Eikös tuo twiittiketju nimenomaan spekuloi
high-quality SaaS business in steady-state
Eli tilannetta, jossa ei enää ole kasvua.
2 tykkäystä
1900-luvun pörssiyhtiöistä suuri osa toimi jollain pääomaintensiivisellä toimialalla (teollisuus, energia jne) jolloin luonnollisesti ev/sales luku oli matala verrattuna 2000-lukuun digitalisoituneeseen maailmaan missä bisneksen skaalautuminen on huomattavasti helpompaa ja edullisempaa. Olettaisin siis että hyväksyttävät ev/sales kertoimet tulevat jatkossa olemaan korkeampia kuin aiemmin.
Katselin pikaisesti FAANG yhtiöiden arvostuksia viime viikkojen kurssilaskun jälkeen (2022 ennustetuilla luvuilla):
- Alphabet ev/s 5,3 - p/e 22,9
- Meta ev/s 5,5 - p/e 21,3
- Apple ev/s 6,8 -p/e 28,4
- Netflix ev/s 5,6 - p/e 36,0
- Amazon ev/s 2,5 - p/e 56,3
Liikevaihtoon perustuvat kertoimet vaikuttavat korkeilta historialliseen keskiarvoonsa nähden mutta toisaalta tulospohjaisesti tarkasteltuna nämä pörssin ‘veturiyhtiöt’ eivät enää vaikutakaan niin älyttömän kalliilta. Viime vuosina keskimääräinen p/e on tainnut olla 18 luokkaa joten siihen nähden arvostukset ovat koholla mutta eivät mielestäni missään kuplalukemissa.
Yksittäisissä yhtiöissä kuplia vielä siellä täällä näkyy, muun muassa Nvidian arvostus (22e ev/s 21,5 ja p/e 64) odottaa vielä poksahtamistaan.
16 tykkäystä
Johan siitä on kohta kolmannes lähtenyt. Se nyt vaan sattuu olemaan hirveä kombopeluri - vääntää rahaa kaksin käsin kryptomainaajien viedessä jokaisen vähänkään näytönohjainta muistuttavan käsistä, dominoi GPU-laskentapalvelimissa, ostamassa ARMia (saa nähdä onnistuuko), virallinen “metaverse”-lappu ja päälle vielä itseajavien autojen techiäkin väännetään. 2022 tulokset tulevat olemaan aivan jäätäviä ellei Etherium-kaivaminen täysin pysähdy seinään. ARM-fuusio jos kariutuu niin se voi hieman näkyä kurssissa, tosin osa viime viikkojen pulkasta on myös sitä että fuusion todennäköisyys on ollut laskemaan päin, kilpailuviranomaiset natisee siihen malliin.
7 tykkäystä
Jonkinlaista kysynnän heikkenemistä voi maailmalla tapahtua jos palkkoja ei saada vastaamaan inflaatiota tarpeeksi nopeasti. Muuten ostovoima heikkenee ja se vääjäämättä vaikuttaa kysyntään.
Tietenkin koronnostot ja siitä aiheutuva pörssien alamäki vaan ruokkii itse itseään. Suurilla rahastoilla on säännöt jonkan mukaan niiden on pakko myydä riskienhallinnan takia possaansa tarpeeksi suurisa laskuissa?
Ja tietenkin pääomaa myös siirtyy korkoihin.
Toisaalta tarjoaahan tämä oivia paikkoja lisätä panostuksia osakemarkkinoille. Koska sitten on oikea hetki iskeä kiinni on asia erikseen. Mutta jos katsotaan Hgi pörssiä niin kyllä sieltä löytyy mielestäni paljonkin hyvin maltillisesti hinnoiteltuja osakkeita/yhtiöitä joilla tilauskirjat ennätystasolla ja näkymät kuitenkin valoisat.
Uhkakuvat vähän mietityttää vielä… että jos korona ryöpsähtää Kiinassa ja aiheuttaa laajamittaisia pullonkauloja, jos Venäjä hyökkää Ukrainaan, jos energian hinta pysyy korkella ja aiheuttaa kuluja yrityksille sekä heikentää samalla myös kuluttajien ostovoimaa väliaikaisesti.
