@Verneri_Pulkkinen saisiko pienen katsauksen metallien hintoihin sekä niiden syihin?
Tällä hetkellä tilanne on outo: kiinassa ylikapasiteettia samalla kun Eurooppa alijäämäinen pakotteista johtuen. Miten tämä imbalanssi näkyy ja miten se tulee korjautumaan? Nähdäänkö ensi vuoden alusta voimakasta deflatorista kehitystä kyseisissä tuotteissa? Vertailuluvut energian ja hintojen osalta ovat todella kovat tällä hetkellä.
4 tykkäystä
Lähinnä mietin jotain spesiaalia aiheesta aamuvarttiin. Muita vastaaviahan on ollut paljon.
1 tykkäys
Ihan hyvä lyhyt threadi tuli vastaan. Pohdin laitanko kahvihuoneeseen vai tänne kun sivustolla moni pitää startupeista, mutta @Verneri_Pulkkinen voi siirrellä jossei oikein osu yleiseen pörssisuunta ketjuun.
4 tykkäystä
Hyvä pointti tuossa! Tuota rahoituksen kuivumista aikaisen vaiheen kasvuepeleiltä on odoteltu…
Tuloskausi Suomessa. Inderesin ennustein per @Juha_Kinnunen artikkeli mediaanitulos laskee Q1:llä.
Joskin koko vuodelta odotetaan edelleen kasvua ja Inderesin mielestä nousukausi ei lopu: ensi vuoden EPS -kasvu on aika hurja. 
Suhtautuisin varoen.
6 tykkäystä
Vanhentuneen teknologian firmat poistuvat nopeasti ihmisten tietoisuudesta. Enää ei käytetä CD-romppuja, ei kehitetä valokuvia eikä kirjoiteta kirjoituskoneella kirjeitä lähetettäväksi. Faksit, skannerit ja tulostimet alkaa olla jo vanhaa teknologiaa. Jokaisen teknologisen laitteen takana on joku yhtiö ja tämän yhtiön on täytynyt tehdä investointeja laitteiden valmistamiseksi kuluttajille.
Sitten on yhtiöitä jotka käyttävät teknologiaa mutta eivät kehitä sitä. Monissa tapauksissa teknologia on kustannuserä, jolla ei ole suoraa yhteyttä liikevaihdon kasvuun. Myykö ravintola enemmän annoksia jos sillä on omat nettisivut, verrattuna aikaan ennen internetiä? Nykyään nettisivut ovat osa liiketoiminnan aloittamiseen liittyviä kustannuksia. Entä hyötyykö kuluttaja jotain siitä että hänen internetiin kytköksissä oleva kodinkoneensa vaatii virustorjuntaohjelmiston tilaamisen? Tällaisia laskuja ei makseta mielellään.
Teknologian suhteen pitää olla kriittinen, ei kielteinen. Teknologia voi menestyä, jos se aidosti palvelee jotain ihmiselämän tarvetta paremmin kuin jo olemassaolevat ratkaisut. Joistain teknologioista voi tulla pelkkiä leluja, tai ne eivät “toimi” ihmisen psykologiaan liittyvän syyn takia. Liiketunnistimilla ja tekoälyllä voitaisiin sujuvoittaa liikennettä kaupungeissa, mutta en haluaisi sellaista kotiini.
Miten arvioitaisiin esimerkiksi mekaanisten nappien vs. kosketusnäytön hyötyjä?
Mekaaninen nappi:
- Tunnistat napin napiksi.
- Tiedät että nappi toimii sitä painamalla.
- Tunnet napin sormesi alla (voit painaa ilman katsekontaktia) ja tunnet milloin nappi on painettu pohjaan.
Kosketusnäyttö:
- Ei ole selvää onko jokin osa näytöstä tarkoitettu kosketusnapiksi.
- Kuinka usein sensorin pitäisi tarkistaa onko sitä painettu (latenssi vs. sähkönkulutus)?
