Pörssien suunta (Osa 2)

Osakkeet Ylätason sijoituskeskustelu
,
5335

Useampi viesti on jo tullut luettua Vernerin Tekno Trashaysta ja nyt on teknosijoittajan pakko vastata. Ihmiskunnan kehitys on pitkälti ollut teknologian kehitystä. Tuli, pyörä, ja kesytetty hevonen olivat aikansa innovaatioita. Kaksi kolmesta on suurelta osin korvattu paremmalla teknologialla. Teknologian kehityksessä hyvin harvoin palataan takaisinpäin. Aikooko joku luopua:

  • Sisävessasta koska huussi
  • Tietokoneesta koska kirjoituskone
  • Suoratoistosta koska lineaarinen TV/Radio
    Eipä tietenkään.

Se mitä teknologiaa tarvitaan riippuu ihmisistä ja yhteiskunnasta. Korona lockdownin aikaan oli ylikysyntää Peletonista ja Netflixistä, mutta alikysyntää AirBnbstä.

Pörssiin listatut tekno firmat ovat tekno firmojen eliittiä. Ehkä yksi tuhannesta tai kymmenestätuhannesta teknofirmasta pääsee sinne asti. Ne teknofirmat joiden tuotteita ei tarvita ovat hyvin usein pörssin ulkopuolella. Tämä lienee useimman piensijoittajan ja rahastonhoitajan onni.

Koitin pohtia teknofirmoja joita ei tarvita. En keksinyt juuri mitään. Ehkä Peleton mutta sekin riippuu maailman tilasta. Jos tulee ydinsota ja saasteet eikä ulos voi mennä niin Peletonin osake voi raketoida. Näkisin mielellään listan teknofirmoista joiden tuotteita ei tarvita jotta tähän tekonojen thrassäämiseen saataisiin konkretiaa.

Jotenkin ajatus siitä että teknot tuottaisivat seuraavan kymmenen vuoden aikana vähemmän kuin vakuutusyhtiöt tuntuun hyvin epäuskottavalta. Luultavammin joku fintech firmaa tulee vakuutusbisnekseen ja alkaa laittaa vakuutusfirmoja ahtaalle.

Tää kuuluisi varmaa johonkin sektorien väliset sodat ketjuun. Voi siirtää.

8 tykkäystä
5336

Vastasin osiltaan kahvihuoneessa, mutta tähän voisin kommentoida täällä. :slight_smile:

Olen “träshännyt” (jos noin ronskia sanaa haluaa käyttää) pandemian ajan onnenkantamoisia ja monia todella tappiollisia bumtsibumteknobisneksiä. Ja etenkin näissä ARKKmaisissa osakkeissa on nähty isoja korjauksia, ansaitusti.

Pandemia-aikana on nähty paljon ylilyöntejä ja kaiken maailman rivianeista päätellen pörssiin on tullut hyvin opportunistisia yhtiöitä nostamaan sijoittajilta rahaa, vielä kun sitä sai ovista ja ikkunoista.

Silti, pitkässä juoksussa teknofirmat ovat todennäköisesti se voittava kaverijoukko. Yksilötasolla megateknot on helpompi nimetä, vaikka en jokaisen niistäkään asemasta ole henkilökohtaisesti varma seuraavan 10v säteellä.

Sijoittajilla on ollut läpi historian tendenssi yliarvioida uusia teknologioita ja puhaltaa niihin liittyvät osakkeet kuplaan. Näin on monessa tapauksessa käynyt nytkin. Jos 1800-luvun lopulla polkupyöräteknologiaosakkeisiin saatiin kupla niin kyllä sen voi puhaltaa kaikkeen. :smiley:

lataus

2000-luvun taitteen teknokupla oli oikeasti lähes koko pörssin laajuinen. Teknofirmat olivat myöskin todella tappiollisia vailla selkeää polkua plussalle, toisin kuin monet tämän päivän teknofirmat.

Vaikka olisi ostanut Nasdaqia suoraan huipulta, olisi päässyt SP500:sen (jossa on tietysti isot teknot nykyään isolla painolla) ja arvoindeksin kanssa tasoihin. :smiley:

PSX_VALUE
PSX_VALUE1419×643 176 KB

Tottakai, teknologia on hyvin lavea sana: kaikki yhtiöt käyttävät teknologiaa ja useat kehittävät sitä. Vakuutusyhtiöt automoivat prosesseja; raskas teollisuus etsii vähempipäästöistä teknologiaa yms.

Mutta teknofirmat kuten ne voi indeksitason ryppäinä, kuten Nasdaq tai Nasdaq tai miksi ei ARKK ETF:kin ymmärtää, ovat todennäköisesti pippurinen valinta myös tulevaisuuteen. Maailmassa on monia ongelmia, mitä ratkaista softalla edelleen.

