Pörssien suunta (Osa 2)

Ensinnäkin kaikki mitä alla kirjoitan perustuu siihen että kurssit 10–15 vuoden tähtäimellä tottelevat perinteisiä fundamentteja.

Tästähän ei ole mitään takuuta että noin käy. Täytyy olla nöyrä sen edessä että meillä ei ole kontrollia siihen missä innokkain myyjä ja innokkain ostaja milloinkin kohtaavat. Vernerillä on ollut hyvää monipuolista pohdintaa siitä mitä kaikkia perinteisistä fundamenteista riippumattomia motiiveja ostajilla voi olla.

Kovassa nousumarkkinassa karhuilla herkästi ärsyyntyminen kasvaa kun markkina ei tottele heitä. Pahimmassa tapauksessa karhut menevät kokonaan tilttiin. Parempi on seurata showta leppoisan uteliaalla mielellä.

Jako large cap vs. small cap

Olen laittanut rajan hieman häilyen 1,5–2 mrd markkina-arvoon noin. Tällä rajauksella large capiin tulee Qt:ta lukuun ottamatta pelkästään perinteisiä blue chip -firmoja.

Small capina olen pitänyt 100 Me – 1,5 / 2 mrd markkina-arvon firmoja. Sitä pienempiä en vielä toistaiseksi ole katsonut.

Jako arvo vs. kasvu

Tiedän että jotkut pitävät tätä ihan hölmönä mutta olen jakanut firmat tasan kahteen ryhmään arvo vs. kasvu perinteisillä tunnusluvuilla:

  • ttm p/e
  • p/e22
  • cape
  • p/s
  • ev/s
  • osinkotuotto
  • p/b

Helsingin pörssissä mielestäni modernia aikaa on ollut euroaika eli noin neljännesvuosisata.

Tästä voisi erotella seuraavat periodit:

  • 1997 arvo-osakkeet suosittuja
  • kasvuosakekuplan paisumisvaihe kevääseen (dot.comit) ja kesään (large cap) 2000 saakka
  • arvo-osakkeiden voittokulku vuodesta 2000 alkukesään 2007
  • large cap growth voittaa large cap valuen alkukesästä 2007 talveen 2021
  • small cap growth -kupla 2021

Vaikutelmiani 23.11.2021

Large cap growth

En ota mitään kantaa ovatko Neste, Kone, Orion, Elisa, Kesko ja Qt oikein vai väärin hinnoiteltuja.

Mutta jos kaikille noille etsii sata parasta verrokkia maailmalta ja jos niillä on keskimäärin tuollaiset kertoimet, en usko että mahdollisuudet ja riskit ovat näistä lähtökohdista sopusoinnussa.

Mieluummin todennäköisyysjakauma kuin tarina käyttöön.

Large cap value

Large cap value -osastolla asetelmat ovat samankaltaiset kuin alkukesällä 1997 ja alkukesällä 2007. P/e:t ovat kohtuullisia jos odotuksissa olevat supertulokset ovat uusi normaali. Kultamitalin näiden yliarvostuksessa saa kesäkuu 2007. Nykyhetki ja 1997 ottavat himmeämmät mitalit.

Jos olisi pakko sijoittaa johonkin, etsisin tästä kategoriasta jonkin blue chipin. Valitsen kuitenkin uusien sijoitusten sijasta nyt käteisen, jolla on houkutteleva optioarvo.

Small cap growth

Osittain piensijoittajien innostus mutta myös salkunhoitajien fomo on nostanut nämä stratosfääriin. Huomio koskee ennen tätä vuotta pörssiin tulleita small cap growth -firmoja mutta tietysti erityisesti anteja. Return-free risk puhtaimmillaan. Ei tarjoa tulevina vuosina paljoa lohdutusta se jos 1999 oli vielä hullumpi meininki.

2019 Suomessa oli saman verran pieniä potentiaalisia kasvuyhtiöitä kuin nytkin. Kaksi asiaa on eri lailla: suhdanne ja arvostustasot.