- Jos painat kohtaa näytöllä, aika jolloin näyttö palautuu takaisin lähtötilaan on epäselvä.
- Näyttöön tulee sormenjälkiä.
- Näytöllä on kaksoisrooli katsomisruutuna ja nappina.
- Kosketusnäytön käyttö edellyttää katsekontaktia.
Kosketusnäytössä on etuna sisäkkäisten valikkojen käyttäminen, joten pitää vain tarkasti valita käyttökohde. Joka paikkaan kosketusnäyttöjä ei kannata laittaa haittapuolien vuoksi.
9 tykkäystä
Kosketusnäytöt yleistyy yksinkertaisesta syystä: niitä voi patchata ja ne tukevat lähes ilmaiseksi lokalisointia eri kielille. Fyysiset napit tarvitsevat joko kieli-neutraaleja logoja tai versiot eri kielille ja auta armias jos jotain pitäisi muuttaa toiminnallisuudessa, on nappuloiden muuttaminen yleensä täysi mahdottomuus ellei tehdä kokonaan uutta versiota tuotteesta.
On luonnollisesti edelleen paikkoja jossa muutama fyysinen nappi on se oikea vastaus, mutta monimutkaisemmat käyttöliittymät yleistyvät koko ajan. Ja sitten on tietty välimalli - näyttö jonka ympärillä fyysisiä nappeja joiden toiminnallisuus riippuu siitä mitä näyttö kertoo (ks. vaikkapa otto-maatit)
3 tykkäystä
Tämä on Pörssien suunta -ketju …
28 tykkäystä
Katsos niin on… olipas outoon paikkaan eksynyt tämä keskustelu ja enpä huomannut tarkistaa ennenkuin lähdin mukaan 
3 tykkäystä
Kyllä,mutta…
Kaikkihan muistavat sen Buffettin Sun Valley-puheen, jossa hän käsitteli auto- ja lentokoneteollisuutta. (analogiana silloiselle teknokuplalle) Ne olivat siis valtavan merkittäviä keksintöjä, jotka ovat muovanneet maailmaa valtavasti. Mutta sijoituksina eivät niinkään mahtavia. Eivätkä nuo kaksi ole mitenkään poikkeuksia, monet laajalle levinneet ja elämää helpottavat keksinnöt ovat seuranneet samaa polkua. Ennen em. keksintöjä liikkumista, kuljetuksia ja koko yhteiskuntaa disruptoi rautatiet. Yllätys, yllätys, niidenkin kanssa moni sijoittaja poltti näppinsä:
Yleensäkin tekniikalla on ollut taipumus yleistyessään halventua ja marginaalien kaventua kilpailun myötä. Kaikenlainen kodintekniikka, jonka otamme itsestäänselvyytenä on joskus ollut uutta, ihmeellistä ja kallista.
Nykyisten megacap-teknojen poikkeuksellisuus onkin niiden kyvyssä suojautua kilpailulta, ei niiden teknologinen ylemmyys. Kuten @musa_2 on usein sanonut, kilpailu tuntuu olevan rikki. Mutta onko niin aina ja ikuisesti? Ja jos on, niin silloinkin pitää löytää ne voittajat, kaikista teknoista ei tule Amazoneja ja Appleja.
9 tykkäystä
2 tykkäystä
Muutama käppyrä aamun Vartista. 
Tylsänä valuuttahuomiona. Euro lorisee dollaria vastaan. Se tuo lisää inflaatiota euroalueelle tuonnin mukana. Toisaalta paljon dollareissa myyntiä tekevät firmat kuten Revenio tai metsäyhtiöt, saavat ainakin lyhyellä aikavälillä myötätuulta.
Reaalikorko kurkkii plussalle. 
Korkokäyrän kääntyminen on väistynyt eli taantumauhka peruttu maailman suurimmassa taloudessa!
Kävin aiemmin tänne linkkaamaani zombie-tutkimusta läpi tarkemmin videolla. Zombeja on pelättyä vähemmän jenkeissä ja Suomessa.
