Inflaatio tai koron nousu ei suoraan tapa osakkeita, Sehän kuitenkin tarkoittaa että on kovaa kysyntää ja toimintaedellytykset ovat pääosin ihan hyvät.
Pääosin, ei kaikilta osin. Eli ne alat joilla on joko tuotanto- tai henkilöstökapeikkoija voivat myös tuloksen ja ylärivin osalta kärsiä inflaatiosta.
Muut pärjäävät ihan hyvin, kunhan ei karata mihinkään hyperinflaatioon.
Kurssikehityksen osalta teknoja sitten piestään kun tuotot alkavat häviämään jopa 30-vuoden bondille. Bondit tosin itse ovat ensin kovassa laskupaineessa.
summa summarum, vola tulee kasvamaan joka tapauksessa kun korot nousee, lisäksi rotaatiota teknoista pois tapahtuu. Teknoissa laskuvaraa onkin paikoitellen paljon kun kassavirtalaskelmia on tehty ikuisen nollakoron oletuksella.
Näin nuorena netto-ostajana minua huolettaa tämän hetken arvostuksia katsoessa juuri se että kaikki ylimääräiset kursseja buustaavat tekijät ovat jo käytössä kuin pelkästään yhtiön omiin fundamentteihin liittyvät. Olisin turvallisemmin mielin ostamassa jos korkotaso olisi vaikka 5% koska voisin luottaa jollain tasolla siihen että korkotason laskiessa saisivat omistuksieni hyväksytyt arvostukset buustia jonkun verran.
Viimeisen kahden vuoden aikana sekä valtioiden että keskuspankkien elvytys on ollut aivan ennennäkemätöntä joilla on ollut merkittäviä buustaavia vaikutuksia reaalitalouteen sekä omaisuusluokkien arvonkehitykseen.
Samaan aikaan väestönkehitys länsimaissa on kääntymässä siihen suuntaan että työikäisen väestön määrä supistuu, syntyvyys laskee ja eläkeläisiä on yhä enemmän. Talouden kasvunäkymät eivät ole kovin hääppöiset ja siksi globaalin talouden tahtiin kasvavat yhtiöt eivät näyttäydy ihan hirveän houkuttelevina sijoituskohteina.
No onneksi taloudessa tapahtuu yllättäviä asioita joita terävimmätkään asioiden parissa työskentelevät eivät osaa aina ennakoida. Pitää vaan kärsivällisesti odotella josko sitä vielä aukeaisi hyviä ostopaikkoja
Minäkin pidän siitä, että salkku nousee,. Mitä enmmän, sitä kivempaa. Olet oikeassa siinä, että kurssien nousu heijastelee yleensä hyviä uutisia. Mutta netto-ostaja kyllä hyötyy laskusta.
Kaikkihan tiedämme, että osakkeen arvo on sen kaikkien tulevien kassavirtojen nykyarvo. Ongelma on siinä, että kukaan ei tiedä kuinka paljon niitä oikein tulee. Osakkeen hinta on enemmän tai vähemmän valistunut arvaus arvosta.
Jos otetaan esimerkiksi mainitsemasi firmat. Olettaen ettei niitä osteta pois (tai muuten poistu listalta), niillä on joku hinta kymmenen vuoden päästä. Se hinta muodostuu sen päivän tulevaisuuden odotuksista. Tämän päivän hinnalla ei ole enää vaikutusta siihen. Ja mitä enemmän tänään firmasta maksaa, sitä heikompi tuotto on. Tai suurempi tappio, jos huonosti käy.
Eikö pitkien reaalikorkojen nousua voi edistää myös se, että Fed lopettaa velkakirjojen netto-ostot maaliskuun loppuun mennessä?
Kun korkokäyrän pitkän pään velkakirjojen kysyntä Fedin toimesta laskee, tulisi velkakirjoille löytyä muita ostajia kyseisillä hinnoilla, jotta paine velkakirjan hintojen laskulle ja korkojen nousulle ei kasvaisi - velkakirjojen tarjonnan markkinoille pysyessä ennallaan.
