Niinpä. Kun tuntuu siltä että, pörssin pitäisi heikon uutisvirran takia laskea lattiasta läpi se voi tehdä jo päinvastoin ennakoiden käännettä parempaan.
Olisiko sijoittajien ostot dipeistä 2007–2008 olleet hölmöjä, jos Lehman Brothers olisi pelastettu tai otettu valtion käsiin? Jälkikäteen on helppo sanoa että 2005–2008 varoitusmerkit olivat ilmeisiä, mutta miksi 20 % lasku jatkui 50 % lisälaskulla ei ollut mielestäni kovin selvää sillä hetkellä. En siis sijoittanut vielä silloin mutta olen mm. lukenut paljon sen ajan uutisia yrittäen kuvitella, miten olisi sen hetken tiedoin tilannetta tulkinnut.
Nykypäivään: En itsekään pitäisi osakekurssien lisälaskua ihmeenä, koska arvostukset eivät ole yleisesti ottaen superhalpoja (HEX P/E vajaa 15x, Sp500 joku 16x) ja moni asia kuten energiakriisi ja inflaatio voi eskaloitua lisää. Tai Ukrainan sota. Tai jotain tapahtuu finanssisektorilla…
Toisaalta inflaatiota vastaan puskee yhä isompi deflatorinen voima maailmalla Kiinasta ja heikentyvästä taloudesta, eikä energian hinnat voi loputtomasti nousta pystysuoraan.
Energian hintaa pyritään kompensoimaan kuluttajille eri muodoissaan lähes kaikkialla ja G7:ssa on tulossa hintakatto öljylle, euroopassa kaasulle talven ajaksi (ainakin).
Ostivoima vähenee muttei niin paljon kuin “haukat” pauhaa.
G7-maat saivat siis tosiaankin eilen sovittua, että 5.12.2022 tulee voimaan hintakatto venäläiselle raakaöljylle ja 5.2.2023 öljytuotteille. Hintoja ei kerrottu vielä. Asiantuntija uskoo, että Kiina ja Intia tulevat ainakin osittain noudattamaan hintakattoa ja Venäjän öljytulot laskisivat.
Nähtäväksi jää tuleeko Venäjän öljytulot laskemaan ja mihin suuntaan öljyn markkinahinta kehittyy ennen joulukuuta ja sen jälkeen. Eilen ei nähty dramaattista reaktiota brentin hinnassa, ja hinta on laskenut kuukausien ajan samalla kun hintakatosta on puhuttu. Kaasuhanat tosin menivät heti kiinni. Riskinä on, että Venäjä toteuttaa uhkauksensa ja vähentää myös öljyn vientiä.
Tähän asti on näyttänyt, että öljyn hinta laskee hintakattosuunnitelman ansiosta tai siitä huolimatta, ja tätä kautta inflaatio hidastuu. Pidän positiivisena yrityksien tuloskehitykselle ja pörsseille. Muita ajatuksia?
Hahmottelin hiukan missä oltaisiin ilman koronaa. GFCn jälkeen eli vuodesta 2009 vuoteen 2020 oltiin ylöspäin suuntautuvan aukeavan wedgen sisällä. Eka kuva
Koska USAn tai maailman BKT ei ole ottanut spurttia olisi järkevää ajatella että markkina palaisi ennen koronaa olleeseen tilaan. Nykyinen karhumarkkina muodostaa myös aukeavan wedgen mutta alaspäin. Pohjaa voisi tällä trendoviiva analyysillä hakea noitten kahden wedgen risteyksestä. Toka kuva.
Huomenta! Haluaisin näin viikon aluksi nostaa USA:n perjantaisista työllisyysluvuista yhden hyvän uutisen (niitä ei talousuutisten virrassa näytä olevan nykyään liikaa). Työhön osallistuminen, joka on Fedillekin pettymys ollut, nousi nimittäin vihdoin ja viimein erityisesti nuoremmissa ikäluokissa. Osallistumisaste oli siis elokuussa 62,4 % (nousua 0,3 %-yksikköä). Edelleen aste on koronapandemiaa edeltävän tason alapuolella noin prosenttiyksikön verran, mutta suunta on oikea. Luonnollisesti tämä lisää myös työn tarjontaa ja näin poistaa jumeja työmarkkinalla. Aiheesta lisää myös makrokommentissa.
