3 tykkäystä
Ihan positiivisia signaaleja! Mielenkiintoista nähdä miten jenkkien loppuvuosi kehittyy. Tänäänhän on kiitospäivä ja huominen Black Friday aloittaa loppuvuoden kovimman ostoskauden joka jatkuu käytännössä vuoden loppuun asti.
Käsittääkseni varsinkin seuraavan noin viikon vähittäis- ja verkkokauppamyyntiä katsotaan hyvin tarkasti loppuvuotta ennustaessa (ja nämä ovat myös erittäin kriittisiä Google, Facebook, ym. mainosalustojen Q4 tulokselle!).
Mikäli tästä myynnistä aletaan saamaan positiivisia signaaleja, voivat markkinat jatkaa positiivisella vireellä (ainakin vähittäis- ja verkkokauppa, sosiaalisen median pörssifirmat). Käänteisesti - jos jäädään odotuksista voi kyyti olla kylmää.
5 tykkäystä
Kuinka paljon vaikuttaa se, kun suurin osa rahasta kerääntyy yksiin taskuihin, voi ajatella omalta kohdalta jokainen, täälläkin on varmasti monia, joiden rahavarat kasvavat, mutta kulutus ei. Köyhät joutuvat laittamaan kaikki lanttinsa heti kiertoon, mikä on talouden kannalta tietysti hyvä asia, mutta käykö niin, että pieni taitava vähemmistö imuroi pikkuhiljaa omaisuudet omiin taskuihin ja ostovoima näivettyy, vaikka tuotanto tehostuu?
5 tykkäystä
Huomenta! Täällä onkin jo linkitetty ansiokkaasti eiliset uutiset USA:n vahvoista talousluvuista, joita käsittelin myös tänään makrokatsauksessa. Ohessa pari olennaista käppyrää. Amerikkalaiskuluttaja on odotetun paremmissa voimissa vaikka inflaatio ostovoimaa nakertaakin. Reaalinen kulutus kasvoi lokakuussa hyvin, ja nyt jännitetään sitä, kuinka suuri kulutuksen kasvusta selittyy joulusesongin aikaistumisella. Toimitusvaikeudet näkyvät kauppojen hyllyllä, mikä on todennäköisesti saanut osan kuluttajista lähtemään ostoille jo aikaisessa vaiheessa. Mutta kuten Atlantan Fedin gdpnow-ennusteestakin näkyy, Q4:stä on tulossa odotettua vahvempi nykyisten lukujen valossa. Näin vahva kuluttajakysyntä ei inflaatioriskejä tosin ainakaan vähennä, ja luottamusluvuista saadut tiedot kuluttajien näkymistä ovat ristiriitaisia.
24 tykkäystä
Tähän perään lisää talon puolesta materiaalia Vartin muodossa.
Fedin pöytäkirjat julkaistiin eilen ja siellä johtokunta alkaa lämmetä ajatuksella rahapolitiikan vikkelämmästä kiristämisestä. Kuten olen usein toistellut, ei rahapolitiikan kiristys ole osakkeille automaattisesti katastrofi koska talous kasvaa mehevästi. Tottakai, Fed ei enää ole se frendi mitä se on aiemmin ollut vaan huomio alkaa kääntymään sijoittajien paapomisen sijaan inflaation taltuttamiseen…
Aiheeseen liittyvää kuvitusta:
IPO-buumi on mukavaa siinä mielessä, että sijoittajien valinnanvara laajenee. Toisaalta IPOt imevät likviditeettiä pois pörssistä samalla kun keskuspankit alkavat kiristyshommiin. Vuosi 2021 on käsittääkseni kaikkien aikojen ennätysvuosi listautumisissa globaalisti. Pingataan tähän suuri IPOjen ystävä @musa_2
IPO-buumi voi kertoa syklin kuumentumisesta (harvoin laskumarkkinassa hingutaan pörssiin 
), mutta ei ne aina osu huippuihin…
Foorumin suosikkien mörnivä kehitys viimeiset 6kk kuvaa hyvin keskikokoisten ja pienten kasvuyhtiöiden ahdinkoa myös Suomessa. Meillähän on käytännössä meneillään piilokarhumarkkina, vaikka indeksitasolla ollaan pakiteltu vasta vähän.
24 tykkäystä
Varmaankin kaikki ovat samaa mieltä siitä että tämän vuoden suurimmat ylilyönnit ovat tapahtuneet USA:n pörsseissä. Ja kyllähän numerot tuon vahvistavat, on kyse melkein mistä tahansa luvuista jotka kertovat valuaatioista tai spekulatiivisesta aktiviteetista.