Mielenkiinnolla kohti seuraavia osareita. Eipä sieltä ole tulosvaroituksia tullut… sen osalta luottavaisin mielin.
6 tykkäystä
Uhkakuvia on mutta valoakin voisi olla jo tunnelin päässä.
-
Usa neuvottelee Qatarin kanssa maakaasutoimituksista EU:n alueelle, Qatarilla maailman 3 suurimmat maakaasuesiintymät. Vähenisi riippuvuus Putlerista.
-
Luminen talvi nostaa Ruotsin ja Norjan vesistöjen pintoja joten keväällä saataneen vesivoimalla tuotettua sähköä jeesaamaan energiapulaa, samaan aikaan OL3 alkaa tuottaa ja kevään lämmöt vähentää energian kulutusta jonka pitäisi laskea hintoja. Nythän oli myös uutisoitu että osa sähkönsiirtoyhtiöistä laskee myös siirtohintoja uuden energialain myötä.
-
Venäjän 2014 helmikuussa tekemä Krimin valtaus ja hyökkäys Itä-Ukrainaan ei juuri pörssejä heiluttanut, joten ellei tämän talven joukkojensiirtely eskaloidu suursodaksi niin on ehkä todennäköisempää että pörssit eivät tähän isosti reagoi.
-
Kiina ja korona, se säilynee isona kysymysmerkkinä sitä on mahdoton lähteä kommentoimaan enempää.
13 tykkäystä
Hyvää pohdintaa ollut kaikilla jotka ovat nyt viikonloppuna täällä noita megacapeja tarkastelleet. Itse en uskalla arvailla näiden tulevaisuutta. Mutta voin todeta että Mr. Marketilla on todella äärimmäiset oletukset tämänhetkisten U.S. mega capien roolista maailmantaloudessa vuosikymmeniksi eteenpäin.
Tosi vähän on ollut tähän mennessä maailmalla keskustelua mistä se on pois jos nuo saavat aikaiseksi ne kassavirrat joista kursseissa on odotukset sisällä. Mutta nyt se keskustelu taitaa olla viriämässä.
Maailmantalouden kakku on se mistä nämä otetaan. Eikä näiden menestys kasvata sitä kakkua siltä trendiltä millä se ilman näitä kehittyisi. Päin vastoin, yleensä monopoleilta haiskahtavat asetelmat tekevät taloudesta vähemmän dynaamisen?
6 tykkäystä
Tuo taisikin olla aika lähelle (jonkin verran alle) sen 1900-luvun trendin jolle palaamista joku änkyrä saattaa vieläkin julistaa. Jos indeksi olisi koko ajan liikkunut maltillisesti tuon piirtämäsi trendin yläpuolella, osinkotuotto olisi jatkuvasti ollut merkittävästi 1985–2021 toteutunutta korkeampi.
Ja tältä pohjalta ne historialliset normaalit 6–7 % p.a. reaaliset kokonaistuotto-odotukset olisivat koko ajan olleet tukevalla pohjalla. Ja nykyisillä kannattavuustasoilla olisi vielä kiva turvamarginaali siinä että kannattavuudet saavat maltillistua ja silti reaalituotto-odotus olisi historiallisesti normaaleissa lukemissa.
Tosiaan se 2500 pisteen skenaario perustuu siihen että ei oleteta paluuta 1900-luvun asetelmiin vaan korjataan reilusti (yli 50 %) ylöspäin arvioita indeksin uudesta normaalista.
4 tykkäystä
Onko sinun mielestäsi ihan oikeasti näissä jättiteknoissa jotain äärimmäisiä odotuksia sisällä? Huimat tuloskertoimet? Kassavirtapohjaiset? Omat tutustuminen kuhunkin näistä on aika bullerotasoa, mutta en hahmota ollenkaan mihin perustat tämän väitteesi. Vuosikymmeniksi? Muutaman vuoden kun kasvavat odotettua tasoa niin nämä treidaavat pian jollain tupakkayhtiöden tasolla. Ja tämä ylitsepursuavien kassojen kera.