Tässäkin ketjussa on käsitelty sitä, että Saksa jatkaisi lopulta ydinvoimaloidensa käyttöä kun jopa Saksan vihreistä on alettu väläytellä, että tähän voitaisiin olla suostuvaisua (joskin uusimmat uutiset puoluejohdon suunnalta ovat että näin ei ilmeisesti kuitenkaan olisi vielä käymässä). Tämä näkyy mielestäni myös ehkä jossain määrin markkinoiden hinnoittelussa, koska tähän mahdollisuuteen vielä uskotaan.
Kuulin kuitenkin eräältä tutun tutulta saksalaiselta insinööriltä tähän erittäin mielenkiintoista näkökulmaa, joka viittaisi ainakin omasta mielestäni siihen, että ydinvoimasta on turha toivoa helpotusta. Disclaimerina hän toimii teollisuudessa, joskaan ei energiateollisuudessa tosin (ja tässä on vain yhden ihmisen mielipide), mutta mielenkiintoinen näkökulma silti.
Vaikka ydinvoimaloiden käyttöä päätettäisiinkin Saksassa lopulta jatkaa, kaikki tukitoiminnot on nykyisen aikataulun mukaan ajettu alas - kuten vaikkapa varaosahankinnat. Näitä varaosia ei todellakaan haeta mistään paikallisen Puuilon hyllystä, eli vaikka nyt päätettäisiinkin että jatketaankin ydinvoimalla, joutuvat laitokset ensin pysäyttämään toimintansa. Ylösajoon menee merkittävilläkin lisäpanostuksillakin vähintään vuosi ja luultavasti kauemminkin (hänen arvionsa mukaan).
No miten tämä sitten vaikuttaisi pörssien suuntaan? Jos realismi tämän suhteen iskee lopullisesti ja ydinvoimakortti vedetään lopullisesti pois nykyisestä akuutista tilanteesta, voisi tämä syventää laskua. Toki markkina on saattanut tämän jo huomioida, mutta tuntuu että tästä “ydinvoiman jatkamisesta” uutisoidaan sen verran hanakasti että kaikki markkinatoimijat eivät ole vielä sitä täysin huomioineet.
Viime viikolla Nordea päivitti taas korttidatat. Data on 21.8 asti - eli yli puolet Q3:sta.
Pari ajatusta alla:
Tavarat → Palvelut tredi on voimistunut. Tavaroiden reaalinen kehitys baseline vuoteen 2019 verrattuna on tippunut viime vuoden lähes +10% tasoilta pienelle miinukselle. Etenkin Q3 vaikuttaa olevan selkeästi alle 2019 tason ja sitäkin voimmaammin alle 2021 tason. Palveluissa taas päinvastoin. Huomioikaa miten valtavasti tuo inflaatio näkyy: Ihmiset käyttävät saman rahan (kulutus jopa hienoisessa nousussa), mutta reaalisena kehitys on kylmäävää. Verkkis Vs Noho
Tässä taas yksi esimerkki siitä että en näe indeksien tasolla kursseissa kummemmin pessimismiä. Jos pohjainflaatio menee 2 prosentista kohti 5 prosenttia ihan vaan talouden ylikuumenemisen kautta, ilman mitään kummempaa dramatiikkaa, euroalueiden pörssien lasku tähän mennessä olisi linjassa sen kanssa.
Hyvä pointti - ja tämä saattaa toki olla luotettavampi lähde koska tulee operaattorilta itseltään - toki heillä taas motivaationa on työpaikkojen säilyttäminen ja bisneksen jatkuminen eli saatetaan vähän kaunistella asiaintilaa.
