Sunnuntaipuuhana aikajana suttuisella käsin tehdyllä kuvaajalla 7/07-7/09. Ei mitenkään vertailukelpoisia tilanteita nykyhetkeen mutta hyvä välillä muistella historiaa. Lähinnä hahmottelen itselleni aikajanaa. Tästä jäi pois ohjauskorot. Helsingin pörssin lasku alkoi vähän aiemmin kuin USA (sama nytkin vrt 8/2021) mutta syksyllä 2008 Sp otti aivan hirveän laskun. Asunnot ja pörssi oli suunnilleen samaan aikaan pohjalla , 12kk euribor painui 1,2% ja inflaatio romahti miinukselle + alettiin elvyttään. Silloin pankit oli huonommassa kunnossa?. Kaikki omaisuusluokat korjasivat aika nopeaa. Pörssin lasku kesti usassa noin 18kk ja Helsingissä 21kk. PKS asunnot laski vaan vajaan vuoden.
11 tykkäystä
“Myös valtiovarainministeri Lindner katsoi, että elvytys tulee toimimaan inflaatiota jarruttaen.”
Ehkä kuulun eri koulukuntaan, mutta tämä kieltämättä särähtää korvissa. Inflaatio vain “piilotetaan” valtion talouteen, se ei todellakaan katoa mihinkään. Tyypillistä poliitikon puhetta. Yhdysvalloissa tehtiin “inflation reduction act”, jolla silläkään ei ole mitään tekemistä inflaation hillitsemisen kanssa.
Ilmaisia juhlia ei ole, joku maksaa aina. Mitä pidempään juhlat jatkuvat sitä pahempi krapula. Tässä tapauksessa juhlissa tarjottiin “ilmaista” rahaa. Tuo “ilmainen” raha liittyy nyt myös somessa pyöriviin Credit Suissen ja Deutsche bankin taseisiin, jotka ovat aivan täynnä roskaa.
Näitä ongelmia tullaan varmasti näkemään lisää. 15-vuotta nollakoroilla sekoilua on väistämättä väärentänyt markkinoiden käsitystä riskistä.
Tuollainen 200 miljardin lisävelkamälli, joka markkinoilta haetaan kaiken muun velan lisäksi, on omiaan nostamaan korkoja ja edelleen heikentämään euroa suhteessa dollariin. Taloudessa harvoin asiat ovat noin mustavalkoisia. Tuohon 200 miljardiin voi lisätä edelliset toimet, jotka ovat muistaakseni noin hieman alle 100 miljardia. Se olisi suurin piirtein sama kuin Suomessa otettaisiin 20 miljardia velkaa kaiken nykyisen päälle.
Oli kriisi mikä tahansa siihen vastataan velalla. Tietenkin valtiolla on enemmän liikkumavaraa, mutta ei se poista sitä huolta, että markkinaympäristöstä riippumatta vastauksena on aina velka. Keynesiläisyydestä unohdetaan se toinen puoli. Monetarismista unohdetaan se toinen puoli. Modernissa rahateoriassa ei edes ole sitä toista puolta, jota unohtaa. Samat ihmiset, jotka asiat alun perin sössivät, eivät jää vastuuseen. Menee ehkä liikaa poliittiseksi, mutta minkäs teet, kun poliitikot sotkeutuvat markkinoiden toimintaan.
Italiassa heräsi jo poru, kun Saksa toimii omin ehdoin. Italia tietää, että se ei itse saa samanlaista velkamälliä markkinoilta, ei ainakaan ilman EKP:n apua. He jaksavat puhua Euroopan yhtenäisyydestä, joka tässä yhteydessä tarkoittaa yhteisvelkaa.
En tiedä ymmärtävätkö ihmiset enää kaiken tämän velan keskellä, että myös valtiot voivat mennä konkurssiin ja se ei ole mitään kaunista katseltavaa. Historia on täynnä esimerkkejä.
