Hämmästyttävää että jengille tulee yllätyksenä että sieltä myydään dataa ulos? 
Jos et maksa palvelusta, olet itse tuote.
14 tykkäystä
Hei! Olen aloitteleva sijoittaja ja minulla olisi muutama kysymys eri pörsseistä.
-
Miksi saman yrityksen eri pörsseissä olevat osakkeet saattavat olla täysin eri arvoisia ja mennä käyrillään omia reittejään?
-
Kannattaako monikansallisen yrityksen osakkeissa harkita minkä pörssin osakkeeseen sijoittajaa, jos osake olisi jossain tietyssä pörssissä esim. hyvin aliarvostettu?
Esimerkkinä katsoin McDonaldsin osaketta: MCD (NYQ) ja sen jälkeen osaketta: MCDC34.SA (SAO). Huomasin että Sao Paulon pörssin osake oli yllättäen viime vuonna tippunut täysin eikä ollut noussut sieltä ollenkaan. Mistä tämä voisi johtua, ja kannattaako pörssien erot huomioida sijoittaessa?
1 tykkäys
- Osake on saman arvoinen eri pörsseissä noteerausvaluutasta riippumatta. Pientä vaihtelua tässä on, mutta hinnan voi ajatella vaihtelevan kapeassa putkessa ”oikean” arvon ympärillä. Miksi Mäkkärin osake sitten on aivan eri hintainen Brasilian pörssissä, kyse voi olla siitä, että Brasilian ”osake” on ADR, joka vastaa esim. 1/10 tai 1/20 yhden jenkkiosakkeen arvosta. Kurssikin siis vastaavaan tapaan pienempi.
Vertaa esim. Nokian kurssia Helsingissä ja Nokian ADR:ää USA:ssa, niin huomaat niiden olevan käytännössä saman arvoiset. Toki Jenkeissä kaupankäynti jatkui vielä muutaman tunnin Helsingin sulkeutumisen jälkeen ja valuuttakurssikin hieman sen jälkeen heilui.
- Kuten yllä selitetty, noteerausvaluutalla ei ole merkitystä. Yleensä kannattaa ostaa sieltä missä on suurin likviditeetti tai omat valuutanvaihto- ja kaupankäyntikulut ovat pienemmät.
7 tykkäystä
Tämä selventää. Kiitos nopeasti vastauksesta 
2 tykkäystä
Tämä on hyvä vinkki.
Huonompi on vinkki on se mitä minä olen harrastannut, eli ostanut euroopan versioita, että kaupankäynti on mielekkäämpää kun sen voi tehdä päiväaikaan.
Ei kai tässä viikonlopun aikana mitään uutta ole tullut, onhan se korkojen nousu koko ajan ihan yhtä lailla tiedossa, myös viime pe kun rallateltiin pari prossaa vihreällä.
15 tykkäystä
Ja elvytyspakettihommatkin etenee…
18 tykkäystä
2 tykkäystä
Kiina ja Japani laskettelee taas komeasti. Shanghai näyttää tavoittelevan joulukuun tasoa.
3 tykkäystä
Aika ristiriitainen tunnelma. Aasiassa laskua, euroopassa yllättäen plussaa (toistaiseksi) ja samalla jenkkifutuurit kovassa laskussa. Nasse futu tällä hetkellä -1,86% 
1 tykkäys
Euroopassa indekseissä enemmän arvoyhtiöitä vs kasvu nasse…?
7 tykkäystä
Hyvä myös huomioida, että Eurooppa sulki perjantaina punaisella ja Jenkithän kääntyi railakkaaseen nousuun Euroopan sulkeuduttua eli Euroopassa otetaan vaan kiinni toi jenkkien perjantai-illan ralli (totta kai vaikutusta myös sillä, että Eurooppa ei ole niin teknovetoinen).
Saa nähdä jaksaako Euroopan veto jos jenkeissä mennään sinne minne futuurit näyttäisi vievän.
16 tykkäystä
Nyt tarvitaan viisaammilta selvennystä ajatuksiini.
Karhut on kömpineet koloistaan, ja satunnaisesti törmää täällä interwebin salaisessa maailmassa mitä kummallisimpiin ajatuksiin. On selvää, että monista kuplista on saatettu ottaakin ihan pysyvästi arvostuskertoimia alaspäin - mutta kuplat on kuplia.
Onko normaaleissa tech-firmoissa tilanne niin muuttunut? Korko- ja inflaatiopeikot kummittelee, mutta mikä nyt on oikeasti kokonaiskuva?