Saa nähdä miten tässä lopulta käy, mutta itseä ainakin herätteli tuo kommentti ja tuli mieleen että onkohan monella liian ruusuinen kuva siitä, että “kyllä se Saksa lopulta myöntää virheensä ja jatkaa ydinvoiman käyttöä nappia painamalla”.
EKP:n pääkonttori tuli Frankfurtiin jotta D-markan halo tarttuisi euroon.
Eurosta ei niinkään haluttu liiran tai pesetan jälkeläistä.
EKP:n tehtävä on kuitenkin nyt taas QE:lla mahdollistaa uusi kierros massiivista julkista velkaantumista.
Sitten toisaalta tällainen puheenvuoro, jo ennen noita viimeisimpiä huonoja inflaatiolukuja:
Aika mielenkiintoinen soppa.
massiivinen uusi julkinen syömävelka ==> inflatorista.
QE:ta pakko jatkaa ==> inflatorista
koronnostot vastavoimana
Globaali taantuma on toki tulossa apuun EKP:lle.
Toisaalta finanssikriisissä massiivinen globaali kysynnän tuhoutuminen (maailman bkt:n volyymi laski 1,7 % vuonna 2009) alensi euroalueen pohjainflaatiota vain yhden prosenttiyksikön.
Ottakaa suolan kanssa, mutta itse olen ollut pessimisti inflation peak:in suhteen, sen vaikutuksista yrityksien tuloksentekoon ja sitä kautta sen suhteen, että SP500 pohjat on nähty.
edit: @katuviisas kyllä, mutta kontraviestinä Malisen pitää tulla vielä kolme kertaa kellarista säilyketölkkikattausten parista, ennenkuin pohjat on nähty. Sama pätee tähän kaveriin.
Viimeisen kuukauden aikana en ole kaupassa käydessä enää huomannut enää mainittavaa hinnannousua, bensan hinta noin 2€litra ja kun ottaa huomioon kaikki tukipaketit inflaation vaikutukset tuskin niin dramaattisia kuin on hehkutettu joka tuutista…
Energian hinta varmaan heiluu vielä, oikeastaan Venäjä teki palveluksen kun pani poikki koko nordstream putken kaasun toimitukset, nyt vaan tuulimyllyjä ja aurinkopaneeleja, muutetaan kaasuputket vetyputkiksi.
Euroopan talous ottaa osumaa kaasun katkaisusta, mutta Venäjän BKT sulaa tällä vuosikymmenellä. Maan sisäinen arvio luikahti Bloombergin tietoon, eikä se näytä lupaavalta:
BKT laskee vaikka vientitulot ovat ennätyksellisiä. Muulla taloudella menee siis sitäkin surkeammin.
Noh, Euroopan talous ottaa kyllä osumaa ja painuu todnäk. taantumaan. Mutta silti analyytikoiden konsensusennusteet vain nousevat! Käsittääkseni energiasektori on 6 % painolla eurostonks600 indeksissä, joten joku Shell ei yksin selitä tätä nousua.
Joko olen käsittänyt väärin energiakriisin talousvaikutukset tai ennusteen laatijat tekee näitä säkki päässä…
En tiedä kuuluuko tänne, mutta jälkikäteen tarkasteltuna, kuinka tarkalleen yleensä eri pohjat ovat osuneet toisiinsa? Eri sektorit varmasti kulkevat hyvin eri vaiheessa, mutta miten vaikkapa suuryritykst vs pienemmät? Esim. nythän small cap lähti laskuun paljon ennen large cappia ja lasku on ollut nopeampaa sillä puolella. Ottamatta siis kantaa siihen, että onko pohja vielä ollut tai pitäisikö small capin kääntyä aiemmin nousuun, vaan ihan, että onko näillä ollut jotain tyypillistä kaavaa historiallisesti?
Käsittääkseni energiasektori on 6 % painolla eurostonks600 indeksissä, joten joku Shell ei yksin selitä tätä nousua. 
Osakkeille on nyt todellakin turvallinen vaihtoehto.
