Lehdistötilaisuuden viimeinen kysymys käsittelee sitä, onko Fedin korkopäätöksillä jotakin tekemistä Powellin uudelleenvalinnan ajoittumisen kanssa. Vastaus on ei. Näihin tunnelmiin lopetan iltavuoroni palatakseni kokoamaan teille huomenna aamukatsausta. Se 90 minuuttia kului taas nopeasti, kiitos kun seurasitte mukana ja kiitokset myös kommenteista. 
220 tykkäystä
Powell kyllä osaa erinomaisesti odotuksien hallinnan. Voisi tosiaan ajatella, että kun vasta juuri ilmoitetun taperoinnin tahti yhtäkkiä tuplataan ja aletaan jo puhua siitä että koronnostotkin on kohta ovella niin pörssissä olisi aika punaiset tunnelmat mutta hienosti on markkinoille saatu rakennettua odotukset näistä jo etukäteen ja sitten kun vain ilmoitetaan odotusten mukaiset toimenpiteet niin kaikki on tyytyväisiä. Markkina on jo nyt hyvin valmisteltu siihen että ensi vuonna tehdään jo lukuisia koronnostoja joten FEDin on vaikea päästä yllättämään markkinaa negatiivisesti ellei homma lähde aivan käsistä ja vaadita jotain hätäjarrutusta (pitäisin tätä hyvin epätodennäköisenä).
Luulen että vuodesta 2022 voi tulla pelättyä parempi pörssivuosi. Ainakin nyt pitäisi olla pahimmat esteet ja pelot raivattu pois joulupukki- ja tammirallilta. Tähän jos vielä saataisiin seuraavista kuukausista dataa joka tukisi sitä että inflaation pahin piikki olisi nähty niin se olisi mannaa.
103 tykkäystä
Pitkään on hoettu, että arvostustasot ovat korkeat. Eikö tässä tuolta kannalta katsottuna lähinnä venytetä vääjäämätöntä vai onko oletus että yhtiöt ajavat tuloksillaan arvostuskertoimet kiinni?
4 tykkäystä
Kallis arvostus on ilman muuta aina riski, mutta asioiden kulkua on vaikea ennustaa. Asia ratkeaa jollakin yhdistelmällä nimellistä (inflatorista) tuloskasvua, reaalista tuloskasvua, markkina-arvon halpenemista ja tuotto-odotusten muuttumista.
Esimerkiksi 10-20% korjaus + inflatorinen tuloskasvu ja ehkä osin matalalle jäävät tuotto-odotukset tekisivät jo paljon eikä kyse olisi kurssikäyrää jälkikäteen katsoen mitenkään kummallisesta ilmiöstä. Inflatorinen tuloskasvu markkina-arvon pysyessä vakiona kertoimien supistamiseksi kuitenkin kurittaa sijoittajaa reaalimielessä yhtä kaikki.
Ongelmissa ollaan, jos tulokset alkavatkin laskea tai eivät kasva edes nimellisesti. Silloin on pakko tinkiä hinnasta. Tämä ei kuitenkaan Powellin puheilla ratkea.
22 tykkäystä
Ylösalaisinmarkkinassa myös huonot uutiset nostaa kursseja…ainakin jonkin aikaa.
1 tykkäys
Tuo korkeat arvostustasotkin on vähän sellainen, että eihän se koko pörssiä koske. Esim. omassa salkussa isoimpien omistusten P/E-kertoimet v. 2022 ennusteilla (2022 alkaa muuten 2 viikon päästä) on 9,4, 10, 11,2, 13,5, 13,6, 15,8, 17,1.
Totta kai näissäkin on optimistiset tulosennusteet ensi vuodelle, mutta tasot on sellaisia, että jos tulokset ei isommin dyykkaa niin ei näissä mitään “ilmaa” ole vaan pikemminkin toisin päin.
Ei tämä FEDin ulostulo mielestäni mikään huono uutinen ollut. Nythän markkinoilla on aika selvä näkymä seuraavaksi vuodeksi, mikä tuo paljon lisää varmuutta ja ainakin tällä hetkellä näyttää siltä, että tästä inflaatiopiikistä päästään yli hallitusti ilman rajuja toimenpiteitä. Tässähän kuitenkin väläyteltiin myös sellaista riskiskenaariota, että FED vetäisi jo nyt “hätäjarrusta”. Nyt on kuitenkin askelmerkit asetettu ja sillä korottaako FED korkoja ensi vuonna 2 vai 3 vai 4 kertaa tuskin on markkinan kannalta isoa merkitystä jos talouden nähdään kehittyvän vahvasti kuten nyt ennustetaan.