Tuntuu tässä olevan näitä muuttujia, jonka myötä tuo teenlehdistä lukeminen oiva vertaus.
Kuvakaappaus CIOVACCOn videosta. Kuvassa mukana pääministerinkin esille nostamat boomerit Onkohan 35 - 54 vuotiaat boomerit ja milleniaalit liitetty kaavioon muuten vaan, vai löytyisikö jotain järkevää selitystä valinnoille? Jos graafilla on minkäänlaista ennustevoimaa, kurssit nousevat kuoppaista mäkeä ylös aina vuoteen 2035 asti ja sitten koittaisi useamman vuoden tasamaa romahduksineen. Kurssihistoriasta löytyy oppia monella tapaa.
December 31, 2021
Wake-Up Call Coming For Stocks In 2022?
VOLATILITY TO IGNORE VS. VOLATILITY TO RESPECT
The Economic Outlook for 2022 with SF Fed President
======> Nasdaq pakkaselle tämän uutisen vauhdittamana….
In the December meeting, policymakers agreed speed up the bond taper, reducing monthly asset purchases by $30 billion a month. That means new bond buys will end by mid-March, setting the stage for actual Fed tightening. Notably, some members wanted to start reducing the Fed’s balance sheet “at some point” after the first rate hike. In fact, “many participants judged that the appropriate pace of balance sheet runoff would likely be faster than it was during the previous normalization episode.”
That’s a big shift in tone from Fed chief Jerome Powell right after the December policy meeting. While he said policymakers were starting to talk about cutting the balance sheet, he also assured Wall Street that he would take a “careful, methodical approach.”
Sometimes you need to read something in black and white to believe it. That may explain why the stock market sold off sharply on Wednesday afternoon in reaction to the minutes of December’s Federal Open Market Committee meeting. They suggested the Federal Reserve could begin to let its balance sheet shrink sooner than market participants apparently had anticipated.
That investors were surprised is somewhat surprising.
Eilen oli omaan silmään aikalailla sektorirotaatiotyyppistä pörssiliikettä, kun teknot laski, mutta moni syklisempikin osake oli plussalla. Vikalle parille tunnille tuli kuitenkin sitten kunnon ulostus ja melkein kaikki myi. Eiköhän tämä laajene vielä tännekin perjantaina, vaikka Helsingin pörssin kaltaiset yhtiöt taisi pärjätä ihan ok eilen USA:ssa.
Paha sanoa mihin asti jatkuu / jatkuuko lasku tällä kertaa, mutta itse en ole vielä isossa kuvassa huolissani, koska vaikka korot on nousseet ei ne mielestäni vieläkään ole niin korkealla, että ne toimisivat houkuttelevana vaihtoehtona osakkeille. 30 Vuotinen pysynyt hyvin lähelle samassa missä se oli vuosi sitten.
Lasku on joka tapauksessa painottunut nyt kasvuun ja itse koetan tässä kylmäpäisesti arvioida järkeviä arvostustasoja, joilla ostaa lisää sellaisia kasvutarinoita, joihin uskon. Samaan aikaan pohdinnassa mihin asti pörssi voi realistisesti lähiaikoina laskea. Nasdaq ehkä vielä toiset 3% alas? OMXH 3+3%:ia? Joku QT voisi tässä tilanteessa laskea silloin tuplat siitä mitä yleisindeksi, jolloin sitä voisi sipoa 11x tasoilta, joka alkaisi ehkä olla itselle fundamielessä siedettävä taso. Saa nähdä jääkö toiveajatteluksi, vai päädynkö lyömään eurot tiskiin liian aikaisin
Helmikuun alussa 2020 USAssa oli ennalta arvaamaton presidentti, jonka vaikutus niin talouteen kuin maailmanrauhaan ja kauppasuhteisiin ja näihin vaikuttaviin asioihin, kuten suhtautumiseen maahanmuuttoon, työllisyyden keinoihin ja ympäristökysymyksiin oli täysi kysymysmerkki. Tiedossa oli, että näkyvä politiikka ei voi jatkua ja kysymys oli lähinnä siitä, kuinka tilanne purkautuu.