10y treasury kiimailee, ja sen kulmakertoimesta on maalattu kauhukuvia. Samalla menolla mennään jo 5% paikkeilla pian jne. Onko tämä kuitenkaan “aidosti mahdollista”? Ts. huomioiden markkinatilanteen kokonaisuudessaan, voidaanko tässä ‘in-between’ -markkinassa esim. keskuspankkien suunnalta nostaa kädet ylös? Jos ohjauskorkojen sääntely ei riitä, tartutaan yield curve controlliin? vai?
Eikö esim 10y treasuryn räjähtäminen vaikuta oleellisesti etäisesti myös yksityisen puolen (ja terveiden firmojen) korkokustannuksiin? Mm. pandemiatilannehan vaikuttaa markkinoilla kohtalaisen laajasti, ja olisiko järkevää rajoittaa talouskasvua tässä vaiheessa korkopolitiikalla, kun yhteiskunnalliset tekijät ei liene optimaalisella tasolla kokonaisvaltaisen talouskasvun puolella?
Ts. annetaanko korkojunan puksuttaa vasta, kun ollaan enemmän selvillä vesillä vaikka koronan jäljiltä?
Nykyinen korkotasohan ei vielä ole sen kuumottavampi, mutta oleellisesti se tietysti muuttuu, jos ei ruveta rajoittamaan vaikka 2% kohdilla.
Mitä en ymmärrä kokonaan aamuisilla aivoillani?
Ymmärrän korkotekijöiden vaikutuksen tietysti valuaatioon, mutta en täysin ymmärrä esimerkiksi ajatuksia siitä, että tässä tulisi jotain mullistavaa muutosta oikeastaan suuntaan tai toiseen. Nykyinen tilannehan olisi ihan kestävällä ja hyvällä tasolla.
Vai juontaako siihen, että pelätään elvytyksen loppuvan, jotta suojellaan inflaatiopeikkoja?
15 tykkäystä
Huomenta! No niin, täältä tarjolla rautalankaa velkakirjamarkkinasta. Yritin selittää myös toivomiasi repo-kytköksiä artikkelin lopussa.
64 tykkäystä
Kiitos hienosta Rautalankailusta!
Kirjoitat jälkimarkkinakorosta seuraavaa:
Vaihtoehtoisesti velkakirjan voi myydä eteenpäin jälkimarkkinalla, jossa sen korko on velkakirjan tuotto (eli yield). Tästä jälkimarkkinakorosta puhutaan tyypillisesti talousuutisissa ja se on markkinan määrittelemä korko, joka vaihtelee velkakirjojen ostojen ja myyntien mukaan.
Mikä mekanismi tämän koron tason määrittää? Onko se liikkeelle laskettujen uusien velkakirjojen keskiarvo vai markkinahinnan suhde nimellisarvoon tms?
1 tykkäys
Koron taustalla on velkakirjojen tarjonta eli liikkeeseenlaskut ja toisaalta kysyntä. Kuten tekstissä mainitsin, kysyntää määrittävät inflaatio- ja talousodotukset, likviditeettitilanne, juoksuaika, luottoluokitus ja nykyisellään yhä enemmän myös keskuspankkien ostot. Kysynnän kasvaessa korko laskee ja esim tarjonnan kasvaessa korko nousee. Keskuspankit ovat viime vuosina toimineet erityisesti kysynnän kasvattajina laskien samalla korkotasoa. Eli monta tekijää löytyy selittäjiksi korkokehityksessä
18 tykkäystä
Kulkisiko koko prosessi siis kutakuinkin näin:
Kysynnän ja tarjonnan taso määrittää velkakirjan markkinahinnan. Korko/yeild on markkinahinnan ja nimellisarvon erotus suhteessa kuponkikorkoon. Kun lasketaan näistä koroista koko markkinan levyinen indeksi/jonkinlainen keskiarvo, saadaan sen hetkinen markkinoiden korkotaso. Tätä korkotasoa käytetään ohjenuorana uusien lainojen korkotason määrittelyssä ja vanhojen korkotarkistuksissa.
Meniköhän tuo nyt oikein? En oikein osannut hahmottaa, että miten korkomarkkina vaikuttaa jo olemassaolevien velkakirjojen korkotasoon. Näin rautalangasta nämä pitää vääntää, että tavan duunari ymmärtää 
Kiitoksia vielä kirjoituksesta ja selvennyksistä!
2 tykkäystä