S&P 500 on paitsi suurin ja kaunein, nykyään myös uudella tavalla erikoistapaus. Nimittäin jos mitään kantaa haluaa ottaa indeksin valuaatioon, pitää ensin miettiä mitä ajattelee mega capien globaaleista oligopoli- tai monopolivoitoista.
Tuleeko ikuisesti merkittävä osa S&P 500 tuloksista bisneksistä jotka ovat normaalin kapitalistisen kilpailun yläpuolella?
Yksi tapa kiertää tuo kinkkinen kysymys on katsoa S&P 500 equal weight -indeksiä.
| 29.10.2021 | |
|---|---|
| info tech | 15 % |
| industrials | 15 % |
| financials | 14 % |
| consumer discr. | 13 % |
| health care | 12 % |
| consumer staples | 6 % |
| real estate | 6 % |
| materials | 6 % |
| utilities | 5 % |
| energy | 5 % |
| communication serv. | 4 % |
Indeksin tunnusluvut:
- forward p/e 18x
- p/b 3,0 x
- p/s 2,0 x
Väittäisin että S&P 500 equal weight -indeksi on heti world-indeksin jälkeen matalariskisin indeksi.
- yksittäisen yhtiön painoarvo on 0,2 % eli yhtiöriski poistuu käytännössä kokonaan
- toimialahajautus on loistavalla mallilla
- indeksissä on hyvin paljon yhtiöitä joissa johtajat kasvatetaan vuosikymmenien mittaan talon sisällä
- useimmilla indeksin yhtiöillä on vankat markkina-asemat
Jokaisella tämän postauksen lukijalla joka yhtään harrastaa osakepoimintaa, salkun riskitaso on korkeampi kuin että osakesijoituksista olisi 100 % S&P 500 equal weight -indeksissä. Yhdellä on maltillisesti enemmän riskiä, jollakulla toisella valtavasti enemmän riskiä.
Kun nostaa riskitasoa, tuotto-odotuksen täytyy myös nousta jotta riskikorjattu tuotto-odotus on kilpailukykyinen vs. tuo indeksi.
S&P 500 equal weight -indeksistä tiedossa on että valuaatioon liittyvää riskiä siinä on nyt joko kaikkien aikojen eniten tai lähes kaikkien aikojen eniten.
Se että valuaatioon liittyvää riskiä ei olisi kaikkien aikojen eniten vaatisi voittomarginaaleihin sellaisen permanently high plateaun jota 20 vuotta sitten ei osattu kuvitellakaan. Suhtaudun äärimmäisen skeptisesti siihen että tuollainen plateau toteutuu.
Samalla päättelyllä indeksin pitkän aikavälin tuotto-odotus on joko kaikkien aikojen matalin tai lähes kaikkien aikojen matalin.
Hyvin hajautetulle salkulle p/s-arvostus 2x edustaa hyvin poikkeuksellista tasoa. Japani 1989 on tuollainen poikkeus, U.S. mega cap ja Nasdaq 1999 ja 2021 samaten – kaikkialla muualla aina tuo 2x on ollut silmiinpistävän korkea lukema.
Jokainen voi laskea oman salkkunsa p/s-luvun jakamalla salkun markkina-arvon salkkunsa positioille tulevalla yhteenlasketulla ttm-liikevaihdolla.
Alla esimerkki yhdestä salkusta jossa on tällä hetkellä kova valuaatioon liittyvä riskitaso. Kun jätetään Uniperin rakenteellisesti lähes nollakatteinen treidausbisnes pois, salkun p/s-arvostus on 2,4x.
Yksittäisen tunnusluvun merkitystä ei tietenkään pidä liioitella. Yksinään käytettynä yksittäisen salkun kohdalla ainoa mistä se kertoo on tässä tapauksessa korkea valuaatioon liittyvä riskitaso.
| ttm | |||
|---|---|---|---|
| position | sales | ||
| koko, | ttm | positiolle, | |
| euroa | p/s | euroa | |
| Qt | 65 900 | 30,6 | 2154 |
| Remedy | 58 293 | 12 | 4858 |
| Talenom | 54 868 | 7,6 | 7219 |
| Revenio | 49 618 | 19,8 | 2506 |
| Kamux | 30 888 | 0,5 | 61 776 |
| Digia | 27 176 | 1,2 | 22 647 |
| TietoEVRY | 26 100 | 1,1 | 23 727 |
| Fortum | 23 760 | 0,3 | 79 200 |
| Sampo | 22 500 | 1,8 | 12 500 |
| NoHO | 19 412 | 1,1 | 17 647 |
| Taaleri | 18 445 | 4,3 | 4290 |
| CapMan | 11 580 | 8,8 | 1316 |
| yhteensä | 408 540 | 1,7 | 239 840 |
| ilman FUM | 384 780 | 2,4 | 160 640 |
14 tykkäystä
Mietin tässä, että onko tuotto-odotus vielä plussalla vai aletaanko olemaan jo miinuksen puolella? Missä kohtaa raja menee?