Vuosikerran 2019 pienet kasvuyhtiöt eivät tulleet pörssiin, ja ainoa syy oli että Mr. Market ei laittanut näiden vanhoille omistajille nykyisenlaista offer you can’t refuse :horse:

Small cap value

Näitä olen katsonut vähemmän mutta vaikutelmani on että nämä ovat kalliimpia kuin large cap value. Näiden pitäisi olla halvempia koska isompi riski. Piensijoittajien aktiivisuus näkyy näisssäkin.

22 tykkäystä

Toisaalta, eikö pelkästään institutionaalisten sijoittajien tieto keskuspankkien osto-ohjelmista ja nykytilanteesta luo jo sen, että heillä ei juuri ole pelkoa velkakirjojen arvon laskusta (korkojen noususta)? Tällöinhän he voisivat pitää jotain Kreikan bondia ihan ok ison käteiskassan sijoituspaikkana, koska on tieto siitä että EKP kyllä estää noiden arvon romahtamisen.

Ja eikö toisaalta näillä tahoilla ole niin valtavasti varallisuutta hallittavissa että ei sitä rahaa oikein voi muuallekaan tunkea? Olkoonkin, että tuottoa ei oikeastaan tule. Bondimarkkinat taitaa edelleenkin olla kokoluokaltaan niin valtava että eihän sitä rahaa sieltä poiskaan voi siirtää ihan käytännöllisistä syistä.

Onko sulla Verneri jossain nopeesti dataa saatavilla että kuinka paljon esim. EKP omistaa eri EU-maiden valtionvelasta? Jossain Kreikassa nämä taisivat olla jo aika korkeita lukemia ainakin.

9 tykkäystä

Totteleeko osakekurssit ylös vietyä ohjauskorkoa? Itse asiassa pörssit ja osakekurssit ovat romahtaneet vasta kun ohjauskorkoja on alettu jo painamaan alas päin! Lainaan tässä “pörssit romahtavat viiveellä” -kuvan konkari- ja huippusijoittajan Petri Deryngin aiemmasta alkusyksyn esitelmästä.

13 tykkäystä

Korkojen osalta pätee sama mikä moneen muuhunkin: lyhyen tähtäimen arvailussa vallitsee tosi raaka kilpailu kun kaikki haluavat saada arvailemalla lyhyen tähtäimen edun.

Kymmenen vuoden tähtäimellä nykyisillä rahoitusoloilla ei ole juuri mitään merkitystä siinä miten osakkeiden näkymiä kannattaa arvioida.

3 tykkäystä

Katsos vaan ei mennyt montaakaan päivää niin ennustus cryptokaupungista kävi toteen. Disclaimer: itse olen crypto-skeptikko. Oiskohan koko El Salvador 2023 alkaen sit Cryptolandia

3 tykkäystä

Täällä oli aiemmin nostoja, miten markkinan hartiat kapenevat eli nousua selittäisi yhä harvempi firma.

Ajattelin käsitellä aihetta huomisessa Vartissa ja rupesin penkomaan lisää.

Ei tämä kuitenkaan kovin kapealta näytä.

Tässä näette isojen teknojen “pesän” eli NYSE FANG -indeksin sekä SP500:sen että SP500:sen tasapainotetun version. Kaikki ovat kehittyneet suotuisasti viime aikoina, vaikka NYSE FANG on ihan viime aikoina ollut vahvin.

Sen sijaan teknokuplassa tapahtui selkeä repeämä teknojen raketoimisen ja muun markkina välille. Tässä samat SP500:sen versiot, mutta FANG-indeksin korvasin Nasdaqilla.

(Toki samanlaisen repeämisen saa käppyröihin jos katsoo NYSE FANG vs. SP500 useiden vuosien säteellä, mutta SP500 edelleen nousee toisin kuin teknokuplan loppukiihdytyksessä).

Tämä on teknisempi indikaattori, mutta katson sitä itsekin oikeasta välillä (jo ennen eilistä juontoa treidauskilpailussa :D). Eli, täällä aiemmin nostettu osakkeiden % määrä jotka treidaa yli 200 päivän liukuvan. Se näyttää normaalilta.

