Keskivälin tviitistä Buffettin ajatuksia ennätyksellistä kannattavuudesta ja ennätys alhaisista veroista.
https://twitter.com/hkeskiva/status/1516010344384278534?s=21
Hänkin vaikuttaa skeptiseltä että tästä olisi enää varaa parantaa, suunta on pikemminkin marginaalien viilautumiseen vaikkakaan ei näillä näkymin dramaattisesti.
Tämähän on leijunut ilmassa jo vuoden päivät. Kysymys taitaa enemminkin olla, että paljonko marginaalit kärsii milläkin alalla ja kuinka pitkäksi aikaa. Kustannussäästöt on jo trimmattu, niin sieltä suunnasta alkaa kanit olla loppu hatusta.
Elämme monelta muultakin kannalta mielenkiintoisia aikoja. Nousevien korkojen aikakin tulee vielä yllätyksenä monelle kansalaiselle siinä missä uusille yrityksille ja yhtiöille. Ilmaisen rahan douppi on ohi.
Niin saa nähdä. Olen lueskellut jättipankkien tuloksia ja nämä tuntuvat uhkuvan luottoa kansalaisten maksukykyyn ainakin jenkeissä.
Tänään tuli Bank of American tulos. Sekin laski Y/Y katsoen kuten JP Morganin, mutta takana on investointtipankkipuolen jäähtyminen: viime vuosihan oli oikea bakkanaali pankeille kun yritykset rahoittivat lainojaan ja kansa treidasi.
Sen sijaan lainakanta ja korkotuotot paisuvat mukavasti ja luottotappiot ovat toistaiseksi alhaisia.
Korkojen pitää nousta isosti, että se näkyisi vahvemmin.
Tottakai, pankkien bisnes on tehdä rahaa rahalla enkä usko niiden herkästi tämän takia manaavan piruja seinille joten suolan kanssa saa ottaa kommentit. 
Kun katsoo 10v Treasuryn graafia, niin saa mennä aika paljon taaksepäin, että löytäisi yhtä jyrkkää nousua parissa kuukaudessa. Varmaan parin päivän päästä menee 3% rikki. Tietysti korot ovat reaalisesti vielä aika vahvasti negatiivisia, joten tuollainen korjausliike oli edessä ennemmin tai myöhemmin. Mutta onkohan tässä nyt mitään tekijää, joka voisi käytännössä pysäyttää noiden korkojen nousun ennen kuin mennään seuraavista kokonaisluvuista ohi ja alkaa suurempia kolhuja sattua markkinoille? Fedin pitäisi pian vaihtaa QE:sta QT:hen, minkä pitäisi aiheuttaa aika ison suhteellisen muutoksen likviditeettiin.
Toinen mitä on mielenkiintoista seurata on nuo ETF-sektorit, niin saa vähän selkoa minne sentimentti on menossa. Tällä hetkellä XLE (Energy) ja XME (Metals & Mining) ovat vuoden huippulukemissa. Suhteellisesti seuraavana on XLU (Utilities) ja XLP (Consumer Staples), jotka ovat myös lähellä 52 viikon huippuja. Kaikki muut sektorit ovat melko kaukana vuoden huipuista, mikä kertoo jotain tulevaisuuden odotuksista.
Eikös pitkien Jenkki-valtionlainojen korot ole kääntyneet pitkästä aikaa nimenomaan positiivisiksi vastaavan duraation inflaatio-odotuksiin nähden? FED:in pääasiassa ohjaamat lyhyet korot on juu negatiivisia.
Sitä pistettä ollaan nyt lähellä. Enää muutamien “beisispointsien” ero. Sinisenä 10 vuoden inflaatio-odotukset, valkoisena kymppivuotisen korko.
Muutama käppyrä aamun Vartista.
Kuten eilen totesin, pankkien tulokset kertovat toistaiseksi vahvasta taloudesta. Tuloslaskua ovat selittäneet viime vuoden investointipankkihulinan rauhoittuminen, mutta laina maistuu kansalle ja yrityksille ja korkojen nousu ei ainakaan vielä näy luottotappioissa isommin.
