Reaalikorot ovat olleet nousussa kai aika globaalisti tänä vuonna.
Oikein näppärä kirjoitus mikä summaakin oleellisimmat markkinan liikuttelija tällä hetkellä tuloskasvusta inflaatioon.
Nivoten kommentin tämän ketjun agendaan kuin superliimalla, tarkoitatko supersyklillä talouden laajaa paisumista, osakemarkkinaa vai joiitain tiettyjä sektoreita? Finanssikriisiä edeltäneitä vuosiahan kutsutaan Suomen sijoituskenessä usein “supersykliksi”, kun kaikki vuolivat rahaa Rautaruukista Outokumpuun.
Outokummusta ja syklistä puheenollen, meillähän analyytikko on jo pidempään asettunut markkinan kanssa poikkiteloin ja povannut tuloskäännettä. Huomenna tulee tämän yhden talouden kuumemittarin tulos, niin ollaan taas fiksumpia.
Ennusteet Q3-päivityksestä:
Hyvä kysymys! Tähän voisin pingata @Marianne_Palmu 
Tahdon loistavaan kirjoitukseesi tarkentaa, että vaikka Yhdysvalloissa ei ollut keskuspankkia, niin sen aikaisen finanssijärjestelmän navalla Iso-Britannialla oli (on edelleen 
) sellainen ja luulisin, että sen toimet heijastuivat Atlantin toiselle puolelle myös kun kaikki olivat samassa kultakannassa.
Toisekseen, tuona aikana hintoja ja markkinaa heiluttivat sellaiset seikat, kuin sadot, asia mikä tämän päivän ruoan yltäkylläisyydessä lähes kaikkialla maailmassa muutamia alueita lukuunottamatta, saattaa herkästi unohtua. 
Tai että, “markkinavoimat” jakoivat valtaansa luonnonvoimien kanssa.
Ja sen lisäksi etenkin Yhdysvallat oli melko protektionistinen, eli markkinoihin ja hintoihin vaikutettiin enemmän tai vähemmän suoraan oman teollisuuspolitiikan kautta…
Nämä muutokset tekee vertailusta aiempaan vaikeaa, vaikka harjoitus on itsessään hauska ja sisäinen historianharrastaja itsessäni mehustelee nostoasi.
10 tykkäystä
Hyvin yksinkertaistaen voisi kai ajatella, että odotukset keskuspankkien tulevista koronnostoista näkyisivät tuottokäyrän lyhyessä päässä korkeampina lyhyinä reaalikorkoina, ja vastaavasti odotukset korkeammista lyhyistä reaalikoroista näkyisivät pitkässä päässä korkeampina pitkinä reaalikorkoina.
Moikka,
Käväisin poimimassa tuoreet euribor-kuviot Suomen pankin sivuilta ja kuten kuvasta näkyy, 12 kuukauden korko nykäisi ylöspäin EKP:n korkopäätöksen jälkeen. Tämä ei ole sinänsä ihme, sillä etenkin pidemmän pään euriboreilla on eteenpäin katsova luonne ja jos korkoennusteet aikaistuivat (osa povaa talletuskoron nostoa tälle vuodelle) niin se korkoihin heijastuu, vaikka ohjauskoron nostosta ei vielä puhuttukaan. Perjantaina tuo 12 kk korko oli -0,35 %, joten kyllä siinä vielä matkaa on nollaan. Monelle asuntovelalliselle korkojen näkökulmasta ei ole juurikaan väliä, onko euribor miinuksella vai nollassa, kun marginaali kuitenkin maksetaan.
Sitten @OldSchool :n hyvään pohdintaan inflaatiosta. Totta, että devalvoinneilla ei voi täkäläisittäin kilpailukykyä lisätä, ja inflaation vaikutuksetkin yhtiöihin riippuvat siitä, mihin viedään (euroalueen ulkopuolella valuuttakursseilla on vaikutuksensa hintakilpailukykyyn) ja mitä viedään (pitkälle jalostetuissa tuotteissa hinnoiteluvoimalla tärkeä merkitys).
Vielä Suomen inflaation painoarvoa vähentää se, että Suomen vientiteollisuuden tärkeimmät toimialat ovat vahvasti riippuvaisia kansäinvälisistä arvoketjuista (ks. kuvio alla). Tilastokeskuksen blogissa tiivistetään yhteys osuvasti: “Raaka-aineiden ja välituotteiden saatavuuden sekä lopputuotteiden kysynnän lisäksi maailmanmarkkinahintojen muutokset heijastuvat suoraan näiden toimialojen yritysten tuotannon arvoon ja arvonlisäykseen.” Pelkän Suomen inflaation sijaan kannattaa siis tarkastella maailmanmarkkinahintoja.
Lähde täällä.
