Muutama poiminta aamun Vartista.
Credit Suisse puhuttaa markkinalla. “Vakuutukset” maksukyvyttömyyden varalta eli Credit Default Swapit sinkoavat kattoon. Kyseessä on yli 700 miljardin frangin taseella varustettu köriläs.
Kansankielisemmin pankin kehnon tilan näkee P/B-luvusta. 0,2x! 
Mutta, Credit Suissella on silti 150 miljardia likvidejä varoja ja melkein 50 miljardia OPOa. Ei varsinaisesti kriisipankin lukuja. Niin kauan kuin olen itse sijoittanut, CS on ollut otsikoissa.
Eihän pankeista koskaan voi ulkopuolinen (eikä edes sisältä!) kommentoija sanoa mitään varmaksi, nehän ovat rakenteellisesti vivutettuja dynamiittikasoja odottamassa häiriöitä taloudessa, mutta vaikuttaa siltä että tässä on tehty kärpäsestä härkänen.
Koko Euroopan pankkisektori pohjolaa lukuunottamatta kärsii edelleen finanssi- ja eurokriisin räjähdyksistä. Niiden pääoman tuotto on kroonisen heikko matalien korkojen, kiristyneen regulaation, rajun kilpailun ja luottotappioiden takia. Euroopan pankkisektori treidaa noin 0,5x OPOn verran:
Myös pohjolan pankit ovat ottaneet arvostusmielessä osumaa. Meihin vaikuttaa tietysti Euroopan pankkisektorin lisäksi Ruotsin kiinteistömarkkinan kiihtyvä kosahdus.
Yksittäisten nimien nostamisen sijaan näkisin ongelman olevan laajemmin velkaantuneessa maailmantaloudessa. Tämä on hitaasti päivittyvää statistiikkaa, mutta tottakai jos velkaa on melkein 300 % globaalista BKT:sta ja osa velasta (huom. velka on finanssivarallisuutta!) toimii vielä vakuutena toisille veloille niin mitä voi muuta odottaa, kuin poksahduksia korkojen noustessa? 
Viime viikon BOE:n interventio, tämän viikon CS huhut ovat oireita laajemmasta ilmiöstä.
Ei ihme