Aloitetaan vuosi nostamalla hieman karhun päätä. Hieman on velka kääntymässä laskuun, joka ei ole historiaan peilaten ollut parasta aikaa osakkeille.
26 tykkäystä
Tämänhetkinen markkinahinnoittelu korkotasolle yhdysvalloissa tämän vuoden lopussa. Jos tämä toteutuu niin aika kova on tahti, ostot alas alkukesään mennessä ja korot n. 1% tasolle vähintään pelkästään tämän vuoden aikana 
Tämän vuoden aikana luultavasti seurataan suurennuslasin avulla inflaatiodataa sekä miten talous reagoi tuohon elvytyksen vähenemiseen ja koronnostoihin.
7 tykkäystä
Fomo ei ole vain sijoittajien tauti. Sitä on esiintynyt reaalitaloudessa koko ketjussa joka alkaa kaivoksesta tms. alkutuotannosta ja päättyy vähittäismyyjään. Monella toimijalla kokemus on puolitoista vuotta ollut tämä: ainoa rajoite unelmatulosten tekemiselle tulee siitä, kuinka paljon saa ketjun edelliseltä lenkiltä tavaraa ostettua.
Mitä voimakkaampi tuollainen hamstrauspsykologia on ketjun joka lenkillä, sitä herkullisempaan varastosykliin on ainekset jos loppukysyntä pettää. USA:n kuluttajien tilannetta olen jonkin verran täällä pohtinut.
Kuka edes enää muistaa varastosykliä? Nais- ja miesmuisti on talousasioissa lyhyt. Yksi 2010-luvun sitkeän vaisuun kysyntään ja talouspessimismiin liittyvä piirre oli se että sellainen pessimismi ja varovaisuus ei mahdollista mehevää varastosykliä.
Omikron lyhytaikaisena tapahtumana ei vaikuta firmojen intrinsic business valueihin. Mutta se voi tehdä varastosyklistä salakavalamman. Alkuvuodesta retoriikka on koko ajan tyyliin omikron sitä omikron tätä.
Ikävä varastosykli voi edetä ilman että siihen kiinnitetään huomiota koska omikron. Ja näin ollen rahapolitiikka on sitä että heitettiin bensaa liekkeihin kun varastosykli kiihdytti taloudellista aktiviteettia ja sitten kiristetään kun varastosykli vähentää taloudellista aktiviteettia? Loistavaa.
Viihdeaineistoa tällaiset pohdinnat. Makro on vaikeasti ennustettavaa. Mutta se että Suomessa talouskommentaareissa varastosyklin mahdollisuuteen ei kiinnitetä mitään huomiota on mielestäni aika outoa.
20 tykkäystä
Tässä läjä kuvaajia ketjun iloksi vuoden ensimmäisestä Vartista! 
Sp500 tuppaa nousemaan, jos edellisenä vuotena noustiin yli 20 %. Nämä on tällaisia tilastollisia knoppijuttuja joiden puolesta en menisi kyllä panttamaan mitään.
Pörssin mediaani P/E on hieman koholla, mutta kalliimpien ja muiden välillä vallitseva ero on revennyt ennätykselliseksi.
Sp500 arvostuksineen päivineen eri käännepaikoissa. Huom. nykyhetkessä oleva pallo merkkaa vain nykyhetkeä eikä käsittääkseni ole JP Morganin näkemys käsillä olevan käänteen puolesta.
2000-luvun EPS-kasvusta melkein puolet on tullut marginaalien parantamisesta. Kaunakohan näin voi jatkua, kun ne ovat jo ennätystasollaan?
Onko kilpailu rikki? 
