Olen useaan kertaan todennut että lievä taipumus haihatteluun on pörssissä parempi mielenmaisema kuin rommarius.
Yksi huomio, joka rommareilta jää usein tekemättä, on tämä:
isoimmat romahdukset tapahtuvat yleensä siten että on riittävän pitkään enemmän kuukausia joina luottamus murenee kuin kuukausia joina luottamus vahvistuu.
Tuosta alta saa hyvin kuvaa millainen prosessi se voi olla. Ei ollut mitään yksittäistä ajuria sille että saatiin kaikkien aikojen rajuin pörssiromahdus Britanniaan. Öljyn hinnan moninkertaistumista markkinat eivät aluksi pelästyneet siinä mittakaavassa kuin myöhemmin on ehkä moni kuvitellut.
Rommarin lähestymistapa on yleensä se että tapahtuu xyz tai yksittäinen iso X ==> romahdus.
Mutta mikä on minun tai kenenkään muun kompetenssi ennustaa markkinapsykologiaa?
USAssa 1973–74 miljoonat sijoittajat traumatisoi reaalisesti -55 % laskumarkkina. Siinä yli kolmen prosentin laskupäiviä oli kuitenkin yhteensä vain 3, siis kolme – (vs. 7 kpl tähän mennessä vuonna 2022).
Reaalitalouden numeroiden valossa osittain näyttää että ollut retki puistoon. Ei mitään kammottavaa. Mutta se arvoituksellinen laskumarkkinapsykologia…
Britannia
The following stats (courtesy of the ONS and Sarasins) sketch the economic conditions that crushed business and investor confidence:
-2.25% GDP contraction 12.1% interest rates 15.5% rise in CPI inflation -13% corporate profits
Reaalipalkat putosivat USA:ssa ekan öljykriisin yhteydessä tyyliin 4–5 % peak ==> trough. Tuossa income-käyrässähän on mukana työttömäksi jääneiden tulonmenetykset.
Onko noissa reaalipalkoissa huomioita jo palkankorotukset? Hinnat ovat piikanneet mutta varmasti palkankorotuksia tulossa monissa maissa/sektoreilla?
Tietenkin tyhjästä on paha nyhjästä mutta pidemmällä juoksulla palkat yleensä korreloi jotenkin inflaatiota. Joko inflaatio tulee alas tai palkat ylös.
Euroalueella voi olla hankalaa koska jos inflaatio johtuu suurelta osin energiasta ja raaka-aineista jotka säteilee valmistukseen, kuljetukseen ja loppuhintoihin niin vaikea palkkoja on samaa tahtia nostaa jos viivan alle ei jää jaettavaa ja kilpailukykyä täytyy ylläpitää suhteessa Aasiaan…
“The world is much better off with moderately high interest rates. You get money on your savings, people don’t speculate as much, they don’t leverage as much, the risk in the system declines. You can afford to buy a house at lower prices, and you can afford to buy stocks and build a portfolio.”
Edit, tässä nyt vielä koko pitkä podcast josta tuo ylläoleva juttu on tiivistetty muutamaan kommenttiin. (Onkin ihan heinäkuun lopusta.)
Artikkelissa ei ole pörssiyhtiöitä, mutta hyvä esimerkki miten yritykset eivät seiso tumput suorina energiakriisissä vaan reagoivat. Ylipäätään ihmisillä on tapana yrittää selviytyä, mikä unohtuu usein karhumarkkinassa.
Mitä vaikeammat ajat, sitä luovempia ja innovatiisempia ratkaisuja todennäköisesti syntyy. Tuskien taival, 2020-luku, saattaa vielä tuoda mukanaan ratkaisumalleja ongelmiin joista on paljonkin hyötyä pitkällä aikavälillä.
Eipä tästä lähimmästä 1-2 vuodesta uskalla ennustaa kivaa aikaa, mutta todennäköisesti talouskin sopeutuu. Yritykset ja ihmiset löytävät sopivat uomat mitä pitkin pääsee seilaamaan kriisistä ulos.
Jos joskus kuulee sanottavan, että “pessimisti on useammin oikeassa, mutta optimisti saa enemmän aikaan”. Tämän artikkelin firmat kuvastavat sanontaa täydellisesti.
Markkinatalouden vahvuus on juuri tässä kyvyssä sopeutua miltei mihin tahansa. Aina löytyy se pelle peloton, joka uskaltaa miettiä asiat uudelleen.
Kuinka nopeasti sähkömarkkinoiden uudistaminen saataisiin aikaiseksi, jos sitä yritettäisiin äärimmäisen kiireellisesti?
Saksan valtiovarainministeri Christian Lindner sanoi sunnuntaina lehtihaastattelussa, että hallituksen on puututtava jyrkästi nouseviin sähköhintoihin “äärimmäisen kiireellisesti”. ”Sähkömarkkinat tulisi uudistaa, jotta hinnat eivät enää ole sidoksissa jatkuvasti kalliimpaan maakaasuun ja tuota miljardeja euroja voittoja tuuli-, aurinko- ja hiilivoimaloiden operaattoreille kuluttajien kustannuksella”, hän kommentoi Bloombergin mukaan. / Jäätävä varoitus Saksan tilanteesta: ”Tulossa jättimäinen shokki”, Katja Incoronato - Uusi Suomi - sunnuntai 28. elokuuta 2022
Käppyräpainotteinen ketju Yhdysvaltain asuntomarkkinoiden ajankohtaisesta tilanteesta. Monia samanlaisia elementtejä kuin 2008 esitetään olevan. Toisaalta dominoefektiin pankkisektorilla ei nähdä niinkään suurta riskiä, koska pankkien taseet eivät enää muistuta Uniperin suojaussalkkua.