57 tykkäystä
Kuten Saint tuossa sanoikin se, että Saksa laittaa ylimääräiset 200 miljardia velkakirjoja liikkeelle nostaa muiden euromääräisiä velkoja nostavien korkoja (Muut valtiot, yritykset, kotitaloudet). Lisäksi löysin tuosta paketista aika heikosti sellaisia konkreettisia ratkaisuja, jotka korjaisivat tarjonta-ongelmaa lyhyellä aikavälillä. Sen sijaan siinä esim. lasketaan kaasun arvonlisäveroa, joka periaatteessa boostaa kysyntää, eli nostaa inflaatiota muille kaasun käyttäjille.
Hyvä juttu ehdottomasti siis Saksan kotitalouksille, mutta koko euroalueen tasolla tuo ei vaikuta korjaavan ongelmia, vaan siirtää niitä eteenpäin seuraavalle. Jos kaikki euromaat alkaa toimimaan näin nousee korot ja/tai euron arvo laskee entisestään.
Oli siellä toki hyvääkin joukossa. Esim. jäljellä olevien ydinvoimaloiden käytön jatko kevääseen asti.
12 tykkäystä
Voivat ne mennä ja ovat usein menneetkin. 
Välillä draaman kanssa, välillä ilman.
Valtio ei varsinaisesti yleensä mene konkurssiin, kuten yritys. Yrityksen tarinahan monesti loppuu siihen (jos se menee velkasaneeraukseen homma jatkuu). Jos Italia menee konkurssiin, tilalle ei välttämättä tule mitään “Pizzalia Oy Ab:ta” vaan se ihan sama entiteetti jatkaa edelleen (unohtaen sen seikan että Italiahan voisi teoriassa hajota palasiksi takaisin 1800-luvun entiteetteihin mutta unohdetaan se tästä keskustelusta).
Valtiot voivat ajautua maksukyvyttömyyteen. Usein kyseessä on tilanne, missä likvidi raha millä lyhentää velkoja ei ole saatavilla. Joko “tili on tyhjä” tai valtio ei saa sitä valuuttaa mistään, missä rahat on lainattu kuten ongelma voi olla esimerkiksi dollareissa lainaavilla kehittyvillä talouksilla.
Jos maalla on oma keskuspankki, se ei voi ajautua maksukyvyttömyyteen. Ellei ihan varta vasten sitä haluta jostain syystä (esim. poliittisesti “velkakaton” yms. takia). Esimerkiksi Yhdysvalloilla ja UK:lla on oma keskuspankki. Käsittääkseni ihan teknisestikin Liittovaltion kassa toimii niin, että maksu lähtee keskuspankissa olevalta tililtä. Se ei käytännössäkään tarvitse veroja menojen makseluun, vaikka käytännössä niitä kerätäänkin ja näennäisesti homma rahoitetaan veroilla.
Tottakai Euroopassa ei moista luksusta ole ja rahathan voi loppua oikeasti kun on tämä EKP.
EKP voi rahoittaa sääntöjä rikkoen valtioita, mutta se voi johtaa inflaation kiihtymiseen, joten loppulaskun maksaa säästäjät kun rahan arvo laskee. Faktahan on että valtiolla ei ole oikein resursseja nykyiseen menorakenteeseen ja joko tämä näkyy sitten inflaation kautta tai sitten ihan tönkösti ajamalla maksukyvyttömyyteen ja karsimalla menoja.
Euroopalaisvaltiot Espanjasta Ranskaan yms yms. ovat menneet yhteensä kymmeniä kertoja maksukyvyttömiksi ja silti vuosisatojen varrella elintaso on noussut ja ne ovat jatkaneet “Ranskana” ja “Espanjana”.
Käytännössä asiat on lutvittu muilla keinoilla: annettu velkojille vaikka oikeuksia tullien keräämiseen. Ehkäpä nyky aikana Ranska voisi myydä Eiffel-tornin tai antaa sen vakuudeksi. Italia voisi liisata Kolosseumin kiinalaisille tai mitä vaan vastaavaa. Mikäli maksukyvyttömyys tapahtuu hallitusti, no problemo. Elintaso ottaa osumaa ja palveluita leikataan kylläkin.
