Miten Finbox laskee tuon fair valuen? Varmaankin maksu takana?
Joo maksun takana, DCF malleilla käyttäen analyytikkojen ennusteita. Pitää ne tarkistaa aina, voi olla jotain kummallisuuksia esim jos vähän analyytikkoseurantaa. Itse pystyy myös muokkaamaan laskelmia jos haluaa ottaa omaa näkemystä😎
1 tykkäys
Inflaatio on historiallisesti ollut niin iso pyörä, että trendin kääntyessä Saxenan tavoin tielle asettuva jää usein alle. Ilmiötä ei osaa selittää oikein kukaan, ja inflaatio tuntuu aina käyttäytyvän “väärin”. Inflaation pysyvyyteen ei ehkä haluta uskoa tai ei nähdä mitään tuotannollis-taloudellista syytä, kun se kerran johtuu vain tuotanto-ongelmista. Talouden kehitystä säätelee kuitenkin taloudellisten edellytysten lisäksi ihmisten käyttäytyminen ja tapa toimia, mistä kannattaisi kysyä ekonomin sijaan psykologilta.
Näkisin ongelmaksi ainakin, että hintojen korotuksia ei lähtökohtaisesti haluta perua eivätkä hinnat halpene vaikka taloustieteen oppien mukaan “pitäisi”. Markkina ei halua toimia tehokkaan kilpailullisesti edes suorassa kilpailutilanteessa, vaan kaikki toimijan mieluummin pitäisivat juuri oman hintansa korkealla kuin lähtevät aggressiiviseen hintasotaan. Lisäksi toimijat haluavat korottaa hintojaan “yleistä hintatasoa vastaavaksi”, vaikkei tuotannollis-taloudellisesti pitäisikään. Ihminen on ahne sillä tavalla, varsinkin voittoa tavoitteleva ihminen.
Deflaatiotakin voi esiintyä, mutta lähinnä pakottavan ja yllättävän esteen sattuessa tappioiden minimoimiseksi tai jos yksi toimija voi toimia niin halvalla, että kokonaisuus deflatoituu samalla kun se itse kuitenkin vaurastuu, kehittyy ja kallistuu. Eli jos joku pääsee tai joutuu nokittamaan (suhteessa vaihtoehtoihin) kärsimättä siitä itse, mutta ei muuten. Joku fiksu onkin puhunut pareto-optimaalisuudesta. mutta se tavataan ymmärtää laskennallisesti tai peliteoreettisesti absoluuttisena suureena, mitä se ei ihmiselle välttämättä ole.
Suomeksi: jos hintojen nousu “muuttuu tavaksi”, väitän, että ihan varmasti jokaista toimijaa himottaa nostaa hintoja aina vuorollaan vaikka muuten vain jos ei mistään oikeasta syystä.
Näkisin, että 70-luvulla korkoja piti nostaa merkittävästi yli minkään taloudellisesti tai inflaation puolesta perusteltavan tason johtuen ihmisen tavasta kokea epäsuhtaa saamisen ja menetyksen välillä ja se tekee koetusta Pareto-optimista vaikean muuttaa. Tämä onnistui lopulta vasta “selvällä ylilyönnillä”. Mielestäni osin laajemminkin selittää, miksi fiksut ihmiset tekevät ensin “selkeitä ylilyöntejä” ja sitten hämmästelevät niitä jäljestä päin.
Kirjoitan tämän tänne, että minulle jää muistijälki reflektoida myöhemmin.
Tarkoitin juuri tuota. Pointti on, että vaikka syy hinnan alkuperäiselle nousulle olisi kuinka väliaikainen tahansa ja loppuisikin aikanaan, hinnan nousu jää kuitenkin helposti pysyväksi. Hinnan korotuksia ei siis peruta vaikka tuotannon pullonkaulojen puolesta “pitäisi”.
Bensahan ei esimerkiksi halpene öljyn hinnan mukana samoin kuin se kallistuu öljyn kallistuessa.
Lopulta noin voisi ajatellakin käyvän, mutta tuo on vain päätepiste sitten joskus tarpeeksi pitkällä aikavälillä. Pari viikkoa sitten tässä ketjussa satuin kuvaamaan vastaavaa stagflaatiota aiheuttavana mekanismina. En kuitenkaan Friedmanin tapaan usko tuohon “always and everywhere”, jos se tarkoittaa tuon kiertonopeuden ja määrän selittävän inflaation käyttäytymistä kaikilla aikaväleillä. Friedman kuvaa inflaatiota top-down prosessina eikä bottom-up, kuten tuot hyvin esille.