22 tykkäystä
Tässä alkaa kuluttajan kukkaro euroalueella kiristymään. Onneksi ei olla maailman talousveturi mutta onhan tämä minulle firmoille yhä vaikeampi ympäristö.
27 tykkäystä
Euro heikkeni jonkin verran ilmeisesti konfliktin takia, mutta kiinnittikö kukaan huomiota miten nopeasti jeni alkoi heikkenemään viime kuukauden aikana? Ilmeisesti Japanin keskuspankki aikoo jatkaa rajatonta QE:ta, niin tuo sitten näkyy valuutassa.
The Bank of Japan said on Wednesday it has decided to offer to buy an unlimited amount of 10-year Japanese government bonds (JGB) at 0.25%, in its third move to defend its yield target since February.
The yield on the 10-year Japanese government bond rose to as high as 0.25% in early trade to touch the upper limit of the central bank’s yield target.
The rise in yields comes as the yen weakens sharply to two-decade lows against the U.S. dollar, forcing markets to test the central bank’s commitment to its super easy yield-curve-control policy.
3 tykkäystä
Tuosta on ollut blummalla paljon juttua, mutta yenin heikentyminen ei (kait?) ole niin dramaattista. Pitää penkoa lisää.
Lisäys: aahh niin jenkit harrastaa carry tradea eli lainaavat yenejä ja parkkeeraavat rahansa muualle korkeamman tuoton maihin. Siksi siellä poristaan innoissaan aiheesta.
ARK lähentelee maaliskuun pohjia taas. Muutenkin kasvuosakkeet olleet vastatuulessa vaihteeksi eikä Netflixin töräytys piristä. USAn kymppivuotinen lähestyy 3 %.:ia.
14 tykkäystä
Matti osti vuonna 2009 tässä tarkemmin määrittelemättömän tuotteen. Sen jälkeen 13 vuoden ajan hän on pitänyt sitä kuin silmäteräänsä, huoltanut, puunannut, fiksannut, meikannut, tuunannut. Tuote on kunnossa.
Matti laittaa tälle erinomaisessa kunnossa olevalle tuotteelle aivan poskettomasti kalliimman hintapyynnön kuin mitä hän on itse maksanut.
Maija on kiinnostunut tuotteesta. Mutta hän sattuu tietämään kuinka paljon Matti on siitä maksanut. Tämä saa Maijan mietteliääksi. Hän pohtii tarkkaan ketä tässä on vedätetty tai vedätetään. Oliko hölmö se joka tämän tavaran Matille myi vai olenko se hölmö minä? Vai ovatko molemmat hölmöjä? Kuinka monta prosenttia vuodessa hyväksyn hinnannousua Matin omistusajalta? Varmaankin ihan reilusti koska Matti luultavasti maksoi alihinnan aikanaan ja koska tuote on parempi kuin 2009? Mutta rajansa kaikella?
On aina huikeaa miettiä miten totaalisen päälaelleen psykologia menee kun siirrytään reaalitalouden transaktioista assettien markkinoiden pariin. Poskettomat menneisyyden hinnannousut ovatkin houkutin eivätkä aihe epäilykselle.
Suuresti arvostamani kilpakumppani, Nordean Antti Saari, oletko linjoilla? Miten suojelet asiakkaitasi sellaiselta että USA:n osakemarkkinoilla myyjät muuttavat hävyttömän suuret spekulatiiviset paperivoitot ihan oikeaksi rahaksi ja sinun asiakkaasi ryhtyvät bagholdereiksi?
18 tykkäystä
Ihan hyvä vertailun haku. “tuote” on kuitenkin lähtökohtaisesti tehty kulutusta varten, joten sen takia tuo arvonnousu vuosien saatossa kuulostaa oudolta. Uusien kulutustuotteiden hinnat myös yleensä laskevat ajan mittaan, kun valmistus halpenee ja tehostuu. Toki keräilytuotteissa tämä logiikka toimii (osakkeiden tapaan), mutta näiden markkinat ovat usein melko epätehokkaat ja myytävien tuotteiden määrä pienenee ajan funktiona.