Mutta jos tämä tapahtuu holtittomasti on seuraukset vallan kiusallisia. Koko finanssijärjestelmän kalliopohja on ultimaattinen likvidi valuutta: valtion velkakirjat! Ne ovat melkein käteiseen verrattava elementti finanssijärjestelmän syövereissä. Jos usko niiden kuranttiuteen katoaa, koko järjestelmä heittää härän pyllyä. Kun puhutaan “riskittömistä” koroista, viitataan juuri näihin valtionlainoihin. Mitä käy kun “riskitön” korko ei olekaan riskitön?
Pako toiseen valuuttaan? Pako kultaan? Pako osakkeisiin (yritykset luotettavimpia kuin valtio ?? )? Pako toisen maan velkakirjoihin?
Veikkaisin noista ensisijaisesti toisen maan valuuttaa ja velkakirjoja.
Pitkä ja ensiajatuksin sylkäisty viesti, mutta tuo huomioisi on tärkeä. On myös hyvä ymmärtää, että se valtionvelka todella on se vähiten riskiä sisältävä elementti. Meillä maailmassa ennätyspaljon myös yksityistä velkaa, joten liikkuvia osia on paljon.
Mutta, joidenkin (useimpien) ihmisten inhimilliseen vimmattuun haluun säästää eli “pakkovelkaannuttaa” muita ei näy loppua. Halumme luoda ja säästää finanssiässettejä tuskin katoaa mihinkään. Yksi ratkaisu voisi olla velan sorsiminen niin, että useammin kyseessä olisi oman pääoman kaltainen sijoitus. Noh ei tästä enempää menee turhan diipiksi jos lähtee tuohon kanin koloon miten velan määrän (finanssivarallisuuden) kasvua voisi rajoittaa.
53 tykkäystä
Pidemmällä edellisten kymmenien vuosien ajalla tuossa on pointtia, mutta juuri nyt elämme nähdäkseni päinvastaisessa tilanteessa. Korot ja inflaatio nousee, eli tarvittaisiin enemmän säästäjiä, eli niitä jotka tuottavat erilaisia hyödykkeitä enemmän kuin kuluttavat ja vastaavasti vähemmän kuluttajia, jotka ostavat velaksi niitä hyödykkeitä.
Joskus moititaan säästäjiä ja säästämistä siitä, että se tekee liiallisessa määrin haittaa taloudelle, mutta tuo pitää paikkansa lähinnä nominaalisessa mielessä. Kuvitellaan vaikka esimerkkinä raksayrittäjä, joka rakentaa ikänsä taloja, mutta on mahdottoman pihi ja säästää itselleen elämänsä aikana miljoonaomaisuuden, eikä koskaan käytä rahojaan. Nuo rahat on toki olleet nominaalisessa mielessä pois kulutuksesta, mutta reaalimielessä kyseinen yrittäjä on luonut huomattavan määrän taloja ihmisten käyttöön, eikä ole itse ottanut jaettavasta kakusta (koko reaalitalous) itselleen juuri mitään. Tuo, ettei hän ole kuluttanut muuhun tavaraan on laskenut niiden tuotteiden hintoja, joita hän ei ole ostanut. Kaikkein paras yhteiskunnalle on, jos kyseinen raksayrittäjä on vielä sijoittanut nuo säästönsä tuottaviin investointeihin.
16 tykkäystä
Hmm… Ehkä pääministerinkin olisi syytä lukea ainakin Pörssien suunta -ketjua Inderesin foorumilla.
Juho Romakkaniemi, joka on muuten twiittaillut terävän tylysti viime aikoina, yksinkertaistaa asiaa vastineessaan Marinille.
Keskuspankin uskottavuus ei ole mikään päämäärä, vaan väline siihen, että kansalaiset voivat luottaa hintavakauteen
Taantuma on usein ikävä sivuseuraus kun liiallisten julkisten menojen lisäyksen ja löysän rahapolitiikan seurauksena joudutaan inflaatio taittamaan koronnostoilla.
42 tykkäystä
Jep, nyt juuri just noin. 