Tämä on hieman monimutkainen kuvaaja. Mutta se kiteyttää hyvin, miksi stagflaatio on osakkeille huonoin mahdollinen skenaario (poislukien kommunistinen vallankumous tai meteoriitin aiheuttama maankuoritsunami).
Samanaikainen inflaatiomyrsky, korkojen nousu ja taantuma tuhoaa tulokset ja romauttaa arvostustasot.
Kuvaajassa on alempana BKT:n kasvun suhde trendiin ja vastaava inflaatiolla. 70-luvulla molemmat meni osakkeiden suhteen väärään suuntaan, ja sama näyttää käyvän nytkin…
Käsittääkseni futuurimarkkina on rikki, joten tällaiset kuvaajat ovat ehkä turhankin dystooppisia. Silti, tämä FT:n kuvaaja alleviivaa hyvin miksi ensi talvena voi se Harvian kiuas jäädä ostamatta. Englannissa keskimääräisen kotitalouden sähkölasku voi pamahtaa 6500 puntaan vuodessa.
Sekä pohjoismaisissa pankeissa, joiden P/E:t huitelee halvan näköisinä alle 9x! Analyytiot eivät juuri luottotappioita odota, liekö markkina sitten tästä eri mieltä…
Nordeakin rupesi perimään tilillä olevista rahoita taannoin talletuspalkkiota (+500k olevista summista) kun EKP:n yön yli korko oli miinuksella mutta nyttenhän nuo ovat jo 0 tai plussalla niin onko jollain tietoa että vieläköhän nuo aikovat kauankin noita periä.
Onko muita joilla menee yli hilseen tämä pulkkailu kun öljyn hinta on rajussa pudotuksessa? Eikös tämän pitäisi olla hyvä asia inflaatio odotusten kanssa joka pitäisi olla laskeva jos energian hinta alenee…
Kyllä, mutta öljy heiluu sen verran ahkeraan niin monesta eri syystä että vaikea vetää suoraa johtopäätöstä. Pulkkailuun osakkeissa taas voi olla muitakin syitä kuin vain inflaatio. Tällä hetkellä syy lienee se että FED veti haukaksi todeten että inflaatio tapetaan whatever-it-takes, eli odotukset milloin korkotason huippu ohitetaan siirtyivät kauemmas tulevaisuuteen. Lisäksi EKPn seuraavan koronnoston odotukset ovat pompsahtaneet +0.5 → +0.75 viime päivinä ja vastaavasti pidemmän aikavälin korko-odotukset nousseet. Nousevat korot sattuvat osakkeisiin ja kipu jatkuu kunnes suunnanmuutosta aletaan fronttaamaan - ja odotettu suunnanmuutoksen päivämäärä valuu koko ajan kauemmas…
Hyvä käyrä seurata yleistä korkotilannetta on esim. tickeri “US10Y” joka kertoo jenkkien kymppivuotisen koron yieldiä. Jos se on nousussa, se väkisin painaa osakkeita. Viimeisen noin kuukauden aikajänteellä on menty noin 2.517% → 3.185%
Antti ja Marianne juttelivat kaksisuuntaisesta taloushäiriöstä.
-Aiheet-
00:00 Aloitus
00:14 Stagflaatio vaivaa Eurooppaa
00:54 Tahmea inflaatio
02:12 Palkankorotuspaineet kasvavat
02:52 Euroopassa siedetään heikosti korkeampia korkoja
04:14 EKP valmistautuu auttamaan Italiaa
05:24 Rahapolitiikka kiristyy, finanssipolitiikkaa ei
06:41 Kaksisuuntainen taloushäiriö
07:56 Kiinan kiinteistömarkkinoilla käy natina
08:36 Lopetus
”Olemme viime aikoina nähneet osakekurssien nousun pitkän laskumarkkinan jälkeen (we have seen a bear market rally). Toistaiseksi osakekurssien liikkeet ovat noudattaneet täsmällisesti markkinan kolmea historiallista ennakkotapausta. Osakekurssit ovat nousseet aiempien laskumarkkinoiden mukaan, mikä on tarkoittanut sitä, että olemme markkinoiden superkuplien keskivaiheessa”, Grantham kirjoittaa.
”Mutta nämä muutamat viimeiset eeppiset tapahtumat näyttävät kulkevan oman kaavansa mukaan, ja niiden eteneminen on vain pysähtynyt hetkeksi ennen finaaliaan. Jos historia toistaa itseään, tämä johtaa jälleen tragediaan”, hän kommentoi.
Hän on muun muassa ennustanut, että Yhdysvaltojen osakemarkkinoiden suurimpien yritysten menestystä mittaava S&P 500 -osakeindeksi laskisi tammikuun 4. päivän huipustaan lähes puoleen eli 2500 pisteeseen, eikä edes keskuspankki Fed pystyisi estämään romahdusta.”
Englannissa keskimääräisen kotitalouden sähkölasku voi pamahtaa 6500 puntaan vuodessa.