Jos inflaatio olisi noin helposti mallinnettavissa, sen suhteen oltaisi varmasti paljon useammin oikeassa. Todennäköisempänä on, että kokonaisuus on esitettyä monimutkaisempi.
35 tykkäystä
Tarkastelet kirjoituksessasi inflaatiota kysyntä/tarjonta näkökulmasta, minkä suhteen oletkin varmaan oikeassa. Lisäisin tosin tuohon, että tähänkin asti on aina tietyillä aloilla esiintynyt inflaatiota ja toisilla aloilla taas ei - veikkaan, että sama jatkuu nytkin, eli jotkin yritykset vähemmän kilpailluilla sektoreilla pääsee nauttimaan hinnankorotuksista, kun taas siellä missä kilpailu toimii hyvin hintapaineet alaspäin jatkuu.
Kuitenkin Milton Friedmanin sanoin “inflation is always and everywhere a monetary phenomenon” ja tällä haen sitä, että lopulta isossa kuvassa ja pidemmässä juoksussa rahan määrä ja kiertonopeus ratkaisee sen inflaatiotason - ei yksittäiset markkinatoimijat erilaisine kilpailutilanteineen. Jos hintojen nousu muuttuu tavaksi kuten selitit, muttei rahanluonti (erit. yksityinen luotonanto) jatka kasvuaan loppuu tuotteita/palveluita ostavilta ihmisiltä raha millä maksaa niitä nousseita hintoja. Tähän esteeseen inflaation tiellä Larsenkin viitannee, joskaan en ole vielä kerinnyt lukea ko. haastattelua.
4 tykkäystä
En tiedä tarkoititko tätä, mutta “hinnan korotuksien peruminen” tarkoittaisi monen prosentin deflaatiota, eikä esim. 0-inflaatiota.
Hinnannousu tosiaan saattaa jäädä pysyväksi, mutta inflaatio ei. Olettaen ettei hintojen nousu siis jatku.
7 tykkäystä
Jep.
Tähän voisi tarkentaa, että inflaatio on hintojen nousua, eli muutosta.
Ei sen lähimarketin Oltermannin tarvitse palata 7 euroon kappale*. Sen sijaan sen hinnannousuvauhdin tarvitsee vain laskea takaisin 2 %:iin niin inflaatiomyräkkä on ohi.
Kyse on suhteellisen muutoksen hidastumisesta. Jossain tapauksissa kyllä hinnat voivat myös laskea isosti, jahka jos kun tuotantoa on taas yli äyräiden.
*Omat lähikauppani ovat K-Marketteja ja olen kokenut jo vuosia eläväni hyperinflaation keskellä
64 tykkäystä
Tähän vielä ajatuksen jatkoparsi.
Keväällä 2020 monet sijoittajat panikoivat kuten kurssit kertoivat, mutta täällä foorumilla oli myös monia ihan oikeita ihmettelyjä: jos yksi vuosi (2020 alussa ajateltiin niin) menee ruttuun ja tulos miinukselle, miten se voi lohkaista pörssiyhtiön arvosta 30-50 %?
Ja logiikkahan oli ihan oikea! Ei sen pitäisikään, etenkin kun markkina yleensä katsoo asioita pitkälle hahmottaen yhtiön koko oletettavien tulosten kaaren visuaalisesti kauas horisonttiin. Mutta keväällä likividteetin kuivuminen, paniikki yms. selittänee osakkeiden rajua reaktiota.
Nyt tämä ajattelutapa tuntuu unohtuneen nykyisen inflaatiomyräkän kanssa. Kuitenkin korkomarkkina vaikuttaa ottavan jatkuvasti aika lungisti. Jos holdaa 30 vuotta kestävää velkakirjaa, niin ehkäpä tämä perspektiivi avautuu paremmin, ettei pari vuotta ostovoiman tuhoamista moukarilla vielä pilaa kaikkea.
