiertää väestöä läpi ja tätä kautta tauti etenee vääjäämättä kohti endeemisempää tilaa joka asiantuntijoiden mukaan toteutuu yleensä 2-4 vuoden kuluttua pandemian alusta. Lyhyen aikavälin turbulenssiä mielestäni, mutta ei muuta isoa kuvaa.
Jääräpäisyyteesi on helppo samaistua, kuten koko kirjoitukseesi. Raakaöljy on haastavimmasta päästä seurattavia. Sillä on iso merkitys markkinoihin kokonaisuudessaan eli sitä on lähes pakko seurata vaikutusten vuoksi. Ennustukset tuppaavat öljyn kohdalla myös toteuttamaan itseään, vaikka analyyttisesti maailmaa tarkastelevalle ne eivät aina järkeä teekään. Minäkään en ole mikään energia-alan osaaja, mutta tietynlainen kokemuspohjainen aavistus tulevaisuudesta on syntynyt alaa seuratessa. Hintaa määräävillä reaktioilla on vastareaktioita ja OPEC pystyy (toisinaan) keikauttamaan tilanteen hetkessä päinvastaiseksi.
Tilannetta on juuri nyt mielenkiintoista seurata. Vastakkain ovat maailman johtajien painostus symbolisine eleineen ja realiteetit, kuten öljyvarastojen tasot, joiden jotkut väittävät lopulta merkitsevän enemmän lopputuloksen kannalta. Mutta kun puhutaan öljystä ei todellakaan puhuta vain öljystä. Itse olen tällä hetkellä numeroita ja logiikkaa vastaan ja uskon öljyn hinnannousun ainakin tasoittuvan. Omat uskomukseni perustuvat puhtaasti vuosikymmenten aikana syntyneelle intuitiolle. Aika näyttää, miten tässä käy, mutta muutaman viikon perusteella jotain on jo liikahtanut. Ehkä kyseessä on vain Delta-muunnos.
Jenkkipörssin arvostukseen vielä mielenkiintoinen näkökulma, eli suhteessa odotettuun tuloskasvuun indeksi näyttää jopa suhteellisen edulliselle:
Jos tulosennusteet pitää paikkansa niin saatamme olla kaiken järjen vastaisesti poikkeuksellisen hyvän ostopaikan kohdalla?
Löytyisiköhän jostain ajantasaista tietoa Helsingin pörssin ja muiden Euroopan pörssien PEG luvusta?
”Jos tulosennusteet pitävät paikkansa” - tämä onkin se iso kysymys.
Tulosennusteet (analyytikoiden excelit) tällä hetkellä tuntuvat pitkälti ekstrapoloivan nykyisen erittäin tuloskasvumyönteisen toimintaympäristön jatkuvan, mutta tuohon oletukseen sisältyy myös riskejä joita täällä paljonkin pyöritelty. @musa_2 taitaa olla viikonlopun vietossa kun ei ole vielä kommentoinut ajattelun ulkoistamisesta 
Esimerkiksi: Eikö tuo graafi samalla logiikalla kerro että esim 2020 oli erityisen huono aika ostaa osakkeita? Tuo graafi siis kertoo yhtälailla markkinan arvostustasosta kuin markkinaennustajien fiiliksestä, ja välillä jopa ehkä enemmän jälkimmäisestä?
Sepä se. Markkina ei kuitenkaan näytä yleisesti uskovan noihin konsensusennusteisiin, koska 1:n PEG on mielestäni nykyisiin markkinakorkoihin nähden (USA:n 10- ja 30 vuotinen) tosi matala luku. Jos tuo ennustettu 21%:n vuosittainen tuloskasvu toteutuisi seuraavalle viittä vuotta, niin PE olisi silloin jo kasin pinnassa. Jos taas edes puolet tuosta tuloskasvusta toteutuu, niin silloinkin PE olisi reippaasti alle 15:n.
Joka tapauksessa tulkitsen melkeimpä faktaksi tuon, että nykyisiin tulosennusteisiin nähden osakemarkkina on nyt ainakin USA:ssa halpa. Tulosennusteiden uskottavuuden suhteen täällä moneen kertaan mainitut profit marginit ja EV/Sales kertoimet taas aiheuttaa ainakin itsellä epäuskoa. Kukaanhan ei olettane, että talous ja liikevaidot kasvaisivat 21 %:ia joka vuosi tästä seuraavat 5 vuotta edes nimellisesti, eli suurimman osan tuosta tulosparannuksesta pitäisi tulla Profit Marginin kohentumisesta entisestään.