62 tykkäystä
Toisaaltahan näissä indekseissä mitä katsoin (Nasdaq ja SP500) on paljon isoja blue chip -firmoja, mutta luulisi, että tieto korkojen noususta rokottaisi ainakin kasvuyrityksiä? Tulevaisuuden kassavirrat ja mitä näitä boomerijuttuja nyt on
1 tykkäys
Näin Bloombergilla jokunen viikko sitten artikkeli (en nyt heti löytänyt sitä linkiksi), jossa oli laskettu tälle vuodelle SP500 yhtiöiden tuloksilla QE:n vaikutuksen olevan noin 35-50%. Kun nyt elvytys loppuu niin voisi tälle olettaa olevan melko suuri negatiivinen vaikutus tulevaisuuden tuloskehityksiin.
Lisäksi korkojen ja inflaation yhteisvaikutus yritysten tuloskehitykseen lienee negatiivinen. Lähiviikkoina selviää miten analyytikot arvioivat yrityskohtaisia tulosennusteita mutta odotan useampi korjauksia alaspäin kuin nostoja.
Inflaatioriski on edelleen suuri. Mahtaako alle kahden prosentin ohjauskorolla olla merkittävää vaikutusta??? Seuraavat 6kk kertovat paljon.
Miltä näyttää sijoitusvuotena kolmas koronavuosi 2022? Nordean strategi Hertta Alava kirjoitteli näkemyksensä. 
"Kolmas koronavuosi on pian alkamassa, ja paluu normaaliin ei toteudu ainakaan vielä alkuvuonna. Osakemarkkinoilla edessä voi kuitenkin olla melko tavanomainen vuosi, mikä tarkoittaa viime aikoja suurempaa kurssiheiluntaa ja maltillisempia tuottoja. Reaalikorkojen ollessa negatiivisia osakkeet pysyvät yhä suosiossa.
Vaikka ilmassa on epävarmuutta omikron-virusmuunnoksen, energian hintapiikin ja korkean inflaation vuoksi, ovat lähtökohdat sijoitusvuodelle 2022 kuitenkin hyvät. Maailmantalouden ennustetaan kasvavan keskivertovuotta vahvemmin eli noin 4,5 prosenttia, ja kansainvälisten yritysten tuloskasvuksi arvioidaan noin 7 prosenttia, mikä on lähellä keskimääräistä historiallista tuloskasvua. Trendiä vahvempi talouskasvu luo vieläpä hyvät edellytykset tulosennusteiden maltilliselle ylitykselle."
11 tykkäystä
Snadisti tuhdimmassa Vartissa läjä käppyröitä kuplista.
Alkuun muistutus, että joulukuun loppu tuppaa olemaan vahvaa aikaa pörssissä. Samoin alkuvuosi. En yllytä ketään tammikuun romuralliin, mutta sekin on mahdollisuus. 
Kuten aiemmin nostin, makro-Alfilla oli hyvä pointti miten reaalikorot ovat edelleen kaukana talouden “luonnollisista koroista” tai tasapainotilanteesta. Kuten ehkä olette huomanneet, vanheneva väestö ja heikompi tuottavuus johtaa hitaampaan talouskasvuun mikä taas laskee tätä luonnollista korkotasoa. Tässä on käppyrä Fedin näkemyksestä, miltä terminaalikorko näyttää. Euroopassa tämä on varmaan jo negatiivinen. 
Se on siis nuo vikat pallot tästä Fedin kuvaajasta:
Alfilla oli myös hyvä pointti, että monet palikat pörsissä tuovat mieleen vuoden 2018 asetelman: kiristyvä rahapolitiikka, vahva työmarkkina ja vauhdilla heikentyvä luottoimpulssi. Vuonna 2018 kaikki omaisuusluokat laskivat, jos huomioi inflaation. Kuvassa ei näy kryptot, mutta Bitcoinihan laski yli 70 % 2018…
Nostin vuoden vaihteessa parabolisesti nousevan uusiutuvan energian sektorin esiin mahdollisena haipakkana paikkana. Nyt jälkiviisaina voidaan todeta, että sehän taisi käydä kuplassa.
