Sitä pistettä ollaan nyt lähellä. Enää muutamien “beisispointsien” ero. 
Sinisenä 10 vuoden inflaatio-odotukset, valkoisena kymppivuotisen korko.
2 tykkäystä
Muutama käppyrä aamun Vartista.
Kuten eilen totesin, pankkien tulokset kertovat toistaiseksi vahvasta taloudesta. Tuloslaskua ovat selittäneet viime vuoden investointipankkihulinan rauhoittuminen, mutta laina maistuu kansalle ja yrityksille ja korkojen nousu ei ainakaan vielä näy luottotappioissa isommin.
Pankit ovat herkullinen ikkuna talouteen, koska ne ovat sen verisuonet. Jenkkipankkien luottokortteja on vingutettu ahkerasti, mikä indikoi kulutuksen pysyneen vahvana vaikka “stimmiet” eivät ole enää kuvioissa.
Teollisuustuotannonkin vahvuus kertoo talouden vahvuudesta. Jos haluaa olla pessimisti, voi huomauttaa nuivasti että tuosta tuntuu olevan vaikea enää parantaa indeksin ollessa edellisten huippusyklien tasolla…
Atlantan Fedin GDP now mittari on elpynyt hieman:
Tuloskausi on startannut. SP500-firmojen odotetaan paisuttelevan tuloksiaan n. 5 %:lla. Tämä tosin voi päätyä yli 10 % kasvuksi jos lähihistorian biittaustahti toistuu.
Muistutettakoon jälleen, että MAGMA-jengin tuloskasvu on vaimeaa alkuvuoden vahvan vertailukauden vuoksi.
21 tykkäystä
Antti ”Bull” Saaren otos on vielä pieni (meinasin nostaa saman huomion Varttiin mutta sitten ajattelin että liian vähäinen määrä firmoja vielä 
) mutta tuloskausi on alkanut tosiaan perus lupaavasti ylityksin.
18 tykkäystä
Niin ei ne palkkainflaatiot heti näy yhtiöiden tuloksissa. Lisäksi koronasta saattoi jäädä yllättävänkin isoja pysyviä säästöeriä. Etäily, teams-palaverit, cokiskoneen täyttökerrat, matkustelu jne ovat kuitenkin melko isoja pisaroita meressä.
Lisäksi moni on valmis joustamaan palkassa, jos saan mahdollisuuden lähes 100% etätyöhön.
6 tykkäystä
Toki jos katsotaan inflaatio-odotuksia, mutta ne riippuvat sentimentistä. Odotukset ovat kuitenkin selvästi nykyistä inflaatiota alempia. Konsensus näyttää vielä uskovan korkean inflaatioon olevan osaksi tilapäistä, mutta aika näyttää miten siinä käy.
Tulikin toinen asia mieleen, kun tuolla videolla mainittiin, että MAGMA-yritysten kurssit ovat pitäneet hyvin. Miltä näyttäisi, jos tarkastellaan S&P 500 ilman 5 suurinta yritystä? Muistan kun jo joitain vuosia sitten oli havaittavissa, miten tuo indeksi on keskittynyt merkittävästi muutamaan megacap-yhtiöön. Saisikohan jostain datasettinä kaikkien historiallisten S&P 500 -yritysten market capit vaikka päivä/viikkotasolla, niin sitä kehitystä voisi vertailla helposti?
1 tykkäys
Useampi viesti on jo tullut luettua Vernerin Tekno Trashaysta ja nyt on teknosijoittajan pakko vastata. Ihmiskunnan kehitys on pitkälti ollut teknologian kehitystä. Tuli, pyörä, ja kesytetty hevonen olivat aikansa innovaatioita. Kaksi kolmesta on suurelta osin korvattu paremmalla teknologialla. Teknologian kehityksessä hyvin harvoin palataan takaisinpäin. Aikooko joku luopua:
- Sisävessasta koska huussi
- Tietokoneesta koska kirjoituskone
- Suoratoistosta koska lineaarinen TV/Radio
Eipä tietenkään.
Se mitä teknologiaa tarvitaan riippuu ihmisistä ja yhteiskunnasta. Korona lockdownin aikaan oli ylikysyntää Peletonista ja Netflixistä, mutta alikysyntää AirBnbstä.