Tarkoitinkin tuon isossa (vuosikymmenien) kuvassa. Juuri nyt tapa taklata inflaatio olisi leikata rajusti kulutusta tai sitten tempaista jostain todella nopeat investoinnit millä lisätä kapasiteettia kaikilla aloilla, mutta kun jengi on jo pitkälti kiinni sorvin äärellä tämä kapasiteetin lisäys tuntuu epätodennäköiseltä, ainakin lyhyellä välillä. Ja tähän inflaation tarvitaan nopeita välineitä.
Plus hieman provosoiden yksinkertaistin… 
Niin kauan kuin on tuottavia, elintasoa nostattavia investointeja helposti näköpiirissä on vallan optimaalista että on paljon säästöjä joita kanavoidaan niihin investointeihin, koska ne investoinnit taas kasvattavat mm. velanmaksukapasiteettia ja talouden kapasiteettia, miten sen sanoisi, kantaa finanssivarallisuutta. (Osakkeethan eivät ole teknisesti velkaa, mutta ne ovat käytännössä osuuksia tulevaisuuden kassavirroista ja ne kassavirrat revitään oikeasta taloudesta. Ne voi siis mieltää kuin velaksi, tavallaan.)
Tämä onkin diipimpi aihe, missä kohtaa menee säästöt ja investoinnit vinksalleen, milloin on mitäkin missäkin maailman kolkassa liikaa tai liian vähän.
5 tykkäystä
Tjaa, onkos se nyt noin että inflaatio on seurausta liiallisten julkisten menojen lisäyksestä ? Eikös tässäkin ketjussa konsensus ole että inflaatioon vaikuttaa monta tekijää, eikä merkittävintä edes voi nimetä ?
4 tykkäystä
Lue tarkasti. Romakkaniemi kirjoittaa taantuman olevan – usein – seurausta julkisten menojen lisäyksestä ja rahapolitiikasta. Ymmärrän toki, miksi juuri pääministeriä muistutetaan tästä asiasta.
Löysä rahapolitiikka ja julkisten menojen lisäys on ihan varmasti tälläkin kertaa iso syyllinen. Voi tietenkin keskustella kumpi tuli ensin: Muna vai kana. Tavallisen ihmisen kannalta se taitaa olla yhdentekevää. Jos minulta kysytään, ylikysyntää ja talouden kuumenemista paisutti ylielvytys ja olemattomat korot. Energiakriisi vielä siihen päälle, inflaatio lähti laukalle ja tässä ollaan. Pääministeri varmaan ihmettelee miksei korkoja voi laskea ja elvyttää lisää.
12 tykkäystä
Edit: Tuossa Romakkaniemi käyttää keppihevosena inflaatiota ja sen lähtötekijöitä aika erikoisesti ja hyvin kapeasti määriteltynä.
Sen verran liittyy ketjun aiheeseen että inflaatiolle on tosiaan tässsäkin ketjussa esitetty useampiakin syitä.
3 tykkäystä
Reilu neljän viikon eräretkeily on nyt takana ja synkkä syyskuu onnistuttiin ohittamaan luonnossa vaeltaen. Liian rentoutuneesta olotilasta johtuva tarkkuuden puute tosin nosti riistan kilohinnan tähtitieteelliseksi. Pörssin tuijottamisen suhteen uskoisin, etten jäänyt paljostakaan paitsi.
Moni odottaa Credit Suissen romahdusta tulevina viikkoina ja toinen hyvä arvaus romahtajaksi on Deutsche Bank. Joka tapauksessa systeemi on hauras ja tumman harmaita joutsenia alkaa lähestyä. Suuri osa sijoittajista on myös aika varma romahduksen suhteen, eikä tilanne ei ole vaikuttanut näin epävarmalta lyhyellä aikajänteellä pitkään aikaan. Kapitulaation ensimmäinen vaihe vaikuttaa myös käynnistyneen ja lyhyellä aikavälillä osakkeisiin uskovien määrä putoaa viikoittain. Osa joutuu turvaamaan elämiskustannuksia sijoituksilla, säästöillään ja luottokorteilla, osa myy osakkeita mielenterveytensä ja unenlaadun varmistamiseksi, rohkeimmat ostavat ja yrittävät pysyä sijoitussuunnitelmassa. Loppuvuosi saattaa edelleen tuoda lyhytjänteiselle treidaajalle erinomaisen entrypaikan ja joulupukki rallattelut, jos useimmat hoksaavat tehdä veromyyntinsä ajoissa joululahja ostostensa tieltä, eivätkä jätä asiointia joulun välipäiville. Karhujen määrä on taas ennätystasolla ja bulleja on nyt n. 20%.