Twitterissä näkyy paljon ihmettelyjä, miten voi olla samaan aikaan 7 % inflaatiolukema, >5 % BKT:n kasvu, 0 % ohjauskorko (toistaiseksi) ja joku 1,7 %:in 10 vuotinen velkakirjan korko jenkeissä.
Jos ajattelee vain tätä sekuntia, se on outoa. Mutta jos miettii markkinaa tulevaisuutta ennustavana organismina, siinä ei ole mitään outoa niin kauan kuin on realistista odottaa tämänkin myräkän menevän ohi ja tilanteen normalisoituvan, meni siinä sitten kuukausia, vuosi tai pari.
Jos tämä kestäisi kymmenen vuotta niin sitten kyllä, 70-luvun carnage on oven takana koroille ja osakemarkkinalle. 
Mutta se tuntuu nyt epätodennäköiseltä, ellei se ekonomistikaksikko ole oikeassa suuresta inflaatiokäänteesta koska demografinen muutos mutta, vaikea sanoa. Kuten olen aiemmin todennut, inflaatio on kyllä vähän heikosti ymmärretty ilmiö (vaikka Twitterin pandemiaeksperttien äkillinen muuttuminen inflaatoeksperteiksi antaa toista ymmärtää ) ja sinänsä varautuisin itsekin ainakin henkisesti jos monenlaiseenkin lopputulemaan.
79 tykkäystä
Kyllä taloustieteissä inflaatiota on tutkittu paljonkin odotusten näkökulmasta. Makromalleihin sisältyy yleensä jonkinlainen oletus odotuksista. Eli oletuksena on, että talouden toimijoiden odotukset vaikuttavat vähintään inflaatioon. Eivät ne tietenkään aina niin realistisia ole, esimerkkinä vaikka takavuosien muoti-ilmiö rationaaliset odotukset.
Nykyisessä inflaatiossa on isona osana energian hinnan nousu ja energian hinnoillahan on taipumus kyllä ajoittain laskeakin. Öljyhän esimerkiksi oli joitain vuosia sitten reilusti yli 100 dollaria per tynnyri ja nyt kovan hinnannousun jälkeen reilut 80. Toki kuluttajan näkökulmasta lisänä hintaan tulee verot, päästömaksut sun muut ja ne eivät taida olla laskusuunnassa.
2 tykkäystä
Jos markkinat pystyi kollektiivisesti hyväksymään P/S 100 lukuja niin on vaikea ajatella että markkinat osaisi olla kovin järkeviä kun mennään toiseen suuntaan eli alaspäin. Toki alalla osataan puhua järkevän tuntuisesti mutta suurin osa toimintaa on Mauno Koiviston sanoin sopulilauma joka seuraa kulloistakin trendiä. Piensijoittajan merkittävin etu onkin että voi toimia itsenäisesti eikä ole sopulilauman painetta. Tämä kannattaa hyödyntää, kukin omalla tavallaan.
41 tykkäystä
Öljy-yhtiöitä kohtaan on ollut käynnissä ennen näkemätön vihakampanja. Bidenin ensimmäinen temppu pressana oli juuri öljy-yhtiön toiminnan hankaloittaminen. Lisäksi yhtiöiden rahoituksen saaminen on ollut tuskan takana, koska woket pankit ja instikat eivät tarjoa enää yhtä hyvää rahoitusta.
Mikä sitten väistämättä on johtanut siihen, että öljy-yhtiöiden investoinnit ovat romahtaneet. Tuo ala vaatii jatkuvaa investointia, jotta tuotantovaatimuksiin pystytään vastaamaan. Moni öljy-yhtiö sekä moni öljymaa velkaantui hurjasti vuonna 2020.
Kun on vihamielinen toimintaympäristö ja iso velka taakka sulatettava, niin on turha odottaa, että öljy-yhtiöt sekä opec-maat muutenkaan laittaisivat tuotannon täysille. Ja ei sitä tuotantoa muutenkaan saataisi nostettua nappia painamalla muualla kuin Saudeissa. Lisäksi öljyn kysyntää lisää se, että kaasu on kallistunut niin hurjasti.