Pankit ovat herkullinen ikkuna talouteen, koska ne ovat sen verisuonet. Jenkkipankkien luottokortteja on vingutettu ahkerasti, mikä indikoi kulutuksen pysyneen vahvana vaikka “stimmiet” eivät ole enää kuvioissa.
Teollisuustuotannonkin vahvuus kertoo talouden vahvuudesta. Jos haluaa olla pessimisti, voi huomauttaa nuivasti että tuosta tuntuu olevan vaikea enää parantaa indeksin ollessa edellisten huippusyklien tasolla…
Atlantan Fedin GDP now mittari on elpynyt hieman:
Tuloskausi on startannut. SP500-firmojen odotetaan paisuttelevan tuloksiaan n. 5 %:lla. Tämä tosin voi päätyä yli 10 % kasvuksi jos lähihistorian biittaustahti toistuu.
Muistutettakoon jälleen, että MAGMA-jengin tuloskasvu on vaimeaa alkuvuoden vahvan vertailukauden vuoksi.
Antti ”Bull” Saaren otos on vielä pieni (meinasin nostaa saman huomion Varttiin mutta sitten ajattelin että liian vähäinen määrä firmoja vielä 
) mutta tuloskausi on alkanut tosiaan perus lupaavasti ylityksin.
Niin ei ne palkkainflaatiot heti näy yhtiöiden tuloksissa. Lisäksi koronasta saattoi jäädä yllättävänkin isoja pysyviä säästöeriä. Etäily, teams-palaverit, cokiskoneen täyttökerrat, matkustelu jne ovat kuitenkin melko isoja pisaroita meressä.
Lisäksi moni on valmis joustamaan palkassa, jos saan mahdollisuuden lähes 100% etätyöhön.
Toki jos katsotaan inflaatio-odotuksia, mutta ne riippuvat sentimentistä. Odotukset ovat kuitenkin selvästi nykyistä inflaatiota alempia. Konsensus näyttää vielä uskovan korkean inflaatioon olevan osaksi tilapäistä, mutta aika näyttää miten siinä käy.
Tulikin toinen asia mieleen, kun tuolla videolla mainittiin, että MAGMA-yritysten kurssit ovat pitäneet hyvin. Miltä näyttäisi, jos tarkastellaan S&P 500 ilman 5 suurinta yritystä? Muistan kun jo joitain vuosia sitten oli havaittavissa, miten tuo indeksi on keskittynyt merkittävästi muutamaan megacap-yhtiöön. Saisikohan jostain datasettinä kaikkien historiallisten S&P 500 -yritysten market capit vaikka päivä/viikkotasolla, niin sitä kehitystä voisi vertailla helposti?
Useampi viesti on jo tullut luettua Vernerin Tekno Trashaysta ja nyt on teknosijoittajan pakko vastata. Ihmiskunnan kehitys on pitkälti ollut teknologian kehitystä. Tuli, pyörä, ja kesytetty hevonen olivat aikansa innovaatioita. Kaksi kolmesta on suurelta osin korvattu paremmalla teknologialla. Teknologian kehityksessä hyvin harvoin palataan takaisinpäin. Aikooko joku luopua:
Se mitä teknologiaa tarvitaan riippuu ihmisistä ja yhteiskunnasta. Korona lockdownin aikaan oli ylikysyntää Peletonista ja Netflixistä, mutta alikysyntää AirBnbstä.
Pörssiin listatut tekno firmat ovat tekno firmojen eliittiä. Ehkä yksi tuhannesta tai kymmenestätuhannesta teknofirmasta pääsee sinne asti. Ne teknofirmat joiden tuotteita ei tarvita ovat hyvin usein pörssin ulkopuolella. Tämä lienee useimman piensijoittajan ja rahastonhoitajan onni.
Koitin pohtia teknofirmoja joita ei tarvita. En keksinyt juuri mitään. Ehkä Peleton mutta sekin riippuu maailman tilasta. Jos tulee ydinsota ja saasteet eikä ulos voi mennä niin Peletonin osake voi raketoida. Näkisin mielellään listan teknofirmoista joiden tuotteita ei tarvita jotta tähän tekonojen thrassäämiseen saataisiin konkretiaa.