Vs. taas teknokupla, jossa käytännössä nousevien osakkeiden määrä romahti kun indeksi jatkoi paisumistaan.

22 tykkäystä

Jep, hyvä pointti että onhan noilla toimilla iso signaaliarvo!

Euroalueen voi nähdä sellaisena saksalaisten säästöjen dumppausalueena. Etenkin ennen eurokriisiä, mutta jossain määrin edelleen. Näinhän käy melkein väkisin kun ollaan samalla valuutta-alueella, jossa isoin talous kurittaa omaa kotimaista kulutusta tietoisesti. Vaihtoehdoksi muille jää velkaantua tai hyväksyä korkeampi työttömyys ja adjustoitua hissukseen saksalaisten kilpailutasoon. Mikä ei välttämättä maailman yhdelle suurimmista talousalueista ole se optimaalisin ratkaisu. Nythän euroalue nojaa isosti muun maailman kuten Yhdysvaltojen kysyntään… Kauanko muut jaksaa katsella tätä on hyvä kysymys joskus tulevaisuudessa.

11 tykkäystä

Tai sitten ohjauskorot ja pörssit romahtavat, koska talous romahtaa jostain muusta syystä. ;D Ja korkojen noustessa on paha sanoa, missä vaiheessa liika on liikaa ja talous lähtee hyytymään.

Nopeat ohjauskoron laskut ovat olleet kyllä hälytysmerkki ja näin kävi myös koronakriisissä. :smiley:

16 tykkäystä
5 tykkäystä

Samasta aiheesta, mainion twitteristin ja sijoittajan Puru Saxenan näkemyksiä markkinasta ja suunnasta. Klikinsäästöemojit: :chart_with_downwards_trend::chart_with_downwards_trend::bear::bear:

8 tykkäystä

image

3 tykkäystä

Ihan positiivisia signaaleja! Mielenkiintoista nähdä miten jenkkien loppuvuosi kehittyy. Tänäänhän on kiitospäivä ja huominen Black Friday aloittaa loppuvuoden kovimman ostoskauden joka jatkuu käytännössä vuoden loppuun asti.

Käsittääkseni varsinkin seuraavan noin viikon vähittäis- ja verkkokauppamyyntiä katsotaan hyvin tarkasti loppuvuotta ennustaessa (ja nämä ovat myös erittäin kriittisiä Google, Facebook, ym. mainosalustojen Q4 tulokselle!).

Mikäli tästä myynnistä aletaan saamaan positiivisia signaaleja, voivat markkinat jatkaa positiivisella vireellä (ainakin vähittäis- ja verkkokauppa, sosiaalisen median pörssifirmat). Käänteisesti - jos jäädään odotuksista voi kyyti olla kylmää.

5 tykkäystä

Kuinka paljon vaikuttaa se, kun suurin osa rahasta kerääntyy yksiin taskuihin, voi ajatella omalta kohdalta jokainen, täälläkin on varmasti monia, joiden rahavarat kasvavat, mutta kulutus ei. Köyhät joutuvat laittamaan kaikki lanttinsa heti kiertoon, mikä on talouden kannalta tietysti hyvä asia, mutta käykö niin, että pieni taitava vähemmistö imuroi pikkuhiljaa omaisuudet omiin taskuihin ja ostovoima näivettyy, vaikka tuotanto tehostuu?

5 tykkäystä

Huomenta! Täällä onkin jo linkitetty ansiokkaasti eiliset uutiset USA:n vahvoista talousluvuista, joita käsittelin myös tänään makrokatsauksessa. Ohessa pari olennaista käppyrää. Amerikkalaiskuluttaja on odotetun paremmissa voimissa vaikka inflaatio ostovoimaa nakertaakin. Reaalinen kulutus kasvoi lokakuussa hyvin, ja nyt jännitetään sitä, kuinka suuri kulutuksen kasvusta selittyy joulusesongin aikaistumisella. Toimitusvaikeudet näkyvät kauppojen hyllyllä, mikä on todennäköisesti saanut osan kuluttajista lähtemään ostoille jo aikaisessa vaiheessa. Mutta kuten Atlantan Fedin gdpnow-ennusteestakin näkyy, Q4:stä on tulossa odotettua vahvempi nykyisten lukujen valossa. Näin vahva kuluttajakysyntä ei inflaatioriskejä tosin ainakaan vähennä, ja luottamusluvuista saadut tiedot kuluttajien näkymistä ovat ristiriitaisia.