4 tykkäystä
Tähän vielä lisäisin että ei niillä koroilla nykytilanteessa vaan ole tilaa mennä kauheasti ylöspäin, johtuen juurikin noista valtavista velkatasoista. Voi myös olla, että kaiken tämän elvytyksen poisveto, korkojen pienikin nousu sekä pandemian väistyminen aikanaan ehkäpä jo tämän vuoden aikana laannuttavat inflaatiota tarpeeksi ettei lisäkoronnostoilla olekaan mitään kiirettä.
Tuosta Vikings At The Gate - by Alfonso Peccatiello (Alf)
Olen muuten samaa mieltä, mutta suhtautuisin vielä jokseenkin varauksella tuohon väitteeseen “As the pandemic dissipates, we should expect the workforce to increase (as boomers return)” Sillä voi hyvin olla että moni on päättänyt jo siirtyä eläkkeelle pysyvästi eikä kyseessä ole laajamittainen väliaikainen huili viruspelkojen takia. Aika tietysti näyttää mutta en pitäisi kumpaakaan vaihtoehtoa liian varmana vielä tässä kohtaa.
Oma veikkaukseni on että päädymme jonkinlaiseen taloudellisen sorron aikakauteen jossa reaalikorot ovat pakkasella tai korkeintaan nollan tuntumassa. Tällä tavoin tölkin potkimista voidaan jatkaa eteenpäin näillä velkalasteilla.
Vaikeampi skenaario saadaan aikaiseksi jos työmarkkinan epäsuhta jatkuu työntekijöiden hyväksi, palkat jatkavat nousemistaan, työntekijät näkevät tilaisuuden lisätä vettä myllyyn ja järjestäytyvät paremmin, ammattijärjestöt nousevat vaikutusvaltaisemmiksi ja tälle kaikelle tulisi vielä poliittinen tuki taakseen. Nythän yhdysvalloissa puhutaan tuosta varallisuuden jakautumisen epätasa-arvosta paljon sen ollessa korkealla joten sinänsä ympäristö on monilta osin hedelmällinen kehityssuunnalle jossa työntekijä saa isomman osan kakusta tulevaisuudessa.
13 tykkäystä
Erittäin tärkeää huomioida, että trendit tai momentumit ovat olemassa ja välillä ne lyövät tosiaan yli molempiin suuntiin! Sehän on mahtava mahdollisuuskin
Komppaan.
2 tykkäystä
Yksi nykyaikaisen “keskuspankkiopin” olettamuksia lienee että rahapolitiikan muutosten pitää tulla aina vähän yllätyksenä markkinoille jotta niillä on oikeasti vaikutus inflaatioon. Muutokset jotka eivät tule yllätyksenä ovat jo mukana inflaatio-odotuksissa ja siten “diskontattu” markkinahintoihin. Vähän niinkuin pörssiyhtiön tulosvaroitus: Jos kaikki periaatteessa tietää että sellainen on tulossa, ei itse varoituksella olekaan enää vaikutusta pörssikurssiin, tai jopa päinvastoin jos odotettiin jopa pahempaa.
Uskon itse että koronnostot ja rahapolitiikan tiukennukset kyllä tulevat ainakin FED:n osalta vähintään nyt indikoidussa aikataulussa. FED muutenkin ollut aina nopeampi liikkeissään, kenties juuri liittyen tuohon vahvana elävään keskuspankkioppiin. EKP vaikuttaa olevan vähän vaikeammassa tilanteessa joten vaikempi sanoa. Lisäksi Euroopassa kova energiahintojen nousu toimii vähän koronnostoja vastaavana mekanismina.
Oli miten oli, kokonaiskysyntä on se joka ratkaisee miten käy, ja oma fiilikseni on että kysyntäkuva tulee joka tapauksessa heikentymään nykyisesä: Joko koronnostojen seurauksena, tai inflaatiosta johtuvan ostovoiman rapautumisen vuoksi. Olen itse aikaisemmin kommentoinut varastosykliä ja näen edelleen että sen deflaatiovaikutus tulee kysynnän pudotessa olemaan huomattava, etenkin jos yhdistyy nouseviin korkoihin.
Oma hypoteesini on että inflaatio jatkuu edelleen korkeana, ja ainakin FED tulee reagoimaan. Kysyntäkuva tulee kuitenkin huononemaan nykyisestä.
Aikalailla saman suuntaista skenaariota kuin @Verneri_Pulkkinen kin yllä kommentoi.