Hyvä tiedostaa: keskuspankkien taseiden kasvu, eli toisin sanoen elvytysohjelmat eli velkakirjojen ostaminen näppäimistöllä painetuilla digirahoilla, käytännössä loppuu tänä vuonna EKP:ta lukuunottamatta. Aiemmalla kerralla pörsseille tämä oli vähän vaikeampaa aikaa 2018-2019…
51 tykkäystä
Jos sattuisi käymään niin että kuluttajien rahkeet eivät pyhään kulutustehtävään riitä, miten 4.1.2022 USA-kursseja katsotaan vuoden päästä?
Niin sanottujen arvo-osakkeiden osalta voidaan siinä tapauksessa vuoden päästä todeta että markkina oli normaaliin tapaansa taitava haistelemaan käänteen. P/e:t ovat olleet laskupaineessa koska markkina ei jaksa uskoa analyytikoiden ennusteisiin.
Mitä taas mega cap glamour -firmoihin tulee, niiden osalta markkina ei juuri nyt toimi normaalisti. Niiden osalta on samanlainen one decision stock -mentaliteetti kuin 1929, 1972 ja 2000. Hintatietoisuutta ei näiden osalta sijoittajilla ole. Indeksisijoittaminen edesauttaa nyt ilmiötä omalta osaltaan vs. 1929, 1972, 2000.
En lähtisi lyömään vetoa sen puolesta että nuo ovat jatkossa pysyvästi normaalin markkinan yläpuolella omana kategorianaan.
Tosi vähän taitaa USA:n markkinoilla olla sellaisia osakkeita jotka eivät aiheuttaisi jossain kohtaa intensiivisiä negatiivisia tunteita sijoittajille jotka maksoivat niistä liikaa.
Tuoretta dataa, ttm-p/e ja Shiller-p/e:
Alla olevat käyrät loppuvat 10 kk takaiseen tilanteeseen jolloin p/s-arvostukset olivat nykyistä matalammat.
20 tykkäystä
Nousevat varastotasot oli myös yksi Cathie Woodin deflatorinen/taantuma-ish skenaarion perusteluista. Samalla hän on bullish bumtsibumeille. Hänen lasusunnat tunnutaan kuitenkin otettavan vain markkinointipuheena. Elon Musk heitti myös taantuma ennusteen ilman sen kummoisempia perusteluita, mutta oletan olleen inflaatioon ja siten mahd. korkojen nousuun liittyvää tai puhdasta neron mutuilua.
Puttonen taasen ei usko korkojen nousuun.
Puttonen ei usko, että Fed kykenee jatkamaan edes taseen kasvun pysäyttämistä kovin pitkään.
Fed julisti inflaation viholliseksi numero yksi – Kannattaako osakkeet nyt myydä, professori Puttonen? | Talouselämä
3 tykkäystä
Onko Suomessa kukaan puhunut varastosyklistä? Tietty on voinut multa mennä ohi…
1 tykkäys
Toinen domino efekti mikä iskee jossain kohtaa tajuntaan on tilauskirjat, nyt tilataan komponenttia ja raaka-aineita ihan silmittömästi jopa useammasta paikasta.
Kun kukaan ei pysty toimittamaan mitään normaalisti.
Mitä tapahtuu kun ensimmäinen sanookin, ei kiits ja peruutan tilauksen… onko tavarat jo valmistettu? Voiko ketju peruuttaa aina malmiin saakka? Joku sanoo (jolla on valtaa) kuitenkin ei voi perua, piste. Eli jollekin jää mustapekka käteen, vai?
4 tykkäystä
Lisään vielä ao graafin ja lainaan sanojasi: “Meille usein nuoremmille sijoittajille, jotka ovat netto-ostajia vielä vuosikymmeniä, jokaisesta nousupäivästä juhliminen on toki inhimillistä, mutta käytännössä se on kuin ampuisi omaan polveen, sillä tuotto-odotushan jää vääjäämättä heikommaksi”
Haastan, jos sallit
Näin toki on olettaen, että kurssit indeksi- tai yhtiötasolla liikkuvat ylös ja alas random walkia ilman fundamenttien muuttumista (kuten usein päiväkohtaisissa vaihteluissa tapana). Pidemmässä juoksussa kurssien nousu tarkoittaa yleensä sitä, että yhtiö (tai yhtiöt keskimäärin indeksin sisällä) on kehittynyt suotuiseen suuntaan ja kurssien lasku tietty päinvastaista.
