Macro Alfin juttuja kannattaa seurata. Auttaa allokaatiopäätöksissä.
3 tykkäystä
Jos Microsoft negaroi niin kuuluu tänne. Maailman toiseksi arvokkain firma kuitenkin ja sellaisia markkinan luottoyhtiöitä.
13 tykkäystä
Tosin kun negaria kattoo tarkemmin niin se ei kovin ihmeellinen ollut koska periaatteessa todetaan vain että “emme mahda mitään valuuttakurssimuutoksille” ja näin tuosta on vaikea repiä isompaa draamaa. Miinusta kurssiin ainakin hetkellisesti tietty saadaan mistä vaan, mutta näyttää päivän aikana lähes kaiken kavunneen takaisin minkä lähdössä oli miinuksella.
15 tykkäystä
Jep eikä pörssi tunnu reagoivan kuin positiivisesti, jos nyt lyhyen välin reaktioilla on väliä. 
Mielenkiintoinen ympäristö navigoitavaksi kaikin puolin.
5 tykkäystä
Liz Youngin / SoFi’s Head of Investment Strategy mutuilut pörssien suunnasta ja siitä josko pohjat olisi kohta nähty. Tykkään lukea näitä Lizin analyysejä kun on helppotajuisella kielellä ja suht. yksinkertaisia niin että tällainen ei niin paljon taloustieteitä lukenutkin ymmärtää 
Ja lyhyt tiivistelmä, hyvältä näyttää mutta ei ehkä ihan vielä 
https://www.sofi.com/blog/liz-looks-market-breadth/
3 tykkäystä
Taulukoissasi on oikeansuuntainen ajatus yksittäisten osakkeiden riskistä, mutta siinä kyllä täytyisi ottaa osingot huomioon. Tuotoissa ja taulukon fiiliksessä on melko merkittävä merkittävä ero. Nyt laskin nämäkin, toivottavasti tuovat lisäarvoa keskusteluun.
Jos sijoittaja 1.6.2007 osti jotakin vuoden alun 25 vaihdetuimmasta osakkeesta niin tuotot olisivat näyttäneet tältä:
Näissä oli suhteellisen epätodennäköistä päästä tappiolle. Jos sijoittaja haksahti kaivosyhtiöihin, raksafirmoihin tai kruununjalokiveen Nokiaan tämä onnistui. Näiden tuottojen keskiarvo on +129% ajanjaksolla 1.6.2007-31.12.2019. Datani olisi 31.12.2021 asti, mutta se vastaa sitä euforian hetkeä.
Kaikkien Helsingin pörssin osakkeiden tuotot tällä aikavälillä näyttävät tältä:
Näissä vähiten vaihdetuissa yhtiöissä on tuotoissa melkoinen vinouma: yli puolet osakkeista tuo turskaa, mutta sitten siellä on joukossa mm. Revenio ja eQ. Vielä pidemmällä aikavälillä tämä korostuisi entisestään.
Jos sijoittaja olisi 1.6.2007 poiminut 10 satunnaista osaketta salkkuunsa olisi tuottojen jakauma tämä:
Ei ole lainkaan mahdotonta jäädä tappiolle yli 10v holdilla vain 10 osakkeen salkulla ja suurin osa sijoittajista häviää indeksille tämän jakauman vinouden takia. Tämä johtuu yksittäisten osakkeiden tuottojen jakauman pitkästä hännästä, eli siitä että ne harvinaiset moninkertaistujat eivät välttämättä osu salkkuun. Se 20% sijoittajista joka voitti tämän indeksin koki houkutusta laittaa kuvia Salkkujen tuottoprosentti-ketjuun.
Mikä tässä on pointti pörssien suunnan kannalta? Indeksit ovat mielestäni suhteellisen normaalisti arvostettu ja uskon että pitkällä aikavälillä niistä saa todennäköisesti kohtuullisen, muttei erityisen hyvän, tuoton. Olemme @musa_2 kanssa samaa mieltä että yksittäisten osakkeiden poiminta on psykologisesti ja älyllisesti vaikea laji. Katsokaa arvostusta ja tehkää hyviä osakepoimintoja 
57 tykkäystä
Ristiriitaiset viestit taloudesta jatkuu.
Pörssin tähtiosake ja sijoittajien mielenterveydelle terveellisten keskusteluiden generoijan Telsan Musk haluaa vähentää työpaikkoja 10 %:lla ja “huono fiilis taloudesta”. Teslallahan kysyntä on ollut tosi vahvaa, joten hieman jännä ulostulo.
Toisaalta näin Amexin toimarin kommentin, että kuluttajat porskuttaa.
Lisäys: aiemmin myös teknofirmoista on sadellut uutisia, että ne jäädyttävät palkkausta.
Tämä kun leviää oikeaksi kierteeksi niin talous on paineessa.