Neste oli kuuma nimi vuoden vaihteessa. Siitä on jostain syystä puhuttu vähemmän viime aikoina…
SPACit…
Jos on ostanut vahingossa kuplan huipulta, se ei ole katastrofi välttämättä. Ajallisella hajautuksella voi korjata vahinkoja ainakin ostamalla indeksiä. Jos olisi kerralla ostanut Nasdaqia teknokuplan huipulta, olisi ottanut syliin 80 % kurssilaskun. Mutta! Nasdaq on silti huipuiltakin tuottanut 5,5 % vs. Russellin arvoindeksi 5,4 % siitä eteenpäin. Tosin nuo ovat ilman osinkoja. Silti, 5,5 % on ihan jees tuotto maailman huonoimmasta ostopaikasta.
Ongelma on, että useat osakkeet räjähtävät pysyvästi kuplissa. Monet nostavat Amazonia rohkaisevana esimerkkinä miten 90 % kurssilaskusta voi toipua voittajaksi. Sitten unohtuu mainita, että enemmistö osakkeista on Nokioita, Ciscoja tai pahimmillaan Enroneja.
Osakepoimija saa olla siis tarkkana!
50 tykkäystä
Argumentoisin sillä tilastotieteellisesti parhaimmalla ja korrekteimmalla metodilla eli mutu tuntumalla:
että kuplassa ei käynyt pelkästään vihreä energia, vaan green tech yleensä. Toki vety ja muissa green energy osakkeissa arvostustaso ja korjaukset olivat räikeimpiä.
Ihan suomen pörssissäkin sanoilla ”hiilineutraali, tai vihreää muutoksen johdossa” on tuntunut saavan ainakin 5 P/E:tä toki täytyy myöntää että osalla yrityksistä on fundamenttejä takana. Mutta esim Case Betolar hieman itseäni ihmetyttää.
Vetyfirmat ovat olleet myös hyvä esimerkki myös siitä että toimialasijoitukset eivät välttämättä toimi.
Tulee mieleen tuo buffetin listaus yhdessä yhtiökokouksessa jossa hän kertoo fordin aikoihin autoyhtiöihin sijoittaneiden kohtalosta.
Suurin osa autosektorin sijoituksista epäonnistui, ja lista konkurssiin menneistä autoyrityksistä oli sivujen mittainen.
Riittääkö markkinoita joka vetyfirmalle? Todennkäköisesti 15v päästä suurin osa on kuollut pois ja ala konsolidoitunut
11 tykkäystä
Kun luonnehdit että USA:n talous on “kovassa kunnossa”, minkä verran painotat siinä tuota 4 % talouskasvuennustetta ensi vuodelle?
Jos ennuste olisi 1 % kasvu ensi vuodelle, pysyisikö luonnehdintasi samana eli “kovassa kunnossa”?
3 tykkäystä
Oletkohan lukenut oikein artikkelin?
QE:ssa ostetaan arvopapereita markkinalta. Se syöttää likviditeettiä finanssijärjestelmään, mutta ei suoraan talouteen.
Talouden aktiivisuutta se voi nostaa, jos yritykset ja kuluttajat lainaavat ja kuluttavat/investoivat. Fed ei pysty pakottamaan heitä siihen.
Mutta julkinen elvytys voi tempaista tuota aktiivisuutta. Olisikohan artikkelissa viitattu siihen?
QE voi myös vaikuttaa pörssin arvostustasoihin, mutta sekin on eri asia kuin tulokset.
30 tykkäystä
Moikka! Lämmittelynä ennen EKP:n korkokokousta joulukuun alustavat ostopäällikköindeksit. Teollisuudelta edelleen kovia lukemia, mutta palvelujen kasvu hidastui odotettua enemmän ( koronariskien johdosta). Selvästi yli 50:n lukemat kuitenkin viestivät sitä, että talous kasvoi ripeästi loppuvuonnakin.
EDIT. Indeksejä julkaisevan Markit economicsin mukaan kysely sisälsi hyviä ja huonoja uutisia. Palvelujen kasvu tyssäsi koronapandemian pahenemiseen, mutta teollisuuden hintapaineissa oli näkyviä merkkejä helpottamisesta.
29 tykkäystä
Moikka! Perustan väitteen talouden odotettua paremmalle kehitykselle loppuvuonna (ks. yllätysindeksit), ensi vuoden ennustenostoille ja yli trendikasvun kasvavalle bkt:lle.