24 tykkäystä

Tähän perään lisää talon puolesta materiaalia Vartin muodossa.

Fedin pöytäkirjat julkaistiin eilen ja siellä johtokunta alkaa lämmetä ajatuksella rahapolitiikan vikkelämmästä kiristämisestä. Kuten olen usein toistellut, ei rahapolitiikan kiristys ole osakkeille automaattisesti katastrofi koska talous kasvaa mehevästi. Tottakai, Fed ei enää ole se frendi mitä se on aiemmin ollut vaan huomio alkaa kääntymään sijoittajien paapomisen sijaan inflaation taltuttamiseen…

Aiheeseen liittyvää kuvitusta:

IPO-buumi on mukavaa siinä mielessä, että sijoittajien valinnanvara laajenee. Toisaalta IPOt imevät likviditeettiä pois pörssistä samalla kun keskuspankit alkavat kiristyshommiin. Vuosi 2021 on käsittääkseni kaikkien aikojen ennätysvuosi listautumisissa globaalisti. Pingataan tähän suuri IPOjen ystävä @musa_2

IPO-buumi voi kertoa syklin kuumentumisesta (harvoin laskumarkkinassa hingutaan pörssiin :smiley: ), mutta ei ne aina osu huippuihin…

Foorumin suosikkien mörnivä kehitys viimeiset 6kk kuvaa hyvin keskikokoisten ja pienten kasvuyhtiöiden ahdinkoa myös Suomessa. Meillähän on käytännössä meneillään piilokarhumarkkina, vaikka indeksitasolla ollaan pakiteltu vasta vähän.

24 tykkäystä

Varmaankin kaikki ovat samaa mieltä siitä että tämän vuoden suurimmat ylilyönnit ovat tapahtuneet USA:n pörsseissä. Ja kyllähän numerot tuon vahvistavat, on kyse melkein mistä tahansa luvuista jotka kertovat valuaatioista tai spekulatiivisesta aktiviteetista.

S&P 500 on paitsi suurin ja kaunein, nykyään myös uudella tavalla erikoistapaus. Nimittäin jos mitään kantaa haluaa ottaa indeksin valuaatioon, pitää ensin miettiä mitä ajattelee mega capien globaaleista oligopoli- tai monopolivoitoista.

Tuleeko ikuisesti merkittävä osa S&P 500 tuloksista bisneksistä jotka ovat normaalin kapitalistisen kilpailun yläpuolella?

Yksi tapa kiertää tuo kinkkinen kysymys on katsoa S&P 500 equal weight -indeksiä.

29.10.2021
info tech 15 %
industrials 15 %
financials 14 %
consumer discr. 13 %
health care 12 %
consumer staples 6 %
real estate 6 %
materials 6 %
utilities 5 %
energy 5 %
communication serv. 4 %

Indeksin tunnusluvut:

  • forward p/e 18x
  • p/b 3,0 x
  • p/s 2,0 x

Väittäisin että S&P 500 equal weight -indeksi on heti world-indeksin jälkeen matalariskisin indeksi.

  • yksittäisen yhtiön painoarvo on 0,2 % eli yhtiöriski poistuu käytännössä kokonaan
  • toimialahajautus on loistavalla mallilla
  • indeksissä on hyvin paljon yhtiöitä joissa johtajat kasvatetaan vuosikymmenien mittaan talon sisällä
  • useimmilla indeksin yhtiöillä on vankat markkina-asemat

Jokaisella tämän postauksen lukijalla joka yhtään harrastaa osakepoimintaa, salkun riskitaso on korkeampi kuin että osakesijoituksista olisi 100 % S&P 500 equal weight -indeksissä. Yhdellä on maltillisesti enemmän riskiä, jollakulla toisella valtavasti enemmän riskiä.