16 tykkäystä
Joo, tämä lista muutaman päivän takaa tähän mennessä ilmoitetuista henkilöstöleikkaukista näyttää hieman huolestuttavalta. Ottaa kyllä nopeasti luulot pois että saataisiin palkka-hintaspiraali jos työvoimaa vapautuu tähän tahtiin… Tietty listasta suurin osa pienempiä ja osumaa ottaneita firmoja, heillä kun on vähemmän sitä irtorahaa pitää porukkaa palkkalistoilla jos bisnekset sakkaa. Mutta eräänlainen ennakkovaroitus että isommat voivat seurata perässä pian…
10 tykkäystä
Eipä vielä näy henkilöstöleikkauksien aalto näissä numeroissa.
15 tykkäystä
Tässä vielä tarkempi kuvaaja sektoreittain:
Futuurit pompsahti hieman raportin jälkeen. Tuo palkkapaineiden hiipuminen on positiivista.
Lisäys: sulaa jo. Lyhyen välin markkinaliikkeet on niin turhia.
11 tykkäystä
Taitaa olla vähän ristiriitaista kun odotettiin isompaa jäähtymistä. mutta palkkojen nousu sentään hieman hidastui. 10v korossa tuo näkyi heti selvästi. Lyhyen aikavälin liikkeet ovat tällä hetkellä ihan sekaisin kun kaava uutisvirran kanssa on suunnilleen näin:
-
“taloudella menee hyvin” → “riski että Fed nostaa korkoa enemmän kasvaa” → “stonks go down”.
-
“taloudella menee huonosti” → “paine Fedin lisäkoronnostojen osalta hellittää” → “stonks go up”
13 tykkäystä
Tai vielä tarkemmin, taloudella pitäisi mennä sopivan hyvin niin, että se kestää koronnostot mutta toisaalta ei kuumene liikaa jottei Fedin tarvitse kurittaa sitä taantumaan.
Liian huono talous taas puhkaisi tulosodotukset.
20 tykkäystä
Saksassa minimipalkka nousee 12 euroon.
Tämä voi kuulostaa oudolta, mutta kun Saksa euroalueen suurin talous ja se “alikuluttaa” jatkuvasti, maan palkkojen laaja-alainen nousu voisi olla melkoinen helpotus muulle kärvistelevälle euroalueelle.
Toisaalta ruokkiihan tuo osaltaan inflaatiota ja taas painetta EKP:n suuntaan.
26 tykkäystä
Oletko varma, että näin on? Jotta palkannostot voisivat aiheuttaa inflaatiota, tulisi sen tapahtua lisääntyneen kulutuskysynnän muodossa.
Nyt kuitenkin kulutuskysyntä on jo alentunut, jolloin tämä pieneen ryhmään kohdistuva palkankorotus ei suinkaan lisää kulutuskysyntää niin paljon, että se kumoaisi jo tapahtuneen kulutuskysynnän alenemisen. Ei löydy eväitä inflaation kasvulle.
Ihan fiksu veto saksalaisilta. Nimenomaan tässä alimmassa tuloluokassa koko palkankorotus menee kulutukseen.
Meitä on EK pelotellut vuosikymmenet palkkainflaatiolla. Ja tulosta on tullut: koko sen ajan palkansaajien osuus BKT:sta on alentunut ja yritysten kasvanut.
Palkkainflaation sijaan voisi pörssiyritystenkin osalta pitää suurempana uhkana kulutuskysynnän jo alkanutta romahtamista. Se kulutus kun on firman näkökulmasta sisään virtaavaa rahaa.
34 tykkäystä
Inflaation vaikutusta yksilötasolla hahmottaa hyvin Aamulehden laskuri.
(Kommentti yllä olevaan viestiin, vaikkei liity suoraan pörssien suuntaan.)
5 tykkäystä
Kyllä se juurikki osaa aina puhua oikeaa asiaa, näinhän se homma juuri tulee menemään.
Nousukäyrä on pystysuora ja tuskin tasoittumaan päin. Tämähän vaikuttaa tottakai myös ylempiin palkkaluokkiin, eli vaikutus on voimakkaasti inflatorinen.
Viimeiset reilu kaksikymmentä vuotta on kehittyneiden maiden pohjapalkat pitänyt alhaalla globalisaatio. Tämä taas on mahdollistanut keskuspankkien nollakorko/miinuskorko politiikan, joka taas on mahdollistanut kehittyneiden maiden kansalaisille tuloluokasta riippumatta erittäin hyvän elintason.
Nyt voisi olettaa globalisaation tuoman deflaation olevan päätepisteessä ja samaan aikaan pyrkimys fossiilittomaan energian ja hyödykkeiden tuotantoon aiheuttaa jatkuvaa inflaatiota suhdanteesta riippumatta.