Toisaalta jos “tuotteen” vaihtaa esim. asunnoksi, muuttuu tilanne huomattavasti. Väittäisin, että ihmiset odottavat niiltä jopa osakkeita enemmän arvostustason sekä hinnan nousua - etenkin asutuskeskuksissa. Jopa silloin, kun kohdetta ei ole pidetty niin hyvänä, puunattu tai meikattu myyntiä varten.
3 tykkäystä
Historiallisesti tekno on ollut “winner takes it all markkina”. Microsoft, Apple, Google, Amazon. Näyttää että tämä on muuttumassa. On muotoutumassa tekno domaineita joissa kilpailu on menossa brutaaliksi nollasummapeliksi. Voittajien kaivaminen tuolta lienee hyvin vaikeaa ja arvostuskertoimet tulevat putoamaan…
- Suoratoisto. Netflix asemaa kuninkaana haastetaan vahvasti monelta taholta, Disney, HBO, Amazon, Youtube, Spotify
- SoMe. Meta (Facebook/Insta/Whatsapp) on kuningas, mutta Twitter, TikTok, Snap, Reddit ovat vahvoja haastajia.
Sitten on tekno domaineita joissa on paljon firmoja mutta firmat eivät usein suoraa kilpaile toisten kanssa. Esim. Fintec: Adyen, SoFi, UpStart. Nuo firmat kilpailevat legacy pankkeja vastaan jotka lienevät se pehmeämpi vastus. Osalla näistä firmoista on jo kertoimetkin mukavasti kohdillaan. Täällä ehkä parempi mahdollisuus löytää voittajia, mutta helppoa ei ole täälläkään.
Matkailu. AirBnB ja Booking.com lienevät kunkut, mutta en osaa sanoa mikä on haastajien tilanne. Voiko AirBnB laajentua, vaikka vuokraukseen ja nousta uudeksi voittajaksi?
IT. Täällä arvostuskertoimet paljon korkeammat kuin Fintecissä tai matkailussa (esim. Datadog PS 24). Microsoft täällä kunkkuna, mutta haastajina pitkä listä firmoja joilla toistaiseksi aika kapea tuote mutta voivat siitä kasvaa: Datadog., Cloudstrike, MangoDB, Snowflake, Palantir. Dinosauruksia (ruumiita? zombieita?): SAP ja Oracle ehkä.
Kuka nykyisistä kunkuista joutuu brutaalin kilpailun syömäksi seuraavaksi: Microsoft, Apple, Google, Amazon. Jos pitäisi yksi valita sanoisin Amazon koska kilpailijoukko on valtava: Mercadolibre, Shoppify, Costco ja Wallmart.
6 tykkäystä
Ajatuksessasi on se virhe, että ajattelet Amazonin olevan pelkkä web-kauppa-alusta. Syy miksi itse omistan Amazonin osakkeita: AWS
5 tykkäystä
En tietenkään tiedä, mutta itselle tuli sellainen ajatus mieleen, että FED tietää jo hyvin tulevaisuudessa häämöttävän talouden taantuman ja kiirehtii itse asiassa juuri siksi nyt koronnostojen kanssa Nämä ohjauskoron nostot ja ylipäätään rahapolitiikan kiristäminenhän vaikuttaa vasta viiveellä, joten nyt aika sama toimia näin.
Nyt nopeasti korkoa nostamalla voidaan taas reagoida nopeasti niitä laskemalla ehkä jo ensi vuoden alussa. Jos taas edettäisiin vain 0,25:n nostotahdilla, niin vaarana olisi, että taantuma tulisi siitä huolimatta, eikä korkoja saatu koskaan nostettua fedin mielestä neutraalille tasolle. Pienempi paha kiristää nyt nopeasti, jolloin FED voi jälkikäteen ainakin selittää tehneensä jotain.
5 tykkäystä