Hetkinen, tarkennatko vielä miksi Saksalla menisi nyt jotenkin erityisen hyvin.
Maa on vientiteollisuusmaa, ja vienti yskii nyt, mm. komponenttipulan takia eräs automerkki ei ota edes tilauksia vastaan. Samaan aikaan maa kärsii ennätyskalliista energiasta, ja on energiariippuvuudessa Venäjästä ihan kärkimaa housut kintussa jne jne.
Kyllä se euron kurssi kuvaa nimenomaan saksan ongelmia, tietysti osana eurooppaa. Suomen tapaiset pienemmän maat voivat toimia paljon ketterämmin. Toimivatko, on tietysi eri asia. Suomen työllisyysaste esimerkiksi on onneton, ja tämä konkretisoituu nyt kun rahaa ei riitäkään enää kaikille jaettavaksi kun maksajia ei ole tarpeeksi.
Tämä on aika olennainen osa Suomen kilpailukykyä ja kun aina linkkailet tänne fiksuja artikkeleita, niin joku “Saksan työmarkkinat for dummies ja onko aiempaa punaisemmalla kanslerilla tähän vaikutusta” ois kiva!
Olisi pitänyt tarkentaa, että näin siis ainakin ennen nykyistä energiakriisiä ja komponenttipulaa.
Tosin tämäkin tilanne kuvaa hyvin Saksan mallin (vientivetoisuus) heikkoutta: heti kun maailma yskii eikä bemarit maistu on talous pulassa.
Takana on hyvin ylätason ajatus siitä, että talousalueen veturin pitäisi olla kysynnän veturi, ei kysynnän imijä. Kuten Yhdysvallat on maailmantaloudelle “spender of last resort” minkä takia se on monille maailmantalouden ailahteluille melko immuuni jopa.
Saksasta ekonomisti Michael Pettisillä on ollut vuosia hyviä kirjoituksia maan vaihtotaseen epätasapainosta (super ylijäämäinen) ja miten se heijastuu maan kotimaiseen kulutukseen ja toisaalta muualle.
Suosittelen hänen ja kaverinsa tuoreehkoa kirjaa Trade Wars are Class Wars missä mm. Saksan tilannetta on käyty hyvin ymmärrettävästi läpi.
Lyhyesti: Saksan talous voi todella pahoin 90-luvulla ja oli käytännössä kilpailukyvytön. Maassa tehtiin massiiviset Hartz-reformit, jossa palkkojen nousua jarruteltiin. Kun tätä on jatkunut vuosikymmenet, olemme tilanteessa missä kotimainen kysyntä on heikkoa koska isompi pala kakusta menee vientivoittoja takoville firmoille. Vaihtotase on superylijäämäinen ja kertyneitä säästöjä saksalaiset sijoittavat heikolla menestyksellä, kuten Etelä-Eurooppaan.
Euroalueen sisällä ongelma on ollut, että jos jokainen maa ei lähde samalla tavalla kurittamaan kotitalouksia kuin Saksa, ne joutuu kilpailussa alakynteen ja vaihtoehdoksi jää työttömyyden kasvu tai velkaantuminen Saksalle. Jälkimmäinen helpompi, ja tsadam eurokriisi ja euroalueen ongelmat.
Tämä on aika vanha, mutta eiköhän aja asiansa koska Pettisin argumentit ovat olleet suht samoja vuosia. Mikä indikoi että ne toimii kun ei tarvitse kauheasti muutella.
Taitaa tuonti kyllä olla suurempaa kuin vienti euroopassa. Muita vientimonstereita ei euroopassa ole kuin Saksa, jossa vientitulot ylittää reilusti tuonnin.
Good Morning from #Germany where risk of price wage spiral is real & not just product of #inflation angst ingrained in German DNA. Last week’s IGM demand for 8.2% pay increase (for 12mths) for steel industry provided another reminder that German wage pressure index turned red hot
Marianne toivotti jo kaikki tervetulleeksi seuraamaan Federal Reserven korkopäätös -tilaisuutta:
Nämä tilaisuudet ovat keränneet poikkeuksellisen suuren suosion, mikä on tehnyt sen, että Marianne on saanut hyviä kysymyksiä ja ketjuun on muutenkin tullut hyviä viestejä sekä linkkejä tilaisuuden aikana.