Varmaan näin globaalien bisneksien sijaan kannattaisi mittatikkuna käyttää EV/globaali BKT jos nyt tuollaisia haluaa välttämättä harrastaa. Kyllä siellä on globaalisti vielä tilaa kasvaa vaikka kuinka hemmetisti, semminkin kun moni näiden bisneksistä on aloilta, jotka kasvavat parhaillaan globaalia BKT:ta nopeammin.
Mutta mistäpä sitä tietää. Jos pistävät tähän markkinasentimenttiin pehmeitä tuloksia ulos niin aina voi markkina hermoilla.
25 tykkäystä
En oikein ymmärrä mitä merkitystä on vertailla megacappien arvostusta jenkkien kansantuotteeseen? Ymmärtäisin vertailun mikäli ne toimisivat vain ja ainoastaan siellä, mutta näinhän ei ole. Myös vertailuajankohta IT-kuplan huipulla on vähän niin ja näin. Vaikka kuinka jotkut hokeneet kuplaa isoissa teknoissa nyt korona-aikana niin niillä on sentään oikea bisnes ja vakiintunut asema markkinoilla tukemassa markkina-arvoa. Tulosperusteisen arvostuksenkin saa jopa laskettua. Verrataan nyt vaikka listan kärjessä olevaan Ciscoon, jonka P/E oli jossain 200-300 välillä.
19 tykkäystä
Markkina-arvostaan Faang taitaa olla vieläkin yli 20% S&P500 arvosta.
Forvard P/E on näillä aina ollut korkealla. Eli, vaikka Faang vaikuttaa merkittävästi S&P 500 indeksin liikkeisiin on eri asia perustella ovatko ne tässä markkina ympäristössä rajusti yli arvostettuja. Ainakin, jos pitäisi samassa perustella, että ne eivät ole olleet sitä aina.
Faang on myös iso syyllinen viimeaikojen laskuun. Netflix menetti arvostaan 25%. Amazon on menettänyt pienessä ajassa yli 200 mrd markkina arvostaan.
Myös Faang yhtiöissä, siis kehitys yhtiöillä joilla on korkea F P/E tai iso osa tulevista kassavirroista pidemmällä tulevaisuudessa on pörssi rankaissut isolla laskulla.
Kokonaisuutena kuitenkin itse asiassa juoksevalta vuodelta Faang ja S&P500 ovat aika tasoissa YTD market capin kehityksen suhteen.
Viimeiset 2kk Faang on kuitenkin painunut alas kovempaa kuin S&P495.
Apple ja Alphabet ovat olleet varmaan ne kovimmat moottorit ylläpitämässä Faang market cappia. Microsoft on vielä YTD plussalla. Sekin tullut alas jo hetken.
Yhtälailla voitaisiin irroittaa energia sektori Super voittajana S&P500 indeksistä. Ilman sitä s&p500 vuosi tuotto oli ~5%
Yhtenevältä asialta romahduksessa vaikuttaa se, että tulevien kassavirtojen arvo on merkittävässä laskussa. Suomesta voidaan esimerkkiä hakea poikkeuksellisesta kasvuyhtiö Qt:stä. Jonka kassavirroista valtaosa on tulevaisuudessa.
Lasku lienee paras uutinen pitkään aikaan monelle pitkäaikais säästäjälle.
Tietyt lainalaisuudet silti ovat edelleen olemassa ja luovat tukea osakkeiden arvostukselle. Kiertoon takaisin valuva raha on vaikea kanavoida tuottaviin investointeihin.
On todennäköistä, että raha valuu jatkossakin osakemarkkinoille ja hakee tuottoa isommalla riskillä. Lisäksi viisas raha saattaa aloittaa asteittaisen paluun. Viimeiset tekniset tukitasot voivat hyvinkin laukaista sen.
Samat lainalaisuudet olivat voimassa myös koronapaniikissa.
Lepikön Jukka ja Traders Club upea näkemys keskellä korona paniikkia oli hieno näkemys silloin vastavirtaan ravistelemaan suomalaisia rohkeasti mukaan markkinoille.