Markkinaa ohjaavien assettien seuranta on (ainakin treidaajalle) nyt erityisen tärkeää, sillä niistä löytynee selkeitä vihjeitä mihin suuntaan saatetaan olla menossa ja onko riskit realisoitumassa heti, vai haetaanko kohta pientä hengähdystaukoa (väli)pohjaa tunnustellen. Markkinoilta on todella vaikea olla kokonaan ulkona, jos kokee poimineensa kohtuu hintaisia assetteja pohjan tuntumasta ja mielestään oikeilta sektoreilta. Kulta ja hopea ovat myös taas mielenkiinnon kohteena ja niistä haetaan helposti näennäistä turvaa epävarmoina aikoina.
Markkinaa ohjaavat assetit ovat Bondit (ja TLT), Fed:n tase, Dollari ja BTC, joka taas on seuraillut Fed:n tasetta. Kulta taas tykkää seurailla US dollaria. SP500 ja Nasdaq tottelevat nyt isompia voimia ja viimeisten kenraalien pudotuspeli alkoi viime viikolla, kun Apple ja Tesla ottivat nytkähdykset alaspäin. Sektoreista suurin osa on tullut tasaisesti alas ja ainoastaan XLV (Healthcare) piti syyskuussa suht hyvin pintansa. Perjantaina XLRE (Real estate) oli ainoa sektori, joka nousi markkinaa vastaan syyskuun ruman laskujakson jäljiltä.
Laskua tarjottiin syyskuussa laajalla rintamalla SP500:ssa.
SP500 teki uudet pohjat ja päätti laskunsa odotetulle 358x tasolle, joka on roikkunut ilmassa viimeisen viikon. Viikon takaisen perjantain päätös oli 369x tasoilla, joten viikossa ei ole tapahtunut ihmeitä, jos ei oteta huomioon BOE:n paniikinomaista väliintuloa ja brittien eläkejärjestelmän läheltä piti tuhoa. Määräaikainen mini pivot ei kuitenkaan ollut muuta kuin pakon sanelema toimenpide, jolla saatettiin ehkäistä brutaali markkinasyöksy ja voimakas epävarmuuden lisääntyminen. Markkina on edelleen poikkeuksellisen hermostunut, mikä tietänee netto-ostajalle mahdollisesti entistäkin halvempia osakkeita tulevaisuudessa.
Tällä hetkellä treidaajan joustavuutta ja muuntautumiskykyä koetellaan poikkeuksellisen paljon ja vaikka kontrapomppu on hyvin mahdollinen, niin valtava määrä säikkyjä treidaajia ja sijoittajia hermoilemassa myyntinapin ja veromyyntien kanssa voi aiheuttaa todellisen kapitulaatiosyöksyn hetkenä minä hyvänsä. Siinä rytäkässä laskenee kaikki, joten ostosuunnitelmaa eri assetteihin ja treideihin on hyvä alkaa valmistelemaan, jos vatsa vaan kestää ja sijoittamishorisontti on tarpeeksi pitkä. Tilastoalmanakan mukaan syksyinen toinen isompi laskujakso on tullut lokakuun puolessa välin tienoilla ja se sopisi hyvin yhteen 13.10.2022 ilmestyvien CPI-lukujen aikataulun kanssa.