Toisaalta, kuten Spotifyn toimari on kommentoinut mielestäni osuvasti, monet fyysiset “atomimaailmaan” ongelmat odottavat ratkaisuaan joten on seuraavan aallon voittajat sitten kaiken maailman betolareja, jää nähtäväksi. :slight_smile:

16 tykkäystä
5337

SP500:sta löytyy “ex FANG” versio, mutta siinä on siis Netflix joukossa ja vuorostaan Microsoft ja Apple eli isoimmat puuttuu. Ei kovin relevantti siis.

Mutta ei noiden liikkeet ole kauhiasti indeksiä viime aikoina kiskoneet, sillä SP500:sen normaali ja tasapainotettu versio ovat vuoden aikana tuottaneet saman verran:

SPW_
SPW_1389×643 199 KB

2 tykkäystä
5338

Jahas

Saksan tuottajahinnat nousivat maaliskuussa 30,9 % viime vuoteen verrattuna. Kuukaudessa nousua 4,9 %. Energian hinnat pomppasivat muhkeat +80 %. Jos energian osuus siivotaan pois PPI:istä, niin saadaan nousuksi silti 14 %. Energian hinnat tuppaavat valumaan kuluttajahintoihin, sillä energia on muodossa tai toisessa jokaisen tuotteen / palvelun tuotantopanos. Tämä ei tapahdu heti vaan viiveellä erinäköisten hintajäykkyyksien vuoksi. Käytännössä samalla tuotantopanosten määrällä saadaan vähemmän aikaan. Pahin taitaa olla vielä edessä? :thinking:

Tällaisessa ympäristössä pärjäävät ne yhtiöt, joilla on mahdollisuus korottaa hintaa nopeastikin.

Ehkä tämä osin selittää miksi Saksa kiemurtelee pakotteiden kanssa.

15 tykkäystä
5339

@Verneri_Pulkkinen saisiko pienen katsauksen metallien hintoihin sekä niiden syihin?
Tällä hetkellä tilanne on outo: kiinassa ylikapasiteettia samalla kun Eurooppa alijäämäinen pakotteista johtuen. Miten tämä imbalanssi näkyy ja miten se tulee korjautumaan? Nähdäänkö ensi vuoden alusta voimakasta deflatorista kehitystä kyseisissä tuotteissa? Vertailuluvut energian ja hintojen osalta ovat todella kovat tällä hetkellä.

4 tykkäystä
5341

Tähän saa varmaan parhaan kommentin meidän metalliekspertti @Petri_Gostowski :ilta.

1 tykkäys
5342

Lähinnä mietin jotain spesiaalia aiheesta aamuvarttiin. Muita vastaaviahan on ollut paljon.

1 tykkäys
5343

Ihan hyvä lyhyt threadi tuli vastaan. Pohdin laitanko kahvihuoneeseen vai tänne kun sivustolla moni pitää startupeista, mutta @Verneri_Pulkkinen voi siirrellä jossei oikein osu yleiseen pörssisuunta ketjuun.

4 tykkäystä
5344

Hyvä pointti tuossa! Tuota rahoituksen kuivumista aikaisen vaiheen kasvuepeleiltä on odoteltu…

Tuloskausi Suomessa. Inderesin ennustein per @Juha_Kinnunen artikkeli mediaanitulos laskee Q1:llä.

kuva
kuva1177×753 47.7 KB

Joskin koko vuodelta odotetaan edelleen kasvua ja Inderesin mielestä nousukausi ei lopu: ensi vuoden EPS -kasvu on aika hurja. :sweat_smile: Suhtautuisin varoen.

kuva
kuva1168×618 12.6 KB

6 tykkäystä
5345

Vanhentuneen teknologian firmat poistuvat nopeasti ihmisten tietoisuudesta. Enää ei käytetä CD-romppuja, ei kehitetä valokuvia eikä kirjoiteta kirjoituskoneella kirjeitä lähetettäväksi. Faksit, skannerit ja tulostimet alkaa olla jo vanhaa teknologiaa. Jokaisen teknologisen laitteen takana on joku yhtiö ja tämän yhtiön on täytynyt tehdä investointeja laitteiden valmistamiseksi kuluttajille.

Sitten on yhtiöitä jotka käyttävät teknologiaa mutta eivät kehitä sitä. Monissa tapauksissa teknologia on kustannuserä, jolla ei ole suoraa yhteyttä liikevaihdon kasvuun. Myykö ravintola enemmän annoksia jos sillä on omat nettisivut, verrattuna aikaan ennen internetiä? Nykyään nettisivut ovat osa liiketoiminnan aloittamiseen liittyviä kustannuksia. Entä hyötyykö kuluttaja jotain siitä että hänen internetiin kytköksissä oleva kodinkoneensa vaatii virustorjuntaohjelmiston tilaamisen? Tällaisia laskuja ei makseta mielellään.