Pörssiin listatut tekno firmat ovat tekno firmojen eliittiä. Ehkä yksi tuhannesta tai kymmenestätuhannesta teknofirmasta pääsee sinne asti. Ne teknofirmat joiden tuotteita ei tarvita ovat hyvin usein pörssin ulkopuolella. Tämä lienee useimman piensijoittajan ja rahastonhoitajan onni.
Koitin pohtia teknofirmoja joita ei tarvita. En keksinyt juuri mitään. Ehkä Peleton mutta sekin riippuu maailman tilasta. Jos tulee ydinsota ja saasteet eikä ulos voi mennä niin Peletonin osake voi raketoida. Näkisin mielellään listan teknofirmoista joiden tuotteita ei tarvita jotta tähän tekonojen thrassäämiseen saataisiin konkretiaa.
Jotenkin ajatus siitä että teknot tuottaisivat seuraavan kymmenen vuoden aikana vähemmän kuin vakuutusyhtiöt tuntuun hyvin epäuskottavalta. Luultavammin joku fintech firmaa tulee vakuutusbisnekseen ja alkaa laittaa vakuutusfirmoja ahtaalle.
Tää kuuluisi varmaa johonkin sektorien väliset sodat ketjuun. Voi siirtää.
8 tykkäystä
Vastasin osiltaan kahvihuoneessa, mutta tähän voisin kommentoida täällä. 
Olen “träshännyt” (jos noin ronskia sanaa haluaa käyttää) pandemian ajan onnenkantamoisia ja monia todella tappiollisia bumtsibumteknobisneksiä. Ja etenkin näissä ARKKmaisissa osakkeissa on nähty isoja korjauksia, ansaitusti.
Pandemia-aikana on nähty paljon ylilyöntejä ja kaiken maailman rivianeista päätellen pörssiin on tullut hyvin opportunistisia yhtiöitä nostamaan sijoittajilta rahaa, vielä kun sitä sai ovista ja ikkunoista.
Silti, pitkässä juoksussa teknofirmat ovat todennäköisesti se voittava kaverijoukko. Yksilötasolla megateknot on helpompi nimetä, vaikka en jokaisen niistäkään asemasta ole henkilökohtaisesti varma seuraavan 10v säteellä.
Sijoittajilla on ollut läpi historian tendenssi yliarvioida uusia teknologioita ja puhaltaa niihin liittyvät osakkeet kuplaan. Näin on monessa tapauksessa käynyt nytkin. Jos 1800-luvun lopulla polkupyöräteknologiaosakkeisiin saatiin kupla niin kyllä sen voi puhaltaa kaikkeen.
2000-luvun taitteen teknokupla oli oikeasti lähes koko pörssin laajuinen. Teknofirmat olivat myöskin todella tappiollisia vailla selkeää polkua plussalle, toisin kuin monet tämän päivän teknofirmat.
Vaikka olisi ostanut Nasdaqia suoraan huipulta, olisi päässyt SP500:sen (jossa on tietysti isot teknot nykyään isolla painolla) ja arvoindeksin kanssa tasoihin.
Tottakai, teknologia on hyvin lavea sana: kaikki yhtiöt käyttävät teknologiaa ja useat kehittävät sitä. Vakuutusyhtiöt automoivat prosesseja; raskas teollisuus etsii vähempipäästöistä teknologiaa yms.
Mutta teknofirmat kuten ne voi indeksitason ryppäinä, kuten Nasdaq tai Nasdaq tai miksi ei ARKK ETF:kin ymmärtää, ovat todennäköisesti pippurinen valinta myös tulevaisuuteen. Maailmassa on monia ongelmia, mitä ratkaista softalla edelleen.
Toisaalta, kuten Spotifyn toimari on kommentoinut mielestäni osuvasti, monet fyysiset “atomimaailmaan” ongelmat odottavat ratkaisuaan joten on seuraavan aallon voittajat sitten kaiken maailman betolareja, jää nähtäväksi.
16 tykkäystä
SP500:sta löytyy “ex FANG” versio, mutta siinä on siis Netflix joukossa ja vuorostaan Microsoft ja Apple eli isoimmat puuttuu. Ei kovin relevantti siis.