13 tykkäystä
Kyllä, ja vielä ekan maailmansodan jälkeen kun Britannia Churchillin johdolla älyttömästi palasi kultakantaan sotaa edeltävällä kurssilla, Fed (joka oli perustettu 1913) koki voimakasta tarvetta sopeuttaa omaa rahapolitiikkaansa siihen.
Juu, hyvä huomio
Se vertailu liittyi lähinnä psykologiaan ja vähemmän konkreettisiin puitteisiin.
Jos keskuspankki sanoo että “relatkaa ja nautiskelkaa, inflaatio menee itsestään ohi”, se asettaa sijoittajat psykologisesti samankaltaiseen tilanteeseen kuin jos keskuspankkia ei olisi ollenkaan, eli tyyliin The Psychology of the Stock Market, 1912.
Ja kontrastina tähän olisi Volckerin aika, jolloin ei ollut mahkuja syntyä sellaista psykologiaa jossa suhdannenousun tuomat hyvät reaaliset jutut sekoittuvat tosi iloisesti hintojen nousun aiheuttamaan lyhyen aikavälin fiilisbuustaukseen.
4 tykkäystä
Mitä tarkoitat tuolla ylempänä olevalla lauseella?
Miinusmerkkinen Euribor syö kuitenkin marginaalia.
1 tykkäys
Jotain samaa tässä on:
Vahvasti teollisuudesta, viennistä ja suhdanteista elävä omxh25 korreloi hyvin noihin tullin ja tilastokeskuksen julkaisuihin. Suhdanne on kyllä hyvin vahva Suomen teollisuudelle.
Toisaalta markkinat ovat usein vähän nopeampia liikkeissään. Näitä julkaisuja odottaen taitaa ehtiä jo valahtaa housuun pörssin puolella. Kauankohan riittää bensaa tässä nousussa?
6 tykkäystä
Taitaa pankkien uudempien lainojen ehdoissa nykyään aina lukea, että negatiivisia euriboreja ei huomioida, vaan vähintään marginaali pitää maksaa.
31 tykkäystä
Tänään aamulla julkaistiin muuten lukuja Saksan teollisuudesta. Tuotanto lässähti joulukuussa ja tippui 0,3 % marraskuusta vastoin odotuksia. Tuotanto-ongelmat vaivaavat edelleen saksalaisyrityksiä. Tilaukset ovat kuitenkin vahvalla tolalla, mikä selittää positiivisia ostopäällikköiden mielialoja taannoin julkaistuissa tammikuun indekseissä.
11 tykkäystä
Jos meillä inflaatio 3% ja EU:ssa 5%, eikö se ole yhtä kuin reaalinen -2% deflaatio muita EU maita vasten? Eli mutkat oikoen: tämä on se sisäinen devalvaatio mitä jo Sipiläkin aikanaan yritti suhteellisen kilpailukyvyn parantamiseksi.
3 tykkäystä
Inflaatiopeikosta joka korkoja nostaa ja mikä osakkeiden DFC:n arvoja laskee / tarjoaa jonkinlaista (vaihtoehtoista) tuottoa korkosijoituksille / firmojen nostaa rahoituskuluja, sekä syö kuluttajien ostovoimaa
ING hahmottelee inflaatiosta ja kuluttajien ostovoimasta ao kuvan mukaisesti
-kukin pylväs edustaa kvartteria, ja ilmeisesti 4 viimeistä ovat 2022 kvartteriarviot
-oranssi tolppa on energiainflaatio ja tumman sininen muuta inflaatiota
-harmaa on palkkakehitystä
-vaalean sininen käyrä kuvaa kuluttajan ostovoiman kehitystä palkkakehityksen ja kokonaisinflaation jälkeen
Tuon arvion mukaan 4Q2021 oli sekä inflaatiohuippu (y-o-y, year-on-year) noin 4,8%, ja palkkojen noustua noin 1,3% ostovoima laski noin 2,3%
1Q2022 kokonaisinflaatio pysyy vielä melkein 4Q2021 tasolla, mutta palkkanousun n 2,3% jälkeen ostovoiman lasku pienenee noin 1,7% tasoon
3Q2022 on käännekohta siinä mielessä, että kokonaisinflaatio 3% ja palkkanousu 3% tasaavat toisensa ja ostovoima on y-o-y0%
4Q2022: inflation is transitionary. Eli inflaatio palaa 2% tasoon kun y-o-y nousu on pureksittu. Vajaan 3% palkkanousu merkitsee em yhdistettynä että ostovoima on noussut noin 1% y-o-y
Kuten huomataan, oranssipylväs eli energian hintojen vaikutus on suuressa roolissa niin inflaation nousussa kuin sen laskussakin.