Teknologian suhteen pitää olla kriittinen, ei kielteinen. Teknologia voi menestyä, jos se aidosti palvelee jotain ihmiselämän tarvetta paremmin kuin jo olemassaolevat ratkaisut. Joistain teknologioista voi tulla pelkkiä leluja, tai ne eivät “toimi” ihmisen psykologiaan liittyvän syyn takia. Liiketunnistimilla ja tekoälyllä voitaisiin sujuvoittaa liikennettä kaupungeissa, mutta en haluaisi sellaista kotiini.

Miten arvioitaisiin esimerkiksi mekaanisten nappien vs. kosketusnäytön hyötyjä?

Mekaaninen nappi:

  1. Tunnistat napin napiksi.
  2. Tiedät että nappi toimii sitä painamalla.
  3. Tunnet napin sormesi alla (voit painaa ilman katsekontaktia) ja tunnet milloin nappi on painettu pohjaan.

Kosketusnäyttö:

  1. Ei ole selvää onko jokin osa näytöstä tarkoitettu kosketusnapiksi.
  2. Kuinka usein sensorin pitäisi tarkistaa onko sitä painettu (latenssi vs. sähkönkulutus)?
  3. Jos painat kohtaa näytöllä, aika jolloin näyttö palautuu takaisin lähtötilaan on epäselvä.
  4. Näyttöön tulee sormenjälkiä.
  5. Näytöllä on kaksoisrooli katsomisruutuna ja nappina.
  6. Kosketusnäytön käyttö edellyttää katsekontaktia.

Kosketusnäytössä on etuna sisäkkäisten valikkojen käyttäminen, joten pitää vain tarkasti valita käyttökohde. Joka paikkaan kosketusnäyttöjä ei kannata laittaa haittapuolien vuoksi.

9 tykkäystä
5346

Kosketusnäytöt yleistyy yksinkertaisesta syystä: niitä voi patchata ja ne tukevat lähes ilmaiseksi lokalisointia eri kielille. Fyysiset napit tarvitsevat joko kieli-neutraaleja logoja tai versiot eri kielille ja auta armias jos jotain pitäisi muuttaa toiminnallisuudessa, on nappuloiden muuttaminen yleensä täysi mahdottomuus ellei tehdä kokonaan uutta versiota tuotteesta.

On luonnollisesti edelleen paikkoja jossa muutama fyysinen nappi on se oikea vastaus, mutta monimutkaisemmat käyttöliittymät yleistyvät koko ajan. Ja sitten on tietty välimalli - näyttö jonka ympärillä fyysisiä nappeja joiden toiminnallisuus riippuu siitä mitä näyttö kertoo (ks. vaikkapa otto-maatit)

3 tykkäystä
5347

Tämä on Pörssien suunta -ketju :sweat_smile:…

28 tykkäystä
5348

Katsos niin on… olipas outoon paikkaan eksynyt tämä keskustelu ja enpä huomannut tarkistaa ennenkuin lähdin mukaan :man_facepalming:

3 tykkäystä
5349

Kyllä,mutta…

Kaikkihan muistavat sen Buffettin Sun Valley-puheen, jossa hän käsitteli auto- ja lentokoneteollisuutta. (analogiana silloiselle teknokuplalle) Ne olivat siis valtavan merkittäviä keksintöjä, jotka ovat muovanneet maailmaa valtavasti. Mutta sijoituksina eivät niinkään mahtavia. Eivätkä nuo kaksi ole mitenkään poikkeuksia, monet laajalle levinneet ja elämää helpottavat keksinnöt ovat seuranneet samaa polkua. Ennen em. keksintöjä liikkumista, kuljetuksia ja koko yhteiskuntaa disruptoi rautatiet. Yllätys, yllätys, niidenkin kanssa moni sijoittaja poltti näppinsä:

Yleensäkin tekniikalla on ollut taipumus yleistyessään halventua ja marginaalien kaventua kilpailun myötä. Kaikenlainen kodintekniikka, jonka otamme itsestäänselvyytenä on joskus ollut uutta, ihmeellistä ja kallista.

Nykyisten megacap-teknojen poikkeuksellisuus onkin niiden kyvyssä suojautua kilpailulta, ei niiden teknologinen ylemmyys. Kuten @musa_2 on usein sanonut, kilpailu tuntuu olevan rikki. Mutta onko niin aina ja ikuisesti? Ja jos on, niin silloinkin pitää löytää ne voittajat, kaikista teknoista ei tule Amazoneja ja Appleja.