2 tykkäystä
Tuloskausi käyntiin pankeilla:
22 tykkäystä
Suomen inflaatio muuten laski joulukuussa. 3,5 vs. 3,7 marraskuussa.
https://stat.fi/til/khi/2021/12/khi_2021_12_2022-01-14_tie_001_fi.html
Juu, tiedän. Yksi kuukausi sinne tänne ei merkitse mitään. Suomen luvut eivät vaikuta käytännössä mitään edes EKP:n päätöksiin. Mutta onhan se pienen pieni signaali toiseen suuntaan,
10 tykkäystä
Tehdääs nyt itsekin viihteelliset korkoveikkaukset:
- FED tekee vain 2 nostoa tänä vuonna talouskasvunäkymien hidastuessa. Tämän vaikutusta pehmennetään siten, että kommunikoidaan koronnosto aina yksi neljännes etukäteen. Eli esim. nyt Q1:llä FED sanoo nostavansa korkoa sitten seuraavalla quarterilla.
- Vastoin odotuksia EKP seuraa FED:iä ja korot nousee pariin otteeseen (0,5 %:n) 2023. Etelä-Euroopan maiden maksuongelmat kuitataan kasvattamalla ko. mailta tehtäviä tukiostoja, jolloin heidän korkokulunsa eivät merkittävästi nouse.
Jos FED kuitenkin tekee kaikki 4 koronnostoaan hidastuvaa talouskasvua vasten ja ennenkaikkea alkaa oikeasti pienentämään tasettaan, niin koko globaali talous saattaa ajaa seinään. En usko FED:in ottavan sitä riskiä.
IMO markkinaodotukset ei ole nyt linjassa osakkeiden ja lyhyiden korkojen välillä, koska 4 koronnostoa edellyttäisi hyvää talouskehitystä, ja toisaalta osakkeet on viime aikaisen laskun jäljiltä jopa ihan edullisia jos talous lähtisikin nyt kiihtymään. Uskon itse, että osakkeet ja pitkät bondit on oikein hinnoiteltu, eli kasvu hidastuu, mutta erityisesti USA:n lyhyissä koroissa on nyt pelkotilaa ilmassa.
12 tykkäystä
Komppaan minäkin tuota että koronnostoputki nykyisillä velkalasteilla näyttää aika lyhyeltä ja kapealta.
Jotenkin näkisin että koronan arkipäiväistyminen ja kysynnän maltillistuminen torppaa inflaatiota,poikkeuksena energia jossa myös ilmastopolitiikka ja muut poliittiset päätökset puskevat hintoja ylös.
Kyllä tässä jonkinlainen taantuma saattaa olla edessä,osakemarkkinoilla hauska katsoa miten koronatoipujien mielestäni jo osin kovat P/E:t kestävät 2021 vertailuluvut,uutta rotaatiota taas varmaan pukkaa.
3 tykkäystä
Siis jos 1% korkotaso (3-4 koronnostoa vuoden sisällä) saa osakemarkkinat paniikkiin kertoo se siitä miten vinksahtanut koko systeemi on.
Toisaalta nolla koroilla ja keskuspankkien velkakirja ostoilla tässä on menty vuodesta 2008, mitä nyt jenkeissä tossa välissä yritettiin korkoja nostaa mutta aika äkkiä palattiin nollaan.
Tämä Rahamarkkina noin yleensä ei todellakaan ole terve ja elinvoimainen jos ja kun keskuspankkien sitä pitää jatkuvasti tukea
5 tykkäystä
Voipi mennä jonkun aikaa ennen kuin saadaan paikallisesta pankista säästötili 5% korolla. Siihen asti vastaavaa osinkoa maksavat yhtiöt on hyvä vaihtoehto.
3 tykkäystä
Robert Armstrong ja Ethan Wu FT:ssa lienevät oikeilla jäljillä korkojen vaikutuksesta kasvuosakkeiden hintoihin.
Korkotason nousun vaikutus on vähäisempi tulevien voittojen diskonttaamisen kautta. Pikemminkin sijoittajien ajatuskulku on: “Olemme tehneet kasapäin rahaa näillä riskipitoislla kasvuosakkeilla. Nyt niiden hinnat laskevat. Tulossa on rahapolitiikan kiristämistä, mikä on yleensä pahaksi riskisijoituksille. Myy!”
1 tykkäys