Ketjun aiheeseen. Kaikkeen tottuu, kurssien nousuun, korkojen laskuun, elintason nousuun jne. Nyt kun näyttää että voitaisiin olla tämän tien päässä pitkällä aikajanalla toivottavasti hetkellisesti, minun mielestä (ei sijoitussuositus) pörsseissä ja ennenkaikkea minimipalkkaa saavilla tulee olemaan hyvin vaikeat ajat seuraavat vuodet.
4 tykkäystä
Pienemmissä palkkaluokissa palkankorotus menee paljolti nousseista energialaskuista selviämiseen. Paine erilaisten toimeentulo/asumistukein maksamiseen vähenee kun laitetaan yksityinen sektori maksamaan enemmän palkkaa. Pimeän työvoiman käyttö lisääntynee ja jonkin verran tuotantoa siirtynee halvemman työvoiman EU maihin.
Koronan, sodan, rahtihintojen nousun ja “kauppasodan” riskin takia tuotantoa pyrittäneen pitämään entistä enemmän EU maissa mikä lisänneet minimipalkkojen korotusten vaikutusta joidenkin tuotteiden hintoihin.
(Suomessa minimipalkka selkeästi alle kympin? Täällä minimipalkat lienee alakohtaisia eikä lakisääteisiä?)
6 tykkäystä
Kiinnostava juttu, miten osakepoiminta on muuttunut makrotreidaamiseksi. Vähän on omatkin osakesijoitukset viime aikoina noudattaneet jutun linjoja. Eilinen Usa osakekurssien putoaminen saattoi osaltaan johtua tuosta, että oltiin taas lähestymässä hyvää myyntikohtaa, jos treidaus tapahtuu nyt SP 3600 - 4200/4300 asteikolla. Mutta ei kai tämä ilmiö kauaa toimi, jos tarpeeksi moni alkaa ajatella noin.
https://finance.yahoo.com/news/lockstep-stock-market-forcing-everyone-201308633.html
4 tykkäystä
Enpä tiedä. Katselen päivästä toiseen sijoitussalkkujeni sisältöä ja mietin, mitä tehdä. Se ei ole tavallista. Tilanne on omasta mielestäni haastavin vuosikausiin. Osakepaino on edelleen iso, mutta varaudun mielessäni iskuun, joka näyttää väistämättömältä. Otanko sen vastaan vai luikinko pakoon ja palaan tilanteen selkiinnyttyä?
Se, mikä tekee tilanteesta vaikean on muuttujien määrä. Ei ole yhtä yksittäistä ongelmaa, jonka ratkettua pörssit sojottavat koilliseen, vaan joukko epämääräisiä muuttujia, joita on erittäin vaikea ennustaa. Energiakriisi ja talvella häämöttävä ruokapula ovat isoja tekijöitä epävarmuuden lisääntymisessä. Energiakriisi jarruttaa jo nyt talouden rattaita ja ollaan vasta koko kriisin alkuvaiheessa.
Historiasta voi aina ottaa oppia, mutta olen liian nuori muistaakseni esim. 1973 öljykriisin vaikutukset talouteen. Sen muistan, että isälläni oli kuplavolvo, josta hän oli hyvin ylpeä. Se seisoi tallissa joka toinen viikko, kun työmatkoja tehtiin kimppakyydeillä. Kuriositeettina… Suomessahan öljyn saanti Neuvostoliitosta ei tainnut tippua lainkaan kriisin aikana, joten näin jälkikäteen ajateltuna “kriisin” ei olisi pitänyt olla täällä kovin kummoinen.
Finanssikriisistä ja pandemiasta oli jotenkin helppo selvitä, sillä tuleva nousu oli tiedossa – suurin haaste liittyi yksittäisten yhtiöiden tilaan ja niiden selviytymiseen. Vain oma rohkeus oli esteenä harvinaisen suurille tuotoille. Onneksi sitä – rohkeutta – löytyi edes jonkin verran.
Olen toistaiseksi päätynyt siihen, että yritän yksinkertaistaa asiaa äärimmilleen. Historian saatossa se on toiminut melko hyvin. Katson oikeastaan enää yhtä mittaria sormi paniikkinapilla. Se ei ole sodan kehittyminen, korkojen nousu tai inflaatio. Se on työllisyys (tai työttömyys) niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin. Kyllä, jos työttömyys kääntyy nousuun on pakko karsia kaikki huonosti kiinni oleva salkusta ja nopeasti. Salkkuun jää silti iso osa, mielestäni hyviä, osakkeita odottelemaan seuraavaa nousua.
No, pää pyörällä olevia kohtalotovereita löytyy varmasti tältäkin palstalta. Kunpa löytyisi se kaveri, joka osaisi kirkastaa harmaan kuvan lähitulevaisuudesta näiden korvien välissä. Luen melko paljon asiantuntevia kirjoituksia aiheesta, mutta kuva ei niillä selkene.
91 tykkäystä