-tilapäinen energiaverojen tai energian alv:n lasku tasaisi inflaatiota ja ostovoiman kehitystä
-“transitionary” luonne mielestäni puolustaa jotain em nopeaa ratkaisua kuin Suomessa esiintuotua alueellista ja sosiaalisesti oikeuden mukaista himmeliä uutena ratkaisuna oikeastaan muutamastakin syystä: 1) kuka oikeasti tietää miten ja keneen nousut osuvat 2) kaikenlainen himmelöinti tuppaa kestämään sekä jäämään ja sekoittamaan asioita iskuisesti 3) ongelma on tilapäinen ja jos asiaan haluaa vaikuttaa niin nopeus on valttia
Toivottavasti poliitikot myös kykenevät näkemään oman roolinsa inflaation lietsonnassa, on se sitten myötävaikuttavaa kuten EU:n päästökauppa vähenevine kiintiöineen (ml Suomi), Saksan hyppääminen ydinvoimasta Venäjän kaasuun tai myötävaikuttavaa kuten vaikka kotimaisen tuulivoiman rakennusluvituksen nopeus
ING on myös havainnut, että energiainflaation noustessa mm Suomessa lisätään kulutuksen sijaan vaatetusta?
Only consumers in Belgium, Finland and Slovakia see a negative correlation between prices and the share of spending on energy, essentially they’d rather put on an additional sweater.
4 tykkäystä
Sen verran vielä tuosta ING:n arviosta, että jos todellakin skenaario pitäisi kutinsa, ja inflaatio asettuisi 4Q2022 2% tasolle, sehän tarkottaisi EKP:lle rajallista tarvetta nostaa korkoa.
Kuljetusalalla on vuositason inflaatio n. 7 % ja palkankorotukset tulee vielä päälle. Kun nämä kustannusnousut viedään kaikkien myytävien tarvikkeiden kuljetuskustannuksiin, niin inflaation´on paljon enemmän kuin tuo 3 %.
3 tykkäystä
Itse ajattelen sisäistä devalvaatiota palkkakustannusten kautta, ja ne olivat Suomessa Q3:lla (uusin tieto Eurostatilta) euroalueen keskiarvoa korkeammat. Suomessa työvoimakustannusten kasvu oli 3,8 % vuodentakaisesta, kun euroalueen keskiarvo oli 2,5 %.Tässä mielessä sisäinen devalvaatio ei ole toteutunut.
Reaalipalkkojen kehityksestä ja heijastumisesta kuluttajakysyntään on tänään juttua makrokatsauksessa. Mikäli kuluttajakysyntää halutaan kasvattaa, tarvitaan tuloja tai niiden (reaalitulojen) puuttuessa säästöjä/velkaa. Pohdin katsauksessa näiden tekijöiden tilannetta ja sitä, miten tämän vuoden ennusteissa on jälleen laskuvaraa.
11 tykkäystä
Tämä on ihan hauska pointti. Yleensä markkinalle viljellään pankkien toimesta hyvin optimistisia näkemyksiä. Siihen on hyviä ja vähemmän hyviä syitä: yleensä osakkeet nousee isomman osan ajasta, eli olemalla optimisti on enemmän oikeassa, kuin väärässä.
Toisaalta, esimerkiksi osakerahastojen myynnille tai osakevälitykselle pelon lietsonta ei välttämättä sovi hyvin.
(Tämähän on teema mitä on nostettu täällä esille tämän tästä.)
Kieltämättä nykyistä tilannetta on vaikea pedata osakkeille mitenkään ultrapositiiviseksi ainakaan.
Joko inflaatio rusentaa kysyntää ja taloutta, tai keskuspankit tekee sen rahapolitiikkaa kiristämällä.
23 tykkäystä
Foorumin roolia ilmapuntarina ei voi väheksyä. Aika nätisti spekulatiivisin henki foorumilla osui pohjoismaisten osakkeiden osalta tuohon kesäkuun puolivälin ja syyskuun ekan viikon väliin.
9 tykkäystä
JP Morgan kertoo että lähes varma indikaattori nousun povaamisessa on antanut signaalin
buy signal is triggered when the Cboe Volatility Index (VIX) rises by more than 50% of its 1-month moving average, which it last did Jan. 25
Data show the VIX signal has been triggered 21 times since 1990, with the S&P 500 Index gaining an average 9% in the six months afterwards
“JPMorgan Strategists See Sure-Fire Sign It’s Time to Buy Stocks”
13 tykkäystä
Tom Lee (yksi harvoja CNBCn puhuvia päitä, jolla on mielestäni ollut hyviä näkemyksiä viime aikoina) on myös ennustellut helmikuulle ”violent rallya” sentimentin kääntymisen myötä:
Vastaavanlaisia kommentteja on näkynyt nyt viime päivinä paljon, taas saa pähkäillä sitä että toteutuuko se jos kaikki ovat sitä mieltä. 