Joka tapauksessa markkinoiden riski-tuottosuhde on huono, koska riskit eivät käsittääkseni ole poistuneet mihinkään. Pankkitilin tuotto on nolla mutta riskitasokin (talletussuojan alaisilla summilla) on nolla. Missä kohtaa tullaan pisteeseen, että nollatuotto nollariskillä on parempi kuin pieni tai negatiivinen tuotto-odotus suurehkolla riskillä?
3 tykkäystä
Mitäs mieltä täällä ollaan FEDin joulukuun kokouksen annista? Pidän viimeaikaisten tietojen perusteella ihan mahdollisena, että keskuspankki ilmoittaisi arvopaperiostojen alasajon kiihdyttämisestä ehkäpä 20 miljardin tahtiin nykyisen kommunikoidun 15 miljardin sijaan.
Ainakaan siellä ei enää nojata niin vahvasti väliaikaisuusteemaan kuin ennen. Lisäksi niin kuin Marianne tuossa aamun makrossa kirjoitti, niin työllisyyskehitys edistyy nyt hyvin joka on ollut Powellille ehkäpä se tärkein ehto ennen kuin tukea voidaan vetää pois. Nyt jos vielä tulevat inflaatioluvut ylittäisivät ennusteet niin aika ohuelta alkaa näyttää mielestäni miksi taloutta tulisi tukea edelleen niin vahvasti.
6 tykkäystä
Tarkkaan ottaen pankkitilin tuotto on inflaation verran negatiivinen, riski lienee sitten inflaation kehitys vs. inflaatio-odotus.
Mutta sinänsä oikeaa pohdintaa. Käytännössä siis vaatii pohdintaa siitä mikä on eri omaisuusluokkien riskipainotettu tuotto-odotus ja miten nuo vertautuvat yksittäisen sijoittajan kannalta ottaen huomioon riskinsietokyvyn, sijoitushorisontin, jne. Eli onko juuri sinulle parempi pitää käteistä jonka tuoton odotusarvo melko hyvin tiedossa (negatiivinen) mutta sisältäen vaihtoehtoisriskin että olet väärässä ja menetät osakkeiden tuottoja (toki päälle saat optioarvon jos saat ostettua myöhemmin osakkeita halvemmalla) → millä %-osuudella haluat mitäkin riskiä kantaa. Yksinkertaisesti sanottuna: Mikä on sinulle oikea allokaatio käteinen vs. osakkeet vs. muut, ja miten tulet tuota allokaatiota muuttamaan.
Eli vastaus on vähän monitahoisempi… Ei siis yleisesti ole binäärinen joko-tai (all-in käteiseen vs. osakkeisiin, ellei omaa hyvin vahvaa näkemystä suuntaan tai toiseen) vaan eri riskien ja tuottojen todennäköisyyksiin perustuvaa. Lisäksi riippuu myös yksilöstä. Tuota varten yleisesti suositellaan selkeää sijoitussuunnitelmaa jonka mukaan etenee, jottei tule hötkyiltyä kun fiilikset markkinoilla ja itsellä hyppivät suuntaan ja toiseen.
Miten itse tuota katson: Näen että osakemarkkinoiden riskit ovat keskipitkällä aikavälillä kasvaneet (tuotto-odotus alhainen vs. riski korkea), mikä nostaa selvästi käteisen odotusarvoa osakkeisiin verrattuna. Lyhyellä tähtäimellä markkina voi kuitenkin hyvin vielä nousta, joten suunnitelmani on olla hötkyilemättä mutta varautua laskuun nostamalla pikku hiljaa käteispainoa salkussa (i) melko pienillä, ajallisesti hajautetuilla myynneillä joiden tulee olla enemmän kuin uudet ostot sekä (ii) allokoimalla osan kuukausittaisista säästöistä tilille mieluummin kuin osakkeisiin.