Jotenkin ajatus siitä että teknot tuottaisivat seuraavan kymmenen vuoden aikana vähemmän kuin vakuutusyhtiöt tuntuun hyvin epäuskottavalta. Luultavammin joku fintech firmaa tulee vakuutusbisnekseen ja alkaa laittaa vakuutusfirmoja ahtaalle.
Tää kuuluisi varmaa johonkin sektorien väliset sodat ketjuun. Voi siirtää.
Vastasin osiltaan kahvihuoneessa, mutta tähän voisin kommentoida täällä. 
Olen “träshännyt” (jos noin ronskia sanaa haluaa käyttää) pandemian ajan onnenkantamoisia ja monia todella tappiollisia bumtsibumteknobisneksiä. Ja etenkin näissä ARKKmaisissa osakkeissa on nähty isoja korjauksia, ansaitusti.
Pandemia-aikana on nähty paljon ylilyöntejä ja kaiken maailman rivianeista päätellen pörssiin on tullut hyvin opportunistisia yhtiöitä nostamaan sijoittajilta rahaa, vielä kun sitä sai ovista ja ikkunoista.
Silti, pitkässä juoksussa teknofirmat ovat todennäköisesti se voittava kaverijoukko. Yksilötasolla megateknot on helpompi nimetä, vaikka en jokaisen niistäkään asemasta ole henkilökohtaisesti varma seuraavan 10v säteellä.
Sijoittajilla on ollut läpi historian tendenssi yliarvioida uusia teknologioita ja puhaltaa niihin liittyvät osakkeet kuplaan. Näin on monessa tapauksessa käynyt nytkin. Jos 1800-luvun lopulla polkupyöräteknologiaosakkeisiin saatiin kupla niin kyllä sen voi puhaltaa kaikkeen.
2000-luvun taitteen teknokupla oli oikeasti lähes koko pörssin laajuinen. Teknofirmat olivat myöskin todella tappiollisia vailla selkeää polkua plussalle, toisin kuin monet tämän päivän teknofirmat.
Vaikka olisi ostanut Nasdaqia suoraan huipulta, olisi päässyt SP500:sen (jossa on tietysti isot teknot nykyään isolla painolla) ja arvoindeksin kanssa tasoihin.
Tottakai, teknologia on hyvin lavea sana: kaikki yhtiöt käyttävät teknologiaa ja useat kehittävät sitä. Vakuutusyhtiöt automoivat prosesseja; raskas teollisuus etsii vähempipäästöistä teknologiaa yms.
Mutta teknofirmat kuten ne voi indeksitason ryppäinä, kuten Nasdaq tai Nasdaq tai miksi ei ARKK ETF:kin ymmärtää, ovat todennäköisesti pippurinen valinta myös tulevaisuuteen. Maailmassa on monia ongelmia, mitä ratkaista softalla edelleen.
Toisaalta, kuten Spotifyn toimari on kommentoinut mielestäni osuvasti, monet fyysiset “atomimaailmaan” ongelmat odottavat ratkaisuaan joten on seuraavan aallon voittajat sitten kaiken maailman betolareja, jää nähtäväksi.
SP500:sta löytyy “ex FANG” versio, mutta siinä on siis Netflix joukossa ja vuorostaan Microsoft ja Apple eli isoimmat puuttuu. Ei kovin relevantti siis.
Mutta ei noiden liikkeet ole kauhiasti indeksiä viime aikoina kiskoneet, sillä SP500:sen normaali ja tasapainotettu versio ovat vuoden aikana tuottaneet saman verran:
Jahas
Saksan tuottajahinnat nousivat maaliskuussa 30,9 % viime vuoteen verrattuna. Kuukaudessa nousua 4,9 %. Energian hinnat pomppasivat muhkeat +80 %. Jos energian osuus siivotaan pois PPI:istä, niin saadaan nousuksi silti 14 %. Energian hinnat tuppaavat valumaan kuluttajahintoihin, sillä energia on muodossa tai toisessa jokaisen tuotteen / palvelun tuotantopanos. Tämä ei tapahdu heti vaan viiveellä erinäköisten hintajäykkyyksien vuoksi. Käytännössä samalla tuotantopanosten määrällä saadaan vähemmän aikaan. Pahin taitaa olla vielä edessä? 