Mutta ei noiden liikkeet ole kauhiasti indeksiä viime aikoina kiskoneet, sillä SP500:sen normaali ja tasapainotettu versio ovat vuoden aikana tuottaneet saman verran:
2 tykkäystä
Jahas
Saksan tuottajahinnat nousivat maaliskuussa 30,9 % viime vuoteen verrattuna. Kuukaudessa nousua 4,9 %. Energian hinnat pomppasivat muhkeat +80 %. Jos energian osuus siivotaan pois PPI:istä, niin saadaan nousuksi silti 14 %. Energian hinnat tuppaavat valumaan kuluttajahintoihin, sillä energia on muodossa tai toisessa jokaisen tuotteen / palvelun tuotantopanos. Tämä ei tapahdu heti vaan viiveellä erinäköisten hintajäykkyyksien vuoksi. Käytännössä samalla tuotantopanosten määrällä saadaan vähemmän aikaan. Pahin taitaa olla vielä edessä? 
Tällaisessa ympäristössä pärjäävät ne yhtiöt, joilla on mahdollisuus korottaa hintaa nopeastikin.
Ehkä tämä osin selittää miksi Saksa kiemurtelee pakotteiden kanssa.
15 tykkäystä
@Verneri_Pulkkinen saisiko pienen katsauksen metallien hintoihin sekä niiden syihin?
Tällä hetkellä tilanne on outo: kiinassa ylikapasiteettia samalla kun Eurooppa alijäämäinen pakotteista johtuen. Miten tämä imbalanssi näkyy ja miten se tulee korjautumaan? Nähdäänkö ensi vuoden alusta voimakasta deflatorista kehitystä kyseisissä tuotteissa? Vertailuluvut energian ja hintojen osalta ovat todella kovat tällä hetkellä.
4 tykkäystä
Lähinnä mietin jotain spesiaalia aiheesta aamuvarttiin. Muita vastaaviahan on ollut paljon.
1 tykkäys
Ihan hyvä lyhyt threadi tuli vastaan. Pohdin laitanko kahvihuoneeseen vai tänne kun sivustolla moni pitää startupeista, mutta @Verneri_Pulkkinen voi siirrellä jossei oikein osu yleiseen pörssisuunta ketjuun.
4 tykkäystä
Hyvä pointti tuossa! Tuota rahoituksen kuivumista aikaisen vaiheen kasvuepeleiltä on odoteltu…
Tuloskausi Suomessa. Inderesin ennustein per @Juha_Kinnunen artikkeli mediaanitulos laskee Q1:llä.
Joskin koko vuodelta odotetaan edelleen kasvua ja Inderesin mielestä nousukausi ei lopu: ensi vuoden EPS -kasvu on aika hurja. Suhtautuisin varoen.
6 tykkäystä
Vanhentuneen teknologian firmat poistuvat nopeasti ihmisten tietoisuudesta. Enää ei käytetä CD-romppuja, ei kehitetä valokuvia eikä kirjoiteta kirjoituskoneella kirjeitä lähetettäväksi. Faksit, skannerit ja tulostimet alkaa olla jo vanhaa teknologiaa. Jokaisen teknologisen laitteen takana on joku yhtiö ja tämän yhtiön on täytynyt tehdä investointeja laitteiden valmistamiseksi kuluttajille.
Sitten on yhtiöitä jotka käyttävät teknologiaa mutta eivät kehitä sitä. Monissa tapauksissa teknologia on kustannuserä, jolla ei ole suoraa yhteyttä liikevaihdon kasvuun. Myykö ravintola enemmän annoksia jos sillä on omat nettisivut, verrattuna aikaan ennen internetiä? Nykyään nettisivut ovat osa liiketoiminnan aloittamiseen liittyviä kustannuksia. Entä hyötyykö kuluttaja jotain siitä että hänen internetiin kytköksissä oleva kodinkoneensa vaatii virustorjuntaohjelmiston tilaamisen? Tällaisia laskuja ei makseta mielellään.