32 tykkäystä
Juuri näin. Artikkelin laskuissa taisi olla mukana myös American Rescue Plan ACT (1,900 mrd USD). Tässä täytyy myös huomioida Reverse Repossa tällä hetkellä seisotettavat noin 1,600 mrd USD eli merkittävä osa QE:sta ei liiku pankeista eteenpäin.
1 tykkäys
Kohta nähdään miten hyvin Handelsbankenin odotukset osuvat kohdalleen.
“Odotamme EKP:n neuvoston yleisen näkemyksen kääntyvän hieman haukkamaisempaan eli kireämpää rahapolitiikkaa suosivaan suuntaan, johtuen inflaatioyllätyksistä sekä suhteellisen hyvästä euroalueen talouskasvusta.
Toisaalta omikronmuunnos lisää kuitenkin jo pandemian neljännen aallon aiheuttamia ongelmia, mikä luo epävarmuutta talousnäkymiin. Pandemiarajoitusten kiristäminen on monin paikoin edessä. Näin ollen EKP saattaa kokouksessaan painottaa joustavuutta joidenkin tulevien päätöstensä osalta.
Viestinnän osalta EKP todennäköisesti toistaa näkemyksensä, jonka mukaan
korkea inflaatio on ohimenevää, vaikka se saattaakin osoittautua odotettua pidemmäksi. Se todennäköisesti myös toistaa näkemyksensä, jonka mukaan välilliset vaikutukset, pääasiassa palkkojen ja inflaatio-odotusten kautta, eivät ole toistaiseksi kestävällä tavalla osoittaneet inflaatiopaineita.” / Handelsbanken aamupala
1 tykkäys
Mun korvaan Powellin haastattelun tärkein anti oli hänen viestinsä siitä, että jos talous hiljeneekin, niin rahapolitiikan normalisoimispolitiikkaa voidaankin lykätä. Tuohan tukee osakemarkkinoita oikein hyvin, koska jos talous jatkaa nousuaan, niin korkojen nousu ja taperointi ei ole mikään ongelma. Jos taas talouskasvun nopeus hiljeneekin nyt oletetusta, niin jäänee koronnostot jälkeen myöskin näistä ennusteista, mikä myös osaltaan tukee osakkeita.
Imo näillä korkotasoilla ei olla kuplassa, koska kupla on suhteellinen käsite suhteessa rahan hintaan. Osakkeet on edelleen halpoja suhteessa bondeihin ja likviditeettiä riittää. Suurempi pidempiaikainen rommaus vaatisi jotain koronan kaltaista yllättävää asiaa. Itse olen erittäin bullish toistaiseksi ja käännyn toiselle kannalle vasta, kun tuo bondien ja osakkeiden tuotto-odotus lähestyy pitkän aikavälin keskiarvoa. Sehän voi tapahtua joko pörssikurssien, tulosennusteiden, tai korkojen nousun kautta. Nyt monien osakkeiden hinnat tuntuu tulosennusteisiin ja korkoihin nähden edelleenkin varsin houkutteleville.
22 tykkäystä
En ole ikinä kuullut kenestäkään ekonomistista joka olisi joulukuussa osannut systemaattisesti ennustaa kovin hyvin aina seuraavan vuoden bkt-kasvua. Tehtävä on liian vaikea, liikaa muuttujia. Eli ei tuo 4 % ennuste taida kertoa oikein mitään ensi vuoden talouskasvusta?
Lisäksi, eikös ole aina vielä hieman rohkean puoleista ennustaa paljon potentiaalia kovempaa kasvua tilanteessa jossa talous operoi lähellä potentiaaliansa jo lähtökohtaisesti?
Nämä eivät ole kritiikkiä ekonomisti Marianne Palmua kohtaan mutta kaikista ekonomisteista nimenomaan Marianne Palmu sattuu täällä olemaan ihailtavan usein linjoilla
Ja täytyy myöntää että itsekin olen tällä palstalla syyllistynyt suhdannekehityksen arvailemiseen 
6 tykkäystä
Niin, vaikeaa sitä kristallipalloa on meidän kenenkään löytää ja silloin pakko on suhdannekehitystä myös arvailla, ja olen yrittänyt tuoda esiin myös niitä epävarmuustekijöitä. Mutta antavat ne ennusteet kuitenkin suuntaa sille, minkä pohjalle keskuspankit rahapolitiikkaansa rakentavat. Mielestäni suhdannekehitystä saa ja kuuluukin arvailla, ja mitä enemmän erilaisia argumentteja näiden arvausten takana, sitä parempi
23 tykkäystä