Tällaisessa ympäristössä pärjäävät ne yhtiöt, joilla on mahdollisuus korottaa hintaa nopeastikin.
Ehkä tämä osin selittää miksi Saksa kiemurtelee pakotteiden kanssa.
@Verneri_Pulkkinen saisiko pienen katsauksen metallien hintoihin sekä niiden syihin?
Tällä hetkellä tilanne on outo: kiinassa ylikapasiteettia samalla kun Eurooppa alijäämäinen pakotteista johtuen. Miten tämä imbalanssi näkyy ja miten se tulee korjautumaan? Nähdäänkö ensi vuoden alusta voimakasta deflatorista kehitystä kyseisissä tuotteissa? Vertailuluvut energian ja hintojen osalta ovat todella kovat tällä hetkellä.
Tähän saa varmaan parhaan kommentin meidän metalliekspertti @Petri_Gostowski :ilta.
Lähinnä mietin jotain spesiaalia aiheesta aamuvarttiin. Muita vastaaviahan on ollut paljon.
Ihan hyvä lyhyt threadi tuli vastaan. Pohdin laitanko kahvihuoneeseen vai tänne kun sivustolla moni pitää startupeista, mutta @Verneri_Pulkkinen voi siirrellä jossei oikein osu yleiseen pörssisuunta ketjuun.
Hyvä pointti tuossa! Tuota rahoituksen kuivumista aikaisen vaiheen kasvuepeleiltä on odoteltu…
Tuloskausi Suomessa. Inderesin ennustein per @Juha_Kinnunen artikkeli mediaanitulos laskee Q1:llä.
Joskin koko vuodelta odotetaan edelleen kasvua ja Inderesin mielestä nousukausi ei lopu: ensi vuoden EPS -kasvu on aika hurja. Suhtautuisin varoen.
Vanhentuneen teknologian firmat poistuvat nopeasti ihmisten tietoisuudesta. Enää ei käytetä CD-romppuja, ei kehitetä valokuvia eikä kirjoiteta kirjoituskoneella kirjeitä lähetettäväksi. Faksit, skannerit ja tulostimet alkaa olla jo vanhaa teknologiaa. Jokaisen teknologisen laitteen takana on joku yhtiö ja tämän yhtiön on täytynyt tehdä investointeja laitteiden valmistamiseksi kuluttajille.
Sitten on yhtiöitä jotka käyttävät teknologiaa mutta eivät kehitä sitä. Monissa tapauksissa teknologia on kustannuserä, jolla ei ole suoraa yhteyttä liikevaihdon kasvuun. Myykö ravintola enemmän annoksia jos sillä on omat nettisivut, verrattuna aikaan ennen internetiä? Nykyään nettisivut ovat osa liiketoiminnan aloittamiseen liittyviä kustannuksia. Entä hyötyykö kuluttaja jotain siitä että hänen internetiin kytköksissä oleva kodinkoneensa vaatii virustorjuntaohjelmiston tilaamisen? Tällaisia laskuja ei makseta mielellään.
Teknologian suhteen pitää olla kriittinen, ei kielteinen. Teknologia voi menestyä, jos se aidosti palvelee jotain ihmiselämän tarvetta paremmin kuin jo olemassaolevat ratkaisut. Joistain teknologioista voi tulla pelkkiä leluja, tai ne eivät “toimi” ihmisen psykologiaan liittyvän syyn takia. Liiketunnistimilla ja tekoälyllä voitaisiin sujuvoittaa liikennettä kaupungeissa, mutta en haluaisi sellaista kotiini.
Miten arvioitaisiin esimerkiksi mekaanisten nappien vs. kosketusnäytön hyötyjä?
Mekaaninen nappi:
Kosketusnäyttö:
Kosketusnäytössä on etuna sisäkkäisten valikkojen käyttäminen, joten pitää vain tarkasti valita käyttökohde. Joka paikkaan kosketusnäyttöjä ei kannata laittaa haittapuolien vuoksi.