Jotta kaikilla olisi mukavaa ja tilaisuus olisi mahdollisimman selkeää seurata, niin nostan muutaman asian:
Oma valistumaton arvaus: Yllätyksetön +0.5% koronnosto, jonka jälkeen säikky markkina korjaa ylöspäin jonkin verran kun pelko dramaattisemmista peliliikkeistä häipyy. Sitä en sitten osaa sanoa mitä turisevat tulevasta, toivottavasti tylsän ennakoitavasti samaa kuin ennen. Niin ja popparit valmiina.
Ai että sitä ilon päivää jos vapaa markkina saisi toimia ilman keskuspankkien kontrollia. Itse veikkaan että alaspäin on reilusti matkaa jos fedin puheet pysyy tulevista koronnostoista samana.
Ja viimeisen reilun vuosikymmenen ajanhan olemme miettineet, että voi sitä ilon päivää, jos keskuspankit eivät enää sotkisi markkinoita ja pullistaisi pörssikursseja iänikuisilla raharuiskeillaan.
Tuo on suhteellisen yleinen kommentti ja siksi tartun siihen.
Jos selaa markkinakommentteja vuosikymmeniä taaksepäin, voi havaita tiettyä toistoa: “Fed, liikaa velkaa, kohta romahtaa”.
Keskuspankit on osa taloutta, mutta ei ne kontrolloi markkinoita. Niillä on kyllä vaikutusta markkinoihin paljon. Ne mukautuvat myös markkinan ja talouden realiteetteihin. Fed joutuu nytkin puun ja kuoren välissä nostamaan korkoja kun inflaatio pauhaa, mutta samalla pitäisi huolehtia työllisyydestä sekä omasta uskottavuudestakin.
Yhdysvaltain valtion velan korot näyttää hyvin, miten korot kimpoaa ennen kuin Fed on edes päässyt kunnolla vauhtiin nostojensa kanssa.
Ei ole olemassa mitään “vapaata markkinaa” siinä mielessä*, että markkina operoisi täysin tyhjiössä. Yhdysvaltain markkinat ne vasta sekaisia olivatkin ennen Fediä. Muualla keskuspankit ovat paljon vanhempia.
Omasta mielestäni Fed saa jopa liian paljon painoarvoa: hyvät firmat puskee eteenpäin oli Fedin toimet ja korot missä tahansa.
Se on vain hyvin selkeä toimija, jolla on kasvot ja josta on helppo tehdä meemejä.
*Täysin vapaita markkinoita ei ole koskaan tiettävästi ollut, eikä varmaan koskaan tule olemaankaan ja hyvästä syystä
Näin ne korkoennusteet elää. Vajaa vuosi sitten pidettiin lähes varmana, että FEDin ohjauskorko on lähellä nollaa vuoden 2022 lopussa. Tällä hetkellä odotukset on 3% molemmin puolin, mutta muutos voi lopulta olla yhtäkkinen myös toiseen suuntaan.
Citin työntekijän epäonninen virhe sai Pohjoismaiden pörssit syöksymään hetkellisesti maanantaina. Jukka ja Tuomas käsittelevät flash crashin syitä ja seurauksia sekä tarkastelevat tekno-osakkeista mahdollisesti löytyvää ostopaikkaa ja loppusuoralle kääntyvän Q1-tuloskauden antia. Katso jakso ja pysy kärryillä markkinoiden tuoreimmista käänteistä! 0:00 Intro 1:13 Pörssit nyt 16:56 Markkinakatsaus 27:26 Salkkukatsaus
Mielenkiintoista olisi tietää uskoivatko keskuspankit todella tuohon väliaikaisuuteen vai vain viestivät väliaikaisuutta ihan vain madaltaakseen inflaatio-odotuksia? Jälkimmäinen olisi kieltämättä luottamuksen kannalta melkoista uhkapeliä.