Teslaa käsiteltäessä olisi toivonut silti Traders Clubin painottavan sitä faktaa, että iso osa valuaatiota on sentimentissä.
Verneri Pulkkiselle hattua voi nostaa useista varoituksista kasvu yhtiöiden arvostus kertoimissa.
Nyt on se aika, kun viisas raha luultavasti alkaa palaamaan markkinoille. Viisas raha ei kuitenkaan ole ahnetta ja yritä ajoittaa pohjia. Tai perustella romahdusta saati kuplan puhkeamista.
Viisas raha ostaa nyt realisoituneilla voitoilla ensimmäiset erät putoavasta puukosta ja jatkaa ostoja ilman paniikkia/pelkoa romahduksesta tai noususta.
Viisas raha kovin usein menee vastavirtaan ilman pelkoa siitä, että kohta saa halvemmalla.
Viisas raha on tunteetonta ja ostaa silloin, kun ehdot ovat itselle suotuisat. Viisas raha ei kadehdi, niitä jotka saavat vielä halvemmalla. Eikä ahnehdi velan käytöllä.
Itse kirjoittaja ei omista viisasta rahaa, vaikka jossain määrin kokee ymmärtävänsä sen logiikkaa.
Mikään nousu ei riitä bullerolle, koska tulee pelko, että voisi saada vielä enemmän.
Kun tämän tunnistaa itsessään on parempi ankkuroida itsensä pitkäaikais säästäjäksi ja kuunnella näitä alan asiantuntijoita, jos vähän koittaa ajoittaa. Lepikön ansiosta itselle osto signaali tuli viime perjantaina.
Toki se jälkikäteen olisi helppo esim. Huutaa itselle ja kaikille suomalaisille OST puolen pien säästäjille kannattaisiko, joskus opetella myös myymään ja pitämään käteistä hyveenä?
Inderes on hyvä esimerkki mallisalkkuineen siitä, että käteinen on tosiaan hyve. Ainoastaan ahneus estää ymmärtämästä sitä.
62 tykkäystä
@Gadus ja @Crazy_Train . Pointtina ei ollut ottaa kantaa arvostuksiin. Tokihan nuo ovat käytettävissä olevien tietojen pohjalta järkevämmin arvostettuja kuin mega cap tech vuonna 2000.
Noista numeroista huomaa heti että markkina näkee näiden roolin maailmantaloudessa vuosikymmeniä eteenpäin merkittävästi isompana kuin se näki U.S. mega cap techin osalta vuonna 2000.
Tämä on joidenkin muiden kakunpaloista pois jos nuo ovat oikein hinnoitellut nyt.
2 tykkäystä
Vuonna 2000 internettiä käytti noin 5% maailman väestöstä, ~300 miljoonaa ihmistä.
Tällä hetkellä luku on noin 65%, yli 5 miljardia ihmistä.
Näiden yhtiöiden kannalta se oleellinen kakku on kasvanut nuista päivistä melkoisen oleellisesti.
5 tykkäystä
En tiedä roolista, mutta tulosta ne ainakin tekevät. Sen verran kuitenkin, että arvostustasot nykytulokseen ovat jossain määrin maltilliset
Onko sillä loppujen lopuksi kovinkaan merkitystä sijoittajan kannalta onko vaikkapa Alphabetin menestys joltain firmalta poissa? Mieluummin näkisin sen osana kapitalismia, jossa tehokkaampi ja paremmin asiakkaiden tarpeisiin vastaava firma syö markkinoita heikommalta bisnekseltä. Olkoot se nyt vaikkapa lehtitalo, jonka mainoksille ei ole enää kysyntää
2 tykkäystä
Every business is software business.
Amazon, Microsoft, Google - kolme suurinta pilvipalveluiden tarjoajaa. Miksi yritykset siirtävät kriittisiä toimintojaan pilveen? Koska se tuo tehokkuutta ja uusia mahdollisuuksia. Win-win, kakku kasvaa.