Hieman kärjistäen annat ymmärtää, että meille nuorelle sukupolvelle olisi edullisempaa, jos kurssit olisivat pikemminkin laskusuunnassa, jotta osakkeita saisi halvemmalla. Mutta eikö se siis tarkoittaisi myös sitä, että ostaisimme huonompia yhtiöitä (osa laskusta selittyisi varmaankin hyväksytyn arvostustason laskulla ja osa fundamenteilla)?
Konkreettinen esimerkki: ostaisitko salkkuusi kymmeneksi vuodeksi mieluummin laskusuuntaisia Martelaa, Lehtoa ja Ovaroa vai noususuuntaisia Qt:ta, Harviaa ja Remedyä?
Toivottavasti en laittanut liikaa sanoja suuhusi 
25 tykkäystä
10v us bond kävi jo 1.7%. Eli ei tässä ole kyse pelkästään fed ohjauskorosta.
Ei välttämättä enää kauaa kun teknot laskettelee, saa nähdä…
24 tykkäystä
Karhumarkkinassa kaikkea saa halvemmalla. Myös niitä tähtiä.
Melkoista sektorirotaatiota nähtiin viime vuonna S&P 500:ssa:
Tässä taitaa korostua kuinka 2021 top 3 oli kanveesissa edellisenä vuonna.
Parhaiten ja huonoiten tuottaneet yksittäiset osakkeet S&P 500:
Moni bumtsibumi ja muu vuoden 2020 superliitäjä otti pahasti kuokkaan viime vuonna:
Miltä sektorilta pihiseee tänä vuonna ilmat, entä mikä yliperformoi?
Mistä niitä kaikkien himoitsemia arvo-osakkeita edes löytää? Vähiten viime vuonna nousseista jättiteknoista? (FB ja AMZN)
Onhan näitä ihan hauska pyöritellä ja tutkailla eri kantilta, mutta loppuun perinteinen arvaukseni tulevalle 2022 pörssivuodelle:
Ja muistutuksena ikiviisautta heille, jotka koittavat kirurgin tarkkuudella ajoittaa markkinoita
84 tykkäystä
Alfilla, jos luotamme hänen kykyyn tulkita teenlehtiä kupin pohjalla, oli hyvä ketju korkojen värähtelystä ylöspäin.
Päätellen korkokäyrän käytöksestä ja osakkeiden liikkeistä, tässä hinnoitellaan vahvaa talouskasvua joka kestää myös useita ohjauskoron nostoja.
https://twitter.com/macroalf/status/1478489174365904900?s=21
Mutta, tosiaan hyvä huomioida että korot nousee ja kohta on edessä myös QT (quantitative tightening) mikä vähäsen vaikeuttaa osakkeiden marssia jatkuvasti koilliseen. 
29 tykkäystä
Inflaatio tai koron nousu ei suoraan tapa osakkeita, Sehän kuitenkin tarkoittaa että on kovaa kysyntää ja toimintaedellytykset ovat pääosin ihan hyvät.
Pääosin, ei kaikilta osin. Eli ne alat joilla on joko tuotanto- tai henkilöstökapeikkoija voivat myös tuloksen ja ylärivin osalta kärsiä inflaatiosta.
Muut pärjäävät ihan hyvin, kunhan ei karata mihinkään hyperinflaatioon.
Kurssikehityksen osalta teknoja sitten piestään kun tuotot alkavat häviämään jopa 30-vuoden bondille. Bondit tosin itse ovat ensin kovassa laskupaineessa.
summa summarum, vola tulee kasvamaan joka tapauksessa kun korot nousee, lisäksi rotaatiota teknoista pois tapahtuu. Teknoissa laskuvaraa onkin paikoitellen paljon kun kassavirtalaskelmia on tehty ikuisen nollakoron oletuksella.