Helppoa tuo ei ole, jatkuvasti saa itseään haastaa kun päivittäin tulee erilaisia osto- ja myyntisignaaleja ja fiiliksiä eri yksittäisten osakkeiden osalta. Mutta tämähän on oikeastaan se mikä tekee tästä koko sijoitushommasta niin pihkuran mielenkiintoista
4 tykkäystä
Totta joo. Jätin inflaation tästä pois, koska sama inflaatio koskee myös osakemarkkinoilta saatavia tuottoja. Mielenkiinnosta vaan pohdin, että missä kohtaa menee se raja, että osakemarkkinoiden tuotto-odotus kääntyy negatiiviseksi. Periaatteessa niin pitkälle ei pitäisi rationaalisilla markkinoilla mennä mutta markkinat eivät ole aina rationaalisia.
Omaa sijoitussuunnitelmaa kannattaa minusta edelleenkin tehdä riskienhallinta edellä, riskeihin voi vaikuttaa merkittävästi sijoituspäätöksillään, eli ihan perusallokaatiolla (osakkeet, korot/tilit jne.).
Näin osakepoimijana markkinan yleinen arvostus ei sinänsä hirveästi vaikuta omaan toimintaani mutta hyvä sitäkin on seurata sivusilmällä, sillä on tärkeitä vaikutuksia.
3 tykkäystä
0 % total return 2021–31 on mielestäni järkevä lähtökohta sekä S&P 500 equal weight -indeksille että OMXH25.
Tuosta lähtökohdasta voidaan lähteä miettimään optimistisesti ja säätämään odotusarvoa hieman ylöspäin kunhan perustelee miksi kymmenen vuoden tähtäimellä ei tapahdu regression to the mean p/e:ssä ja voittomarginaaleissa.
Alla sektoripainot. P/s-luvulla OMXH25 näyttäisi olevan 20 % alennuksella vs. S&P 500 equal weight -indeksi, mutta OMXH25 on paljon syklisempi, riskisempi, ja luultavasti voittomarginaalit jatkossakin vaatimattomammat.
2 tykkäystä
Warren Buffett kuvasi hyvin (v. 1999) tällaista aikakautta seuraavalla tavalla:
"Take, to begin with, the first 17 years of the period, from the end of 1964 through 1981. Here’s what took place in that interval:
DOW JONES INDUSTRIAL AVERAGE
Dec. 31, 1964: 874.12
Dec. 31, 1981: 875.00
Now I’m known as a long-term investor and a patient guy, but that is not my idea of a big move.
And here’s a major and very opposite fact: During that same 17 years, the GDP of the U.S.–that is, the business being done in this country–almost quintupled, rising by 370%. Or, if we look at another measure, the sales of the FORTUNE 500 (a changing mix of companies, of course) more than sextupled. And yet the Dow went exactly nowhere."
Eli yhtiöt voivat kasvaa, talous voi nousta ja silti osakeindeksi ei 17 vuoden jälkeen ole noussut lainkaan. (Toki sijoittajat ovat nauttineet osingoista tänä aikana mutta vastaavasti inflaatio on ollut kova, että reaalituotto on ollut hyvin vaatimaton).
21 tykkäystä
Tämä juttu liittyi siihen, kun Buffett teknokuplan keskellä varoitti sijoittajia liian suurista odotuksista markkinoilla.
1 tykkäys
Tämä mielestäni aiheellista pohdintaa oli sitten karhu tai härkä. Jos jättejä ei aleta pilkkomaan kilpailunrajoittamiseen vedoten tai muilla keinoilla keskittyminen tulee jatkumaan lähes kaikilla aloilla.
Juuri tällä hetkellä myös käteisen tuotto-odotus taitaa olla lähellä kaikkien aikojen matalinta kun huomioidaan inflaatio ja korot?
8 tykkäystä
Odotukseni 1. FED:n ohjauskoron nostosta keväällä vahvistuu.
2 tykkäystä
Jotenkin muistuttaa Japania 80-luvun lopussa…
https://finance.yahoo.com/news/stock-funds-took-more-cash-103131216.html?guccounter=1
3 tykkäystä
Jos tähän indeksiin viittasit, niin täytyy todeta että tämän vuoden kasvu on ollut aivan valtavaa.
YTD: 40,7%.
Jatkoa ajatellen ei enää kuulosta yhtään niin utopistiseltä vanhan kansan tyyli, että ensin maksetaan velat pois ja sitten aletaan miettimään sijoittamista.
