Fed-put on nyt runsaat 23 vuotta vanha. Loppukesällä 1998 Fed oli tärkeässä roolissa varmistamassa sitä että LTCM ei posahtanut hallitsemattomasti.
Ehkä Fed-putin voisi löysästi määritellä niin että julkinen valta (Fed ja myös presidentti ja kongressi) tekevät politiikkaa joka suoraan tai sivuvaikutuksena tukee riskiassetteja kun markkinoilla tulee hämminkiä.
Onko nyt vaarallisin hetki koko Fed-put-aikakautena laskea sen varaan?
Nythän on poikkeuksellisen korkea kynnys tehdä mitään sellaista politiikkaa joka heittää bensaa liekkeihin kun kysyntä ja tarjonta ovat reaalitaloudessa epätasapainossa.
Jos forward-p/e (josta mittarista en sinänsä tykkää) on nyt yli 20, minkä verran on kiinnostusta tehdä mitään elettä markkinoiden tukemiseksi jos se putoaa vaikka 20 %?
Voisiko nykyisen markkinatilanteen rinnastaa nettipokerimaailmaan talvella 2004–05? On tullut aika paljon porukkaa mukaan jotka ovat mopolla moottoritiellä harrastaessaan lyhyen tähtäimen vivutettuja bull-vetoja?
Uusimmassa inderespodissa puhuttiin kauhuskenaariosta, missä maksukykyisille maille korkoja nostetaan ja persaukiset saavat nauttia matalista koroista. Ei kuulosta hyvältä tuokaan.
Tai nostetaan kylmästi kaikille korkoja, niin aika monella katkeaa Suomessakin asuntolainan koronmaksukyky siihen.
Täytyy taas tähän väliin sanoa että en saarnaa täällä mitään markkinoiden ajoittamisen ilosanomaa. Säännöllinen kuukausisäästäminen on niin loistava konsepti juuri siksi että siinä ei yritetä ajoittaa markkinoita.
Minusta näyttää että keisarilla ei ole vaatteita. Silti otan massiiviset paperitappiot jos tämä nykymeno kosahtaa edes joissain määrin. Mutta ajattelen että henkinen varautuminen on hyvin arvokasta sekin vaikka ei ihan hirveästi yrittäisi salkkuja säätämällä mihinkään varautua.
Huonompi homma on se jos ollaan täysin varautumattomia ja sitten ahdistavassa ja nopeasti muuttuvassa tilanteessa ruvetaan kelamaan että mitkäs ne mun riskit nyt ovatkaan. Vielä hankalampaa on se jos lainottajataho lähestyy ikävällä asialla.
Tuossa hieman tämän illan tuntemuksia luettuani illan koronauutisia (kts. Wuhan-ketju).
Korostan sitä, että koska olen isosti käteisessä saattaa minulla olla vääristynyt perspektiivi kommentointiin (ei objektiivista), mutta tältä tämä seuraava puoli vuotta nyt omaan järkeen kävisi.
Ts. En näe kyllä vielä lähikuukausina merkkejä tarjonnan rajoitusten (“chip shortage”) osalta inflaation helpottumisesta. Omikron pitänee rajoituksia voimassa mm. Aasian valmistusmaissa. Kokonaisinflaatioon vaikuttaa muutkin asiat kuin vain supply, mutta kuitenkin
Kuten inderespodissa todettiin hankaluus on siinä että inflaatio laukkaa jo kovaa ja siten uusi elvytys entisessä mittakaavassa ei ole realistista.
Miltä näyttää taaksepäin katsova TTM-PE konepajoilla 12kk syklihuipun jälkeen? Muistan kun Metson osinkotuotto oli kauppalehden sivuilla noin 35% edellisen (2008) vuoden osingoilla joskus alkuvuodesta 2009.
Mittareita on monenlaisia, eikä se peruutuspeiliinkään katsominen aina turvallista ole.
Kannattavuuksien suhteen olen miettinyt yhtä lapsellisen yksinkertaista asiaa.
Miten on mahdollista, että kaikkien yritysten (karrikoiden) kannattavuuden odotetaan nousevan samaan aikaan? Ja jopa pysyvän siellä. Tämän vuoksi ennakoin kannattavuuden niiaavan Q3:lla tai viimeistään Q4:llä.
Esimerkki: kaivosyhtiö saa enemmän rahaa per rautamalmi, teollisuusyhtiö ostaa malmin ja saa silti enemmän rahaa per myyty hyödyke ja rakennusyhtiö ostaa tämän tuplasti kalliin hyödykkeen ja rakentaa hyvällä katteella vielä talon. Joku ei toimi.
On myös hyvin mahdollista, etten vain ymmärrä, miten talous toimii. Ei olis ensimmäinen kerta.
Voin kuvitella yhden tilanteen, jossa kaikkien yritysten katteet voivat nousta suurinpiirtein samaan aikaan. Inflaatio nostaa kaiken hintoja, mutta yritykset pääsevät hetkellisesti hyödyntämään halvalla ostettuja varastojaan.
Hyvä minidokkari tuotantoketjujen haasteista mutta toisaalta myös yritysten kyvystä löytää ratkaisuja niihin. Amazonista eniten mutta muutkin ratkovat ongelmia:
This season, a handful of other major retailers — Walmart, Costco, Home Depot, Ikea and Target — are also chartering their own smaller vessels to bypass the busiest ports and get their goods unloaded sooner
Yrityssektori voi kasvattaa omaa osuuttaan koko taloudesta.