Kun nostaa riskitasoa, tuotto-odotuksen täytyy myös nousta jotta riskikorjattu tuotto-odotus on kilpailukykyinen vs. tuo indeksi.

S&P 500 equal weight -indeksistä tiedossa on että valuaatioon liittyvää riskiä siinä on nyt joko kaikkien aikojen eniten tai lähes kaikkien aikojen eniten.

Se että valuaatioon liittyvää riskiä ei olisi kaikkien aikojen eniten vaatisi voittomarginaaleihin sellaisen permanently high plateaun jota 20 vuotta sitten ei osattu kuvitellakaan. Suhtaudun äärimmäisen skeptisesti siihen että tuollainen plateau toteutuu.

Samalla päättelyllä indeksin pitkän aikavälin tuotto-odotus on joko kaikkien aikojen matalin tai lähes kaikkien aikojen matalin.

S&P 500 median price/revenue ratios by valuation decile

Hyvin hajautetulle salkulle p/s-arvostus 2x edustaa hyvin poikkeuksellista tasoa. Japani 1989 on tuollainen poikkeus, U.S. mega cap ja Nasdaq 1999 ja 2021 samaten – kaikkialla muualla aina tuo 2x on ollut silmiinpistävän korkea lukema.

Jokainen voi laskea oman salkkunsa p/s-luvun jakamalla salkun markkina-arvon salkkunsa positioille tulevalla yhteenlasketulla ttm-liikevaihdolla.

Alla esimerkki yhdestä salkusta jossa on tällä hetkellä kova valuaatioon liittyvä riskitaso. Kun jätetään Uniperin rakenteellisesti lähes nollakatteinen treidausbisnes pois, salkun p/s-arvostus on 2,4x.

Yksittäisen tunnusluvun merkitystä ei tietenkään pidä liioitella. Yksinään käytettynä yksittäisen salkun kohdalla ainoa mistä se kertoo on tässä tapauksessa korkea valuaatioon liittyvä riskitaso.

ttm
position sales
koko, ttm positiolle,
euroa p/s euroa
Qt 65 900 30,6 2154
Remedy 58 293 12 4858
Talenom 54 868 7,6 7219
Revenio 49 618 19,8 2506
Kamux 30 888 0,5 61 776
Digia 27 176 1,2 22 647
TietoEVRY 26 100 1,1 23 727
Fortum 23 760 0,3 79 200
Sampo 22 500 1,8 12 500
NoHO 19 412 1,1 17 647
Taaleri 18 445 4,3 4290
CapMan 11 580 8,8 1316
yhteensä 408 540 1,7 239 840
ilman FUM 384 780 2,4 160 640
14 tykkäystä

Mietin tässä, että onko tuotto-odotus vielä plussalla vai aletaanko olemaan jo miinuksen puolella? Missä kohtaa raja menee?

Joka tapauksessa markkinoiden riski-tuottosuhde on huono, koska riskit eivät käsittääkseni ole poistuneet mihinkään. Pankkitilin tuotto on nolla mutta riskitasokin (talletussuojan alaisilla summilla) on nolla. Missä kohtaa tullaan pisteeseen, että nollatuotto nollariskillä on parempi kuin pieni tai negatiivinen tuotto-odotus suurehkolla riskillä?

3 tykkäystä

Mitäs mieltä täällä ollaan FEDin joulukuun kokouksen annista? Pidän viimeaikaisten tietojen perusteella ihan mahdollisena, että keskuspankki ilmoittaisi arvopaperiostojen alasajon kiihdyttämisestä ehkäpä 20 miljardin tahtiin nykyisen kommunikoidun 15 miljardin sijaan.

Ainakaan siellä ei enää nojata niin vahvasti väliaikaisuusteemaan kuin ennen. Lisäksi niin kuin Marianne tuossa aamun makrossa kirjoitti, niin työllisyyskehitys edistyy nyt hyvin joka on ollut Powellille ehkäpä se tärkein ehto ennen kuin tukea voidaan vetää pois. Nyt jos vielä tulevat inflaatioluvut ylittäisivät ennusteet niin aika ohuelta alkaa näyttää mielestäni miksi taloutta tulisi tukea edelleen niin vahvasti.