9 tykkäystä
5350
2 tykkäystä
5351

Muutama käppyrä aamun Vartista. :slight_smile:

Tylsänä valuuttahuomiona. Euro lorisee dollaria vastaan. Se tuo lisää inflaatiota euroalueelle tuonnin mukana. Toisaalta paljon dollareissa myyntiä tekevät firmat kuten Revenio tai metsäyhtiöt, saavat ainakin lyhyellä aikavälillä myötätuulta.

EUR_USD_
EUR_USD_1392×668 189 KB

Reaalikorko kurkkii plussalle. :smiley:

Reaalikorko_
Reaalikorko_1347×673 160 KB

Korkokäyrän kääntyminen on väistynyt eli taantumauhka peruttu maailman suurimmassa taloudessa! :smiley:

KORKOHÄLYTYS
KORKOHÄLYTYS1346×646 162 KB

Kävin aiemmin tänne linkkaamaani zombie-tutkimusta läpi tarkemmin videolla. Zombeja on pelättyä vähemmän jenkeissä ja Suomessa.

Zombie_määrä
Zombie_määrä756×603 68.5 KB

22 tykkäystä
5352

Tässä alkaa kuluttajan kukkaro euroalueella kiristymään. Onneksi ei olla maailman talousveturi mutta onhan tämä minulle firmoille yhä vaikeampi ympäristö.

27 tykkäystä
5353

Euro heikkeni jonkin verran ilmeisesti konfliktin takia, mutta kiinnittikö kukaan huomiota miten nopeasti jeni alkoi heikkenemään viime kuukauden aikana? Ilmeisesti Japanin keskuspankki aikoo jatkaa rajatonta QE:ta, niin tuo sitten näkyy valuutassa.

The Bank of Japan said on Wednesday it has decided to offer to buy an unlimited amount of 10-year Japanese government bonds (JGB) at 0.25%, in its third move to defend its yield target since February.

The yield on the 10-year Japanese government bond rose to as high as 0.25% in early trade to touch the upper limit of the central bank’s yield target.

The rise in yields comes as the yen weakens sharply to two-decade lows against the U.S. dollar, forcing markets to test the central bank’s commitment to its super easy yield-curve-control policy.

Figure3
Figure3700×466 16.1 KB

3 tykkäystä
5354

Tuosta on ollut blummalla paljon juttua, mutta yenin heikentyminen ei (kait?) ole niin dramaattista. Pitää penkoa lisää.

Lisäys: aahh niin jenkit harrastaa carry tradea eli lainaavat yenejä ja parkkeeraavat rahansa muualle korkeamman tuoton maihin. Siksi siellä poristaan innoissaan aiheesta.

ARK lähentelee maaliskuun pohjia taas. Muutenkin kasvuosakkeet olleet vastatuulessa vaihteeksi eikä Netflixin töräytys piristä. USAn kymppivuotinen lähestyy 3 %.:ia.

ARK_
ARK_1216×807 54.5 KB

14 tykkäystä
5355

Matti osti vuonna 2009 tässä tarkemmin määrittelemättömän tuotteen. Sen jälkeen 13 vuoden ajan hän on pitänyt sitä kuin silmäteräänsä, huoltanut, puunannut, fiksannut, meikannut, tuunannut. Tuote on kunnossa.

Matti laittaa tälle erinomaisessa kunnossa olevalle tuotteelle aivan poskettomasti kalliimman hintapyynnön kuin mitä hän on itse maksanut.

Maija on kiinnostunut tuotteesta. Mutta hän sattuu tietämään kuinka paljon Matti on siitä maksanut. Tämä saa Maijan mietteliääksi. Hän pohtii tarkkaan ketä tässä on vedätetty tai vedätetään. Oliko hölmö se joka tämän tavaran Matille myi vai olenko se hölmö minä? Vai ovatko molemmat hölmöjä? Kuinka monta prosenttia vuodessa hyväksyn hinnannousua Matin omistusajalta? Varmaankin ihan reilusti koska Matti luultavasti maksoi alihinnan aikanaan ja koska tuote on parempi kuin 2009? Mutta rajansa kaikella?

On aina huikeaa miettiä miten totaalisen päälaelleen psykologia menee kun siirrytään reaalitalouden transaktioista assettien markkinoiden pariin. Poskettomat menneisyyden hinnannousut ovatkin houkutin eivätkä aihe epäilykselle.

Suuresti arvostamani kilpakumppani, Nordean Antti Saari, oletko linjoilla? Miten suojelet asiakkaitasi sellaiselta että USA:n osakemarkkinoilla myyjät muuttavat hävyttömän suuret spekulatiiviset paperivoitot ihan oikeaksi rahaksi ja sinun asiakkaasi ryhtyvät bagholdereiksi?

18 tykkäystä