Teknologian suhteen pitää olla kriittinen, ei kielteinen. Teknologia voi menestyä, jos se aidosti palvelee jotain ihmiselämän tarvetta paremmin kuin jo olemassaolevat ratkaisut. Joistain teknologioista voi tulla pelkkiä leluja, tai ne eivät “toimi” ihmisen psykologiaan liittyvän syyn takia. Liiketunnistimilla ja tekoälyllä voitaisiin sujuvoittaa liikennettä kaupungeissa, mutta en haluaisi sellaista kotiini.
Miten arvioitaisiin esimerkiksi mekaanisten nappien vs. kosketusnäytön hyötyjä?
Mekaaninen nappi:
- Tunnistat napin napiksi.
- Tiedät että nappi toimii sitä painamalla.
- Tunnet napin sormesi alla (voit painaa ilman katsekontaktia) ja tunnet milloin nappi on painettu pohjaan.
Kosketusnäyttö:
- Ei ole selvää onko jokin osa näytöstä tarkoitettu kosketusnapiksi.
- Kuinka usein sensorin pitäisi tarkistaa onko sitä painettu (latenssi vs. sähkönkulutus)?
- Jos painat kohtaa näytöllä, aika jolloin näyttö palautuu takaisin lähtötilaan on epäselvä.
- Näyttöön tulee sormenjälkiä.
- Näytöllä on kaksoisrooli katsomisruutuna ja nappina.
- Kosketusnäytön käyttö edellyttää katsekontaktia.
Kosketusnäytössä on etuna sisäkkäisten valikkojen käyttäminen, joten pitää vain tarkasti valita käyttökohde. Joka paikkaan kosketusnäyttöjä ei kannata laittaa haittapuolien vuoksi.
9 tykkäystä
Kosketusnäytöt yleistyy yksinkertaisesta syystä: niitä voi patchata ja ne tukevat lähes ilmaiseksi lokalisointia eri kielille. Fyysiset napit tarvitsevat joko kieli-neutraaleja logoja tai versiot eri kielille ja auta armias jos jotain pitäisi muuttaa toiminnallisuudessa, on nappuloiden muuttaminen yleensä täysi mahdottomuus ellei tehdä kokonaan uutta versiota tuotteesta.
On luonnollisesti edelleen paikkoja jossa muutama fyysinen nappi on se oikea vastaus, mutta monimutkaisemmat käyttöliittymät yleistyvät koko ajan. Ja sitten on tietty välimalli - näyttö jonka ympärillä fyysisiä nappeja joiden toiminnallisuus riippuu siitä mitä näyttö kertoo (ks. vaikkapa otto-maatit)
3 tykkäystä
Tämä on Pörssien suunta -ketju …
28 tykkäystä
Katsos niin on… olipas outoon paikkaan eksynyt tämä keskustelu ja enpä huomannut tarkistaa ennenkuin lähdin mukaan 
3 tykkäystä
Kyllä,mutta…
Kaikkihan muistavat sen Buffettin Sun Valley-puheen, jossa hän käsitteli auto- ja lentokoneteollisuutta. (analogiana silloiselle teknokuplalle) Ne olivat siis valtavan merkittäviä keksintöjä, jotka ovat muovanneet maailmaa valtavasti. Mutta sijoituksina eivät niinkään mahtavia. Eivätkä nuo kaksi ole mitenkään poikkeuksia, monet laajalle levinneet ja elämää helpottavat keksinnöt ovat seuranneet samaa polkua. Ennen em. keksintöjä liikkumista, kuljetuksia ja koko yhteiskuntaa disruptoi rautatiet. Yllätys, yllätys, niidenkin kanssa moni sijoittaja poltti näppinsä:
Yleensäkin tekniikalla on ollut taipumus yleistyessään halventua ja marginaalien kaventua kilpailun myötä. Kaikenlainen kodintekniikka, jonka otamme itsestäänselvyytenä on joskus ollut uutta, ihmeellistä ja kallista.
Nykyisten megacap-teknojen poikkeuksellisuus onkin niiden kyvyssä suojautua kilpailulta, ei niiden teknologinen ylemmyys. Kuten @musa_2 on usein sanonut, kilpailu tuntuu olevan rikki. Mutta onko niin aina ja ikuisesti? Ja jos on, niin silloinkin pitää löytää ne voittajat, kaikista teknoista ei tule Amazoneja ja Appleja.
9 tykkäystä
2 tykkäystä