30 tykkäystä
Itsellänikin ollut vähän fibat että nyt ovat tulleet ainakin kasvuosakkeet niin paljon tonttiin, että nousuhdanne on todennäköinen niiden suhteen. Tosin, Putinin liikkeet Ukrainassa voivat heilauttaa suuntaa mihin hyvänsä, ainakin väliaikaisesti. Lisäksi, mitään selvyyttä ei ole vielä mitä Kiinassa tapahtuu (Evergrande ja muu rakennussektori korviaan myöten veloissa joita eivät kykene maksamaan, hallituksen crackdown suurille teknoille, talouskasvun hidastuminen ja sen keinotekoinen pumppaaminen velanotolla, mahdollinen invaasio Taiwaniin, jne.). Näistä ehkä akuutein on Venäjän toimet ja pidemmällä aikavälillä Kiina on merkittävämpi suunnannäyttäjä maailman talouden suhteen.
Eli, ei mitään uutta auringon alla. Ennustan, että pörssit voivat nousta, tai sitten eivät… 
7 tykkäystä
Tässä muutamia poimintoja aamun Vartista, joka jää valitettavasti viikon ainoaksi tuloskausi kiireiden takia.
Korkomarkkinan teenlehtien tulkinta on todellakin teenlehtien lukemista, mutta käsittäkseni, jos odotuksiin on luottaminen, korkojen nousu viime aikoina on reflektoinut enemmän odotuksia kireästä rahapolitiikasta. Inflaatio-odotukset ovat laskeneet marraskuusta alkaen.
Huomenna tulee lisää inflaatiodataa mikä on todnäk. tulikuumaa (odotukset 7,3 % y/y), mutta osakkeet ovat pitkän aikavälin “ässettei” joten koen mielekkääksi pitkän aikavälin inflaatio-odotusten tuijottamisen. Monien sijoittajien huomio menee herkästi liikaa päivätason uutisiin, kun pallo pitäisi olla jo 1,5 vuoden päässä vähintään.
Helsingin pörssin, ja muidenkin pössien nousu taittui mörnimiseksi lähes heti kun odotukset koronnostoista lähtivät lentoon. Kuvaajassa jenkkilän kaksivuotisen velkakirjan korko joka liikkuu näiden koronnosto-odotusten tempaisemana.
Tiedän, että monella osakesijoittajalla ei ole helppoa mutta silti meillä on varmasti varaa antaa myötätuntoa korkosijoittajia kohtaan. Heidän maailmansa uppoaa parhaillaan. Korkojen nousuhan tuhoaa pitkien velkakirjojen arvoa. Negatiivisen koron velkamassa supistuu nopeaa tahtia.
Raaka-aineiden spotti-indeksi on tapissaan ja “kaikesta on pulaa” kommentoi GS:n kokenut treidaaja Blummalla. Iso ajuri tuolla on ollut öljy. On hyvä huomata, että nyt nämä iskee sinne tänne kannattavuuksiin ja inflaatioon mutkien kautta.
Ihmisillä on tapana tuijottaa omaa napaa ja unohtaa globaali näkökulma. Koronnostot meillä länsimaissa (Yhdysvallat, ehkä euroalue seuraa pian perässä) iskevät itseasiassa pahiten kehittyviin talouksiin.
Eli juuri niihin maihin, joita kaikki rahastomyyjät markkinoi kasvutalouksina ja tulevaisuuden lupauksina!
Monet kehittyvät taloudet lainaavat dollareissa tai euroissa, kun ei muulla valuutalla lainaa saa. Nyt kun dollareista on tulossa taas niukkuutta, maat ovat pulassa.
Huomatkaa myös, että kotipörssimme firmoista esimerkiksi Wärtsilä ja Merus Power myyvät energiaratkaisujaan tällaisiin maihin…
Turkilla on ulkoista velkaa melkein Lehman Brothersin taseen verran… Heh heh.
Tämä YLEn velkakartta on hieman hämmentävä, kun punainen implikoi vaikeampaa velkatasoa ja sininen rauhallista tilannetta.
Itseasiassa, maat joilla on syvät finanssimarkkinat ja vahvat instituutiot kuten USA tai Japani, ei ole mitään ongelmaa hoitaa isoja velkamassoja. Niille “defaulttaaminen” on poliittinen päätös, ei talouspoliittisten realiteettien sanelema pakko koska niillä on velat omassa valuutassa ja oma keskuspankki.
Sen sijaan monet siniset kehittyvät maat tuolla saattavat joutua pulaan jo pienenkin velkamäärän kanssa, kun ne ovat lyhytjänteisten pääomavirtojen vietävänä eikä dollareita saakaan enää mistään.
34 tykkäystä