6 tykkäystä

Tarkkaan ottaen pankkitilin tuotto on inflaation verran negatiivinen, riski lienee sitten inflaation kehitys vs. inflaatio-odotus.

Mutta sinänsä oikeaa pohdintaa. Käytännössä siis vaatii pohdintaa siitä mikä on eri omaisuusluokkien riskipainotettu tuotto-odotus ja miten nuo vertautuvat yksittäisen sijoittajan kannalta ottaen huomioon riskinsietokyvyn, sijoitushorisontin, jne. Eli onko juuri sinulle parempi pitää käteistä jonka tuoton odotusarvo melko hyvin tiedossa (negatiivinen) mutta sisältäen vaihtoehtoisriskin että olet väärässä ja menetät osakkeiden tuottoja (toki päälle saat optioarvon jos saat ostettua myöhemmin osakkeita halvemmalla) → millä %-osuudella haluat mitäkin riskiä kantaa. Yksinkertaisesti sanottuna: Mikä on sinulle oikea allokaatio käteinen vs. osakkeet vs. muut, ja miten tulet tuota allokaatiota muuttamaan.

Eli vastaus on vähän monitahoisempi… Ei siis yleisesti ole binäärinen joko-tai (all-in käteiseen vs. osakkeisiin, ellei omaa hyvin vahvaa näkemystä suuntaan tai toiseen) vaan eri riskien ja tuottojen todennäköisyyksiin perustuvaa. Lisäksi riippuu myös yksilöstä. Tuota varten yleisesti suositellaan selkeää sijoitussuunnitelmaa jonka mukaan etenee, jottei tule hötkyiltyä kun fiilikset markkinoilla ja itsellä hyppivät suuntaan ja toiseen.

Miten itse tuota katson: Näen että osakemarkkinoiden riskit ovat keskipitkällä aikavälillä kasvaneet (tuotto-odotus alhainen vs. riski korkea), mikä nostaa selvästi käteisen odotusarvoa osakkeisiin verrattuna. Lyhyellä tähtäimellä markkina voi kuitenkin hyvin vielä nousta, joten suunnitelmani on olla hötkyilemättä mutta varautua laskuun nostamalla pikku hiljaa käteispainoa salkussa (i) melko pienillä, ajallisesti hajautetuilla myynneillä joiden tulee olla enemmän kuin uudet ostot sekä (ii) allokoimalla osan kuukausittaisista säästöistä tilille mieluummin kuin osakkeisiin.

Helppoa tuo ei ole, jatkuvasti saa itseään haastaa kun päivittäin tulee erilaisia osto- ja myyntisignaaleja ja fiiliksiä eri yksittäisten osakkeiden osalta. Mutta tämähän on oikeastaan se mikä tekee tästä koko sijoitushommasta niin pihkuran mielenkiintoista :smiley:

4 tykkäystä

Totta joo. Jätin inflaation tästä pois, koska sama inflaatio koskee myös osakemarkkinoilta saatavia tuottoja. Mielenkiinnosta vaan pohdin, että missä kohtaa menee se raja, että osakemarkkinoiden tuotto-odotus kääntyy negatiiviseksi. Periaatteessa niin pitkälle ei pitäisi rationaalisilla markkinoilla mennä mutta markkinat eivät ole aina rationaalisia.

Omaa sijoitussuunnitelmaa kannattaa minusta edelleenkin tehdä riskienhallinta edellä, riskeihin voi vaikuttaa merkittävästi sijoituspäätöksillään, eli ihan perusallokaatiolla (osakkeet, korot/tilit jne.).

Näin osakepoimijana markkinan yleinen arvostus ei sinänsä hirveästi vaikuta omaan toimintaani mutta hyvä sitäkin on seurata sivusilmällä, sillä on tärkeitä vaikutuksia.

3 tykkäystä