Koko talous kasvaa.
Historiallisesti yrityksien osuus BKT:sta on ollut trendinomaisessa kasvussa, mutta lyhyellä aikavälillä (<10v) yrityksien tuloskasvun erkaantuminen BKT:sta on indikoinut taloden korkeasuhdannetta/ylikuumenemista.
Yksi helposti kerättävä mittari aiheeseen liittyen on yrityksien liikevoitto-%. Otin tähän Saksan, koska Saksan indeksissä on enemmän tai vähemmän samat teollisuusfirmat kuin 10v sitten ja toisekseen se on meille Suomessa relevantti.
Kävin kertaamassa niin tämä trendi siis 80-luvulta tähän päivään. Suuri osa osakeindeksien tuotoista USA:ssa tällä välillä ei ole tullut talouskasvusta vaan yrityksien kyvystä napata isompi osa kasvusta itselleen.
Pikettyllä tällainen mukavamman näköinen graafi , mutta nimittäjänä onkin yrityksien luoma kokonaisarvo.
Kiitos hyvästä vastauksesta. Talouden palautuminen ei tullut mieleen, vaikka on aivan looginen syy. Kun kysyntä nousee joka puolella, saadaan skaalaetuja omaan toimintaan, joka parantaa kannattavuutta vaikka hintoja ei nosteta.
Olen tällainen nousukauden lapsi, eivätkä laman tai laskusuhdanteen lainalaisuudet tule edes mieleen😁
Siinä on tietysti oma kattonsa, mihin asti kaikkien kannattavuus voi tässä mielessä nousta. Tuosta sinun laittamastasi kuvaajasta tämä näkyy mielestäni hyvin. Ylipäätään tuo kuvaaja näyttää aika hyvän liikkumatilan, jonka sisällä liikevoitto% yleensä on.
Edelleen näen todennäköisempänä, että tästä hetkestä lähdetään kannattavuuksissa alaspäin kuin ylöspäin.
Huomenta! Tällä viikolla onkin sitten keskuspankkien superviikko: korkopäätöksiä tulee Fediltä, EKP:lta, Japanin ja Englannin keskuspankeilta yli tusinalta pienempiä. Palaisin vielä noihin USA:n inflaatiolukuihin, nimittäin nostin makrokommentissa esiin asumiskustannukset. Ne ovat pysyvämpi, rakenteellinen komponentti kuluttajahinnoissa ja etenkin vuokrien kasvun odotetaan kiihtyvän ensi vuonna, kuten Bloombergin kuvio näyttää.
Ruotsalainen suuri elektroniikan valmistaja Note antoi tänään positiivisen tulosvaroituksen Q4:lta. Sekä myynti että tulos parempi kuin olivat ohjeistaneet. Notella on asiakkaita hyvin monilta aloilta niin Note antaa ihan hyvää osviittaa miten yrityksillä on mennyt Q4.
Tähän on monta syytä: pandemia-aikana noussut asuntojen kysyntä (“kotoilubuumin” vuoksi) ja siitä jäänyt tarjonta, joka on yleisesti nostanut asuntojen hintoja, kodin ylläpidon ja korjaamisen kallistuminen. Näihin asumiskustannuksiin kuuluu myös lämmitys ja vesi, joista ensimmäiseen vaikuttaa energian hinta.
Suomessa ei taida tuo vuokrien nousu olla ajankohtainen? Taitaa enemmänkin olla niin, että vuokralordit ei saa asuntojaan vuokrattua, koska tarjontaa on paljon verrattuna kysyntään.
Jos inflaatio olisi vuoden kuluttua samoilla tasoilla kuin se on nyt, niin varmasti korkojen nostosta puhuttaisiin. Pitkä matka on kuitenkin vielä siihen, että niitä oikeasti päästäisiin toteuttamaan, koska euromaiden velkatasoilla pienetkin koronnostot voisivat luoda ongelmia julkisen talouden kestävyyteen. Lisäksi täällä on yhteisten sääntöjen pakka levällään aina velkasääntöjä myöden. Euroalueella on kuitenkin yksi erottava inflaatiotekijä suhteessa USA:han, nimittäin verotus. Kirjoitin näin makrokatsauksessa kesäkuussa: “Suurimmassa eurotaloudessa Saksassa oli käytössä arvonlisäveron huojennukset koronakriisin vuoksi heinäkuusta joulukuuhun 2020. EKP laski vuodenvaihteessa, että muutokset verotuksessa olisivat laskeneet kuluttajahintaindeksiä parhaimmillaan jopa 0,6 %-yksikköä viime vuoden aikana. Kun verohelpotuksista tänä vuonna on luovuttu, paine kuluttajahintojen nousullekin on lisääntynyt.” Ensi vuonna tänä vaikutus haihtuu ja Saksankin inflaatioluvut muuttuvat verokorjatuiksi, mikä vähentää inflaatiopaineita. Tämän vuoden luvuissa on siis energian ohella yksi selvästi väliaikainen elementti. Mikään ei kuitenkaan takaa sitä, että inflaatio haihtuisi ensi vuoden loppupuolellakaan, ainakaan mikäli talouskasvu jatkaa ennustetuissa luvuissa eli n. neljässä prosentissa.
EDIT. Vahingossa julkaisin keskeneräisen tekstin, ja täydensin jälkeenpäin
, mutta nimittäjänä onkin yrityksien luoma kokonaisarvo.