Ja kun tilanne purkautui, oli tilaisuus melkoisiin hype-kertoimiin. Ylireagointi on pääosin palautunut järjellisiin mittasuhteisiin.
Makrokuvassa tärkein kysymys tänä vuonna on se millä korkotasolla inflaatio alkaa USA:ssa taittumaan???
Veikkaan, että mennään kahden prosentin paikkeille (eli tuplasti yli markinaodotusten) tämän vuoden loppuun mennessä. Peloteltu 70-luvun skenaario tuskin toteutuu korkeista velkaantumisasteista johtuen eli pienempi korkotaso riittää hyvin imemään likviditeettiä markkinoilta.
Osakkeiden lisäksi korkosijoitusten suosio palaa pikkuhiljaa normaalille tasolle. TINA ei enää päde. Osakepoimijan päivät edessä!
Minä kuten varmaan moni muukin tasapainoilee eniten tämän kanssa: näen edessäni valtavan hienoja, maailman johtavia teknologisia edelläkävijöitä (bumtsi bum yhtiöt ), joilla on jo tai joiden ennustetaan ottavan ison osan markkinastaan tai olevan jopa monopolistisessa asemassa (Tesla, Alphabet, MS, Nvidia, Unity, Cerence…) vs. korkotason oletetun nousun ja lotrauksen oletetun vähenemisen vaikutus hyväksyttyihin arvostustasoihin.
Lähestyn asiaa niin, että korkotaso ja kierrossa olevan rahan määrä voivat todella tehdä tehdä lommoa näiden yhtiöiden arvostukselle hetkellisesti, mutta uskoisin että 5-10 vuoden päästä suurin osa näistä hienoista yhtiöistä ovat tarjonneet kuitenkin hyvät tuotot.
Kannattaako siis lähteä ennakoimaan laskevia kursseja? Itse tankkaan pikku hiljaa lisää, koska en halua päästää käsistä näitä hienoja yhtiöitä. On myös “riski” siitä, että inflaatio jääkin odotettua väliaikaisemmaksi (transitory), joka taas hillitsisi koronnostoja. Väliaikainen inflaatio voi toki olla merkki ei niin vahvasta talouskasvusta, joten tiedä sitten mikä on osakkeille kokonaisuutena parasta.
Totta, kaikki merkittäviä riskejä globaalille taloudelle. Mutta kannattaa miettiä myös niitä positiivisia ajureita. Mitä jos AI, IoT, robotiikka ja/tai Metaverse mahdollistavat huiman tuottavuusloikan 2020-luvulla? Mitä jos “this time is different” ja mm. näiden teknologioiden takia edelläkävijä yhtiöt jatkavat vahvaa kasvuaan myös pitkälle 2020-luvulla? Se mikä erottaa nykyiset tähtiyritykset edellisten kupla-aikojen useista sen aikaisista johtavista yrityksistä on se, että meillä on paljon enemmän alusta- ja saas-yhtiöitä, jotka ovat jo todistaneet huippukilpailukykynsä.
Huh, tulipa vähän suunniteltua bullishimpi kommentti
Onkohan 35 - 54 vuotiaat boomerit ja milleniaalit liitetty kaavioon muuten vaan, vai löytyisikö jotain järkevää selitystä valinnoille? Jos graafilla on minkäänlaista ennustevoimaa, kurssit nousevat kuoppaista mäkeä ylös aina vuoteen 2035 asti ja sitten koittaisi useamman vuoden tasamaa romahduksineen. Kurssihistoriasta löytyy oppia monella tapaa. 
), joilla on jo tai joiden ennustetaan ottavan ison osan markkinastaan tai olevan jopa monopolistisessa asemassa (Tesla, Alphabet, MS, Nvidia, Unity, Cerence…) vs. korkotason oletetun nousun ja lotrauksen oletetun vähenemisen vaikutus hyväksyttyihin arvostustasoihin.