1 tykkäys
Käteisen tuotto-odotus toisaalta varmastikin negatiivinen? Anyway, mitä tuo lähinnä tahtoo kaiketi sanoa on että indeksi- tai “osta ja unohda” -sijoittamisella tuskin on suuria tuottoja luvassa, etenkään sektoreilta tai yrityksiltä jotka nyt yliarvostettuja, vaan tuoton hakeminen vaatii aktiivisempaa otetta. Tuskinpa Dow 1964-81 on ollut mikään suora viiva (Google ei näin äkkiseltään näytä noin kauas muinaishistoriaan 
), eikä tule sitä olemaan myöskään seuraavaa 10 vuotta, vaan jonkinlaista sahausta jossa vaaditaan aktiivista ajallista hajautusta ja allokaation muutosta, kuten myös onnistumista tunnistaa yksittäiset yritykset/sektorit jotka edelleen tuottavat positiivisesti (disclaimer: uskon vahvasti että EV ei ole yksi näistä 
)
Tuolla strategialla ainakin itse olen liikenteessä. Yksinkertaisesti tällä hetkellä siis allokaatiota ja riskiä hiljalleen alas jolloin voi sitten paremmin hyödyntää tulevia ostopaikkoja. Päälle sopivia panostuksia valittuihin riskisempiin “kasvuoptioihin” joista saattaa tulla tuottoa myös pidemmällä aikavälillä.
Tämä ja edellinen viestini varmasti monille itsestäänselvyyksiä, yritän lähinnä ehkä tuoda erinomaisen keskustelun oheen myös pragmaattisen näkökulman josko se jotakuta auttaisi omissa sijoituspäätöksissä. Huom, en tietenkään väitä olevani oikeassa oman suunnitelmani osalta - voi olla että EV-sektorilta tulee oikeasti vielä mahtavia tuottoja
4 tykkäystä
Pragmaattisuus on hyvästä. Itselläni sijoitusstrategiani ensimmäinen ja tärkein sääntö on:
- En sijoita sellaiseen, mitä en ymmärrä tai mihin en usko
Uskomatonta kyllä, tällä hetkellä en usko indeksisijoittamisen tuottavan riittävän hyvää korvausta suhteessa riskeihin. Vaikka ole ollut hyvinkin voimakkaasti indeksisijoittaja menneisyydessä niin nyt tuntuu, että on liian huono tuotto-odotus. Jotain ostettavaa / omistettavaa olen löytänyt osakemarkkinoilta silti, eli minua tällä hetkellä voi kutsua aktiiviseksi sijoittajaksi.
Jotta olisi jotain sisältöäkin tässä viestissä niin heitän ilmaan ajatuksen koroista. Korothan määräävät paljon etenkin kasvuyhtiöiden (mutta myös arvoyhtiöiden) arvostusta, korkojen noustessa kursseihin kohdistuu laskupainetta. Mitä enemmän yhtiön arvo perustuu kaukaisiin tulevaisuuden tuottoihin, sitä kovempi lasku, noin yksinkertaistettuna.
Olemme nauttineet pitkään laskevista koroista, jotka ovat hyödyttäneet osakesijoittajia. Jos tulisi ajanjakso, jossa korot nousisivat vuosia putkeen aiheuttaisi se käänteisen ilmiön osakkeille… No, kristallipalloa ei ole mutta tämä mahdollisuus on hyvä pitää mielessä.
3 tykkäystä
@jangsteri_vain @xlat Olette kummatkin pessimistisiä passiivisen indeksiholdarin näkymistä, mutta luottavaisia omista näkymistänne osakepoimijoina. Toisaalta tiedämme, että kaikki aktiiviset sijoittajat yhdessä häviävät sille passiiviselle indeksiholdarille moninaisten kulujensa verran. Tästä seuraa, että toiveikkuuteen on aihetta vain, jos pidätte itseänne todella selvästi keskimääräistä taitavampia sijoittajina. Ehkä näin onkin. Mutta silloin on syytä olla todella pitkä träkki indeksin voittamisesta salkulla, jossa myös riskikorjattua tuottoa voi pitää oivallisena.
Käteisen näkymät tulevalle kymmenvuotiskaudelle ovat myös masentavat. Jos se on valjastettu osto-ohjelmiin laskeviin kursseihin historiallisesti kohtuullisilla tai jopa edullisilla arvostustasoilla, tilanne paranee optioarvon vuoksi jonkin verran, mutta ei se silloinkaan toki mitenkään inspiroiva ole. Mitään hyviä kohteita varoille ei taida nyt olla, harmillistahan tämä on. Syytän Fedin viimeisten 35 vuoden toimia.
2 tykkäystä