Toki, perinteinen media, radio, TV, lehdistö, tai musiikki, videovuokraamot, painotalot, kivijalkaliikkeet sitten suoraan häviäjien paikalla sosiaalisen median, nettimainonnan, vod:n jne kasvaessa, mutta jotkut (usein suurimmat) pystyvät myös win-win -suhteeseen teknojättien kanssa.
Jatkossa, business-prosessien siirtyminen pilveen ja paraneminen siinä samalla jatkuu.
IoT tuo entistä enemmän perinteisillekin yrityksille kontrollia koko prosessiketjuun. Kyllä tämäkin on win-win, mutta toki jakaa pelikenttää uusiksi, ja voi edesauttaa konsolidoitumista.
Vähittäiskaupan, mainosten, median, jne osalta en omaa visiota.
3 tykkäystä
Hyvää alkanutta viikkoa! Tänään saadaan suuntaa euroalueen tammikuun talouskehitykselle ostopäällikköindeksien muodossa. Kello 11 julkaistaan koko alueen indeksit ja Saksan osalta peli avattiin äsken. Positiivisia yllätyksiä sekä palvelualoissa että teollisuudessa, eli lupaavalta näyttää ja joulukuuta parempia lukuja saatiin. Muutoinkin eurotalouden yllätykset ovat pysyneet positiivisen puolella toisin kuin Yhdysvalloissa (aihetta käsittelin myös makrokatsauksessa.)
55 tykkäystä
Tässä vielä koko alueen luvut. Saksan teollisuuden paino näkyy näissä: teollisuus kasvoi pahimpien pullonkaulojen hellittäessä IHS Markitin mukaan, mutta palveluissa kasvu hidastui. Omikron-muunnoksen leviämisellä varmasti osuutensa kehityksessä. EDIT. ohessa vielä pikamakrokommentti:
33 tykkäystä
Hyvä kirjoitus Martin Paasilta.
” Kun osakemarkkina- ja kiinteistökuplat puhkeavat, suuri osa ihmiskunnan varallisuudesta katoaa.”
Velat jää kuitenkin maksettavaksi vaikka omaisuuden arvo tulisikin alas.
22 tykkäystä
Tätä voi kysyä vaikka Euroopalta. Eiväthän esimerkiksi nämä digitaalisen mainonnan jätit mitään kovin globaaleja ole, jos alueellisia liikevaihtoja katsotaan, vaan Alphabetilla ja Metalla lähes puolet liikevaihdosta tulee Yhdysvalloista tai ainakin Pohjois-Amerikasta.
Viime vuosikymmen oli kovaa teknologisen kehityksen aikaa, ja lainsäädäntö on monessa asiassa jäänyt pahasti laahaamaan perässä. 2020-luvusta puolestaan saattaa hyvin tulla läntisessä maailmassa ainakin Euroopassa ja miksei esimerkiksi Australiassakin digitaalisen protektionismin vuosikymmen, kun paremmin havahdutaan sekä yksityisyydensuojan ongelmiin että siihen, miten oman maanosan teknosektori ja sitä myötä myös ikääntyvät yhteiskunnat näivettyvät entisestään.
Itse seuraan mielenkiinnolla EU-alueen ennakkotapauksia, sekä kansallisia että EU-tason, enkä pitäisi millään tavalla itsestäänselvyytenä sitä, että hommat jatkuvat niin kuin tähänkin asti.
2 tykkäystä
6 tykkäystä
Ei liity suoraan osakkeisiin mutta riskinottohalukkuuteen kylläkin*. “Blue chip” -krypto Bitcoin on kosahtanut myös lyhyessä ajassa 50 %, kuten kävi hetki sitten myös. On se silti edelleen +600 % koronapohjista, mutta kryptomarkkina kuvannee hyvin sijoittajien huvittelun määrää.
*Kryptoissa on tottakai mukana paljon idealisteja, teknoenthusiasteja, FIAT-kriitikoita yms. mutta ei liene väärin väittää niitä oikeiksi spekulaatiovehkeiksi arkitreidaajien käsissä.
47 tykkäystä