Itse en usko eikä siitä ole vahvoja todisteita, että QE olisi vaikuttanut nykyiseen pohjainflaatioon merkittävästi. Omaisuuserien hintoja se on kyllä nostanut. Syyt inflaatioon löytyvät globaaleista arvoketjuista, jotka lockdownit yms. laittoivat sekaisin ennennäkemättömällä tavalla. Arvoketjuille on vaikeaa löytää indikaattoria, joten aiheen tutkiminen on suhteellisen vaikeaa. Ehkä se oli yksi syistä miksi ei ehkä ymmärretty tilanteen todellista luonnetta.
Öljyn hinta tippui yhdessä kohtaa jopa negatiiviseksi. Tällaista toista hintashokkia ei ihan heti tule mieleen. Tämän seurauksia tullaan varmasti tutkimaan. Tämä hintashokki oli itselle ensimmäisiä viitteitä, että nyt nähdään jotakin aivan uutta taloudessa ja perinteisiä malleja sekä tulkintoja pitäisi tarkastella kriittisesti.
Pitkällä aikavälillä talous kyllä sopeutuu ja nuo ongelmat saadaan korjattua ja kilpailukykyiset yhtiöt pärjäävät ympäristössä kuin ympäristössä.
Imo taantuma on ihan selviö, koska inflaatio juoksee palkkoja nopeammin, ja samalla korot nousee. Huomaa sen jo itsekkin, ettei käteen jää pakollisten menojen jälkeen yhtä paljon kuin aiemmin ja käytännössä kaikilla muillakin sama.
Nämä muutokset koroissa ja nettopalkoissa alkaa vaan vaikuttamaan vähintäänkin kuukausien viiveellä. Nyt vielä moni tekee isoja kertaostoksia sillä pelolla, että hinnat nousee entisestään, mutta jossain kohtaa tämä kierre kyllä katkeaa. Oma veikkaus, että se katkeaminen tapahtuu viimeisenä USA:ssa, koska dollarin nousu tukee aikansa sikäläistä kuluttajaa.
Fediä seurataan mielenkiinnolla, mutta oma tuntuma on, että nyt kun on siirrytty tähän tilanteeseen, jossa inflaatio on ongelma, ja sitä pitää kitkeä, niin pallo on siirtynyt takaisin korkomarkkinoille. Jos FED ei kiristä rahapolitiikkaansa tarpeeksi, niin pitkät korot nousee, kun markkinoiden luottamus menee ja/tai inflaatio kiihtyy. Jos taas Fed kiristää enemmän ja uskottavasti kitkee inflaatiota, niin pitkät korot taas laskee.
Osakkeillekin saattaa olla aika sama tuleeko sieltä tiukempaa, vai kyyhkysmäisempää linjaa. Kyyhkysmäisempi linja huono osakkeille, kun pitkä korot ja inflaatio-odotukset nousee ja tiukempi linja taas aiheuttaa yhä kasvavia taantumapelkoja.
Katson kyllä viihteen vuoksi tuon fed:in pressi konfferenssin, mutta tuli mitä tuli, niin sijoituspäätöksiin se ei vaikuta Ei olisi kyllä koskaan saanutkaan, jos on…
Olikohan tätä n viikon vanhaa Nordean korttimaksudata-analyysia vielä täällä:
Palveluita ostetaan nyt tosiaan enemmän kuin vuonna 2019 eli ainakaan vielä ihmiset eivät ole alkaneet himmailemaan kulutuksen kanssa. Tätä tukee myös omat anekdoottiset havainnot viimeisiltä viikoilta, moni on lähtenyt nyt toden teolla liikkeelle kun koronarajoitukset väistyivät ja palattiin ”normaalin”. Palveluyrityksille tulossa erinomainen kesä?
Ei isoja ylläreitä, eli rallivaihde silmään koska markkina pelkäsi kenties jotain pahempaa. Saa sitten nähdä onnistuuko JPow puhumaan kurssit takaisin alamäkeen lehdistötilaisuudessa. Joskus on näitäkin nähty