SP500:n profit marginhan on jo nyt ennätyskorkea - oletetaan luvuksi vaikka 12,5%. Jos sp500:n yritysten liikevaihdot kasvaisivat vaikkapa “vain” 7 %:ia per vuosi tulisi keskimääräisen profit marginin melkein tuplaantua tuosta n. 25%:n, jotta tuo yllämainittu 1:n PEG toteutuisi. Samoin buffett indikaattori ampuisi taivaisiin nykyisestä.
Hurjaa - hurjaa, mutta jos markkina alkaisi uskoa näihin tulosennusteisiin niin saatetaan nähdä vielä hurja ralli ylös päin.
Erittäin hyvin todettu.
Lyhyellä tähtäimellä en tosiaan yhtään yllättyisi että nousua nähdään vielä kun ekonomistit ja analyytikot loppuvuodesta heittelevät taas ensi vuoden ennusteita.
Pidemmällä aikavälillä nykyisiin tuotto-odotuksiin pääseminen on sitten hankalampi yhtälö.
En pidä näistä sijoittamisen peukalosäännöistä mutta joulupukkiralli on hyvinkin mahdollinen. Sitten ensi vuonna voi olla enemmänkin ”sell in may”…?
Blue chip -osastoa vaihteeksi. Kurssit ja konsensusennusteet 15. marraskuuta.
Mitä ajatuksia herättää?
| 15.11.21 | p/e2022 | p/b | ttm p/s |
|---|---|---|---|
| Cargotec | 13 | 2 | 0,9 |
| Citycon | 12 | 0,7 | 4,2 |
| Elisa | 24 | 7,1 | 4,4 |
| Fiskars | 17 | 2,4 | 1,5 |
| Fortum | 16 | 1,4 | 0,3 |
| Huhtamäki | 17 | 2,9 | 1,2 |
| Kemira | 14 | 1,7 | 0,8 |
| Kesko | 22 | 4,6 | 1 |
| Kojamo | 13 | 1,2 | 13,4 |
| Kone | 29 | 10,2 | 3,1 |
| Konecranes | 14 | 2,4 | 1 |
| Metso Outotec | 17 | 3,6 | 2 |
| Metsä Board | 12 | 1,8 | 1,5 |
| Neste | 26 | 5,2 | 2,6 |
| Nokia | 14 | 1,7 | 1,3 |
| Nokian Renkaat | 17 | 2,9 | 2,9 |
| Nordea | 12 | 1,3 | 4,6 |
| Orion | 25 | 7,4 | 5 |
| Outokumpu | 5 | 0,8 | 0,4 |
| Qt | 107 | 60 | 34 |
| Sampo | 19 | 1,9 | 1,8 |
| Sanoma | 19 | 3,1 | 1,8 |
| SSAB | 5 | 0,6 | 0,5 |
| Stora Enso | 14 | 1,3 | 1,2 |
| Telia | 20 | 2,1 | 1,6 |
| TietoEVRY | 11 | 1,8 | 1,1 |
| UPM | 17 | 1,7 | 1,8 |
| Uponor | 15 | 3,9 | 1,3 |
| Vaisala | 37 | 8,3 | 4,4 |
| Valmet | 16 | 4,2 | 1,4 |
| Wärtsilä | 23 | 3,5 | 1,7 |
| mediaani | 17 | 2,4 | 1,5 |
| ylimmän | |||
| kvartiilin | 23 | 4,2 | 3,1 |
| alalaita | |||
| alimman | |||
| kvartiilin | 13 | 1,7 | 1,1 |
| ylälaita |
Kyllä minun mielestä tuon PEG-luvun tuijottaminen on aika turhaa jos kasvuvauhtina on käytetty korona-ajan hyvin poikkeuksellisia kasvulukemia. Pari vuotta kun katsotaan eteenpäin niin kasvuvauhti on taas matalia yksikköprosentteja ihan ennusteissakin. Sen sijaan kun katsoo tuota forward P/E -lukua, niin kyllähän nykyinen taso on kaukana “hyvästä ostopaikasta”.
Muutenkin nuo kasvuennusteet on kyllä äärimmäisen kunnianhimoisia seuraavalle 1-2 vuodelle ja SIITÄ HUOLIMATTA forward P/E huitelee noin korkealla.