4 tykkäystä
Ei mikään ennuste mutta yksi skenaario muiden joukossa.
4 tykkäystä
Näin nuorena netto-ostajana minua huolettaa tämän hetken arvostuksia katsoessa juuri se että kaikki ylimääräiset kursseja buustaavat tekijät ovat jo käytössä kuin pelkästään yhtiön omiin fundamentteihin liittyvät. Olisin turvallisemmin mielin ostamassa jos korkotaso olisi vaikka 5% koska voisin luottaa jollain tasolla siihen että korkotason laskiessa saisivat omistuksieni hyväksytyt arvostukset buustia jonkun verran.
Viimeisen kahden vuoden aikana sekä valtioiden että keskuspankkien elvytys on ollut aivan ennennäkemätöntä joilla on ollut merkittäviä buustaavia vaikutuksia reaalitalouteen sekä omaisuusluokkien arvonkehitykseen.
Samaan aikaan väestönkehitys länsimaissa on kääntymässä siihen suuntaan että työikäisen väestön määrä supistuu, syntyvyys laskee ja eläkeläisiä on yhä enemmän. Talouden kasvunäkymät eivät ole kovin hääppöiset ja siksi globaalin talouden tahtiin kasvavat yhtiöt eivät näyttäydy ihan hirveän houkuttelevina sijoituskohteina.
No onneksi taloudessa tapahtuu yllättäviä asioita joita terävimmätkään asioiden parissa työskentelevät eivät osaa aina ennakoida. Pitää vaan kärsivällisesti odotella josko sitä vielä aukeaisi hyviä ostopaikkoja 
20 tykkäystä
Minäkin pidän siitä, että salkku nousee,. Mitä enmmän, sitä kivempaa. Olet oikeassa siinä, että kurssien nousu heijastelee yleensä hyviä uutisia. Mutta netto-ostaja kyllä hyötyy laskusta.
Kaikkihan tiedämme, että osakkeen arvo on sen kaikkien tulevien kassavirtojen nykyarvo. Ongelma on siinä, että kukaan ei tiedä kuinka paljon niitä oikein tulee. Osakkeen hinta on enemmän tai vähemmän valistunut arvaus arvosta.
Jos otetaan esimerkiksi mainitsemasi firmat. Olettaen ettei niitä osteta pois (tai muuten poistu listalta), niillä on joku hinta kymmenen vuoden päästä. Se hinta muodostuu sen päivän tulevaisuuden odotuksista. Tämän päivän hinnalla ei ole enää vaikutusta siihen. Ja mitä enemmän tänään firmasta maksaa, sitä heikompi tuotto on. Tai suurempi tappio, jos huonosti käy.
2 tykkäystä
Itse olen alkanut suuntaamaan katsetta Aasiaan rahastojen ja ETF muodossa. Pyn Elite lisäys taas harkinnassa.
Kasvuodotukset kovat ja markkina yleisesti halvempi.
Oxford Economics forecast that Southeast Asia would reach a growth of 6.1 percent and become the world’s fastest growing economic region.
13 tykkäystä
Eikö pitkien reaalikorkojen nousua voi edistää myös se, että Fed lopettaa velkakirjojen netto-ostot maaliskuun loppuun mennessä?
Kun korkokäyrän pitkän pään velkakirjojen kysyntä Fedin toimesta laskee, tulisi velkakirjoille löytyä muita ostajia kyseisillä hinnoilla, jotta paine velkakirjan hintojen laskulle ja korkojen nousulle ei kasvaisi - velkakirjojen tarjonnan markkinoille pysyessä ennallaan.
Tuntuu tässä olevan näitä muuttujia, jonka myötä tuo teenlehdistä lukeminen oiva vertaus.
2 tykkäystä