Omat arviot mahdollisen pidemmän ajan karhumarkkinan syvyydestä perustuvat täysin arvaukseen, kuten muillakin, ja liian pitkälle tehtyjä suunnitelmia täytyy päivittää loputtomasti. Erilaisia skenaarioita on kuitenkin mallennettu nyt lukuisia ja syvimmät SP500 pohjat, jotka yritin piirtää, ajoittuvat helmikuulle 2023 ja heinäkuulle 2023. Lähinnä etsin pisteitä, joissa yhdistyy useita teknisiä tukitasoja, niin fundan kuin teknisen analyysin ja minua fiksumpien ihmisten arvailujen pohjalta. Mm. Buffet indikaattori (global market cap/global GPD) näyttää tällä hetkellä pohjiksi tai tukitasoksi n. 2600, mutta tuota ennen ehtii tapahtua vielä paljon liikettä, joten näkymä on erittäin sumuinen. Mahdollista alinta pohjaa en lähde edes arvailemaan ennen seuraavan tuloskauden lukuja, ajan kulumista ja päivittyvän datan pohjalta tehtävää analyysia. Vaikka laadin, jos ei satoja niin ainakin kymmeniä, eri skenaarioita kuinka pitkä laskumarkkinasta tulee ja mille SP500 tasolle päädytään, niin nykyisen markkinan tilanne ei ole koskaan näyttänyt näin utuiselta sijoitusurani aikana. Sijoitushistoriaani kuitenkin kuuluu teknokuplan ja finanssikriisin onnekkaat väistämiset, kun vedin kaikki rahastosijoitukset ulos pankista 2-6kk ennen romahduksia. Kotiutusta en tehnyt sen takia, että olisin aistinut romahduksen, vaan halusin viettää nuoren miehen elämää ja matkustaa maailman ympäri just oikeaan aikaan ja kaksi kertaa.
Loman jälkeen assettipaino on kohonnut 40%:n, johon eivät kuulu valuutat. Kultaa ja hopeaa on myös ilmestynyt pieniä määriä salkkuun ja yleensä romahduksen sattuessa niiden nousu pohjilta on nopeimmasta päästä spekuloivien ihmisten etsiessä pelolta suojaa ja turvaa. Metallit mielletäänkin usein pelkotreideiksi ja niiden ajoittamisessa saa olla näppärät sormet, sillä kassavirtaa ne eivät tuota.
Ensi viikko ei ole tilastojen ja datan valossa (toki on ISM, JOLTS ja työttömyyslukuja jne) erityisen merkittävä ja Q3:sen pyörähtäessä loppuvuoteen voi markkinalla olla halu vilkaista hieman ylempiä tasoja tulevan maanantain mahdollisen pienen alkunotkahduksen jälkeen. Moni ehti jo myymään osakkeensa syyskuun ikävään pudotukseen ja markkina saattaa tarvita hetkellisen latautumisvaiheen. Markkina harvoin myöskään romahtaa, ilman ulkoista syytä, jos kaikki seisovat veneen samalla laidalla ja nyt siellä ainakin on tungosta. Tässä markkinassa isompi hallitsematon romahdus tuntuu tosin tauokoamatta erittäin todennäköiseltä vaihtoehdolta. Tuloskausi lähenee nyt hiljalleen ja samoin tekevät jenkkien välivaalit ja niiden vaikutusta voi vain arvailla.
Jos tilanne kuitenkin eskaloituu harmaan tai mustan joutsenen seurauksena, niin katse kannattaa kiinnittää aiemmin mainittuihin assetteihin, joissa on veteen piirretyt tukitasot ja joita moni treidaaja nyt tuijottaa: BTC n. 17k$, TLT n. 100$, Fed:n tase nyt 8,8 biljoonaa ja EURUSD 0,95-0,97. Useampien noiden tasojen selkeä pettäminen olisi arvatenkin markkinalle myrkkyä, ainakin hetkellisesti, enkä oleta niiden murtuvan välttämättä ensimmäisellä tai toisella yrityksellä. Tämä voisi puoltaa osakkeille pientä sahailevaa mietintätaukoa, jos siis Credit Suisse ja muut hulttiopankit pysyvät vielä edes yhden viikon kasassa.
113 tykkäystä
Kyllä, ehdottomasti. Erityisesti tarvitsemme energian säästäjiä.
Mutta säästämisessä piilee yksi pieni ongelma; mihin ne säästöt menevät? Velathan ovat velkojan säästöjä. Jos velan määrä ei saa kasvaa, mutta säästöjen saa, niin sitten niiden säästöjen pitäisi mennä suoraan investointeihin. Esimerkissäsi raksayrittäjä tekee sen tietysti suoraan oman yrityksen taseessa, mutta meidän tavisten pitäisi tehdä se osakeantien kautta.
1 tykkäys
Sitä sanotaan, että nimi on enne. Asiasta voi olla toki montaa mieltä. Credit Suissen hallituksen puheenjohtajan sukunimi on joka tapauksessa Lehmann.
30 tykkäystä
Sveitsin inflaatio:
51 tykkäystä
Ympäri maailmaa markkinat vilkkuvat varoitusmerkkejä siitä, että maailmantalous heiluu kallion reunalla. Kysymys taantumasta ei enää ole jos, vaan milloin.
Vaikka yksimielisyys on, että maailmanlaajuinen taantuma on todennäköistä joskus vuonna 2023, on mahdotonta ennustaa, kuinka vakava se tulee olemaan tai kuinka kauan se kestää. Jokainen taantuma ei ole niin tuskallinen kuin vuosien 2007-2009 suuri lama, mutta jokainen taantuma on tietysti tuskallinen.
”osakkeet ja joukkovelkakirjat ovat menettäneet arvosta ennätykselliset 36 biljoonaa dollaria viimeisten yhdeksän kuukauden aikana.”
Ennätykset rikottu, erikoista vaikka osakkeidenhan piti nousta aina vain. Suattaapi joutua porukka odottelee tovin että pääsevät plussalle osakkeissa jos lähellekään huippua ajoittaneet, toki monet firmat kaatuu kokonaan.
Edit: korjattu triljoonat biljooniksi niin porukkaa ei enää harmita 
2 tykkäystä
Suomeksi: 36 biljoonaa. 6 nollaa vähemmän siis.
10 tykkäystä
-
Yrityslainamarkkinoilla jo taantumahinnoittelu, siksi ne nostettu ylipainoon.
-
Talousluvut ylittäneet viime aikoina odotukset, vaikka varovaisuutta kannattaa pitää yllä.
-
Osakkeiden arvostuskertoimet kääntyneet houkuttelevaksi, vaikka niissä on edelleen laskuvaraa mikäli näkymä jatkaa heikentymistään.
-
Kirvestä ei kannata heittää kaivoon.
34 tykkäystä
Alla on OP:n video lokakuun sijoitusnäkymistä.
“Syyskuu oli, kuten varsin usein sijoitusmarkkinoilla, synkkä. Synkkyys ei koskenut yksin osakemarkkinoita, vaan kaikki omaisuusluokat kärsivät merkittävästi korkojenkin edelleen noustessa ja painaessa markkinastressissä usein hyvin menestyviä valtionlainojakin. Korkojen nousu on edelleen markkinoita eniten piinaava seikka vuosia jatkuneen äärimmäisen matalan korkotason noustessa kohti tavanomaisempia tasoja. Korkojen nousun rinnalla hermoilua aiheuttaa edelleen kasvanut pelko talouskehityksen käänteestä hyvin heikoksi. Taloudessa näkyy toki odotetusti merkkejä heikentymisestä, mutta pelot markkinoilla vaikuttavat näitä poikkeuksellisen paljon suuremmilta. Äänessä strategi ja salkunhoitaja Harri Kojonen.”
8 tykkäystä
- Selden, vuonna 1912
Huikea kattaus Fedille. Jos tämä overextended bear -porukka ostaa paniikissa osakkeita ja bondeja, rahoitusolot löysenevät ja subjektiivinen kokemus finanssijärjestelmän vakavan stressin todennäköisyydestä lievenee.
Eli epätodennäköisempi pivot vaikka muu maailma suorastaan anelee jo kohta?
@Sijoittaja-alokas , voisiko tämän siirtää, Pörssien suunta?
Kiitos @Sijoittaja-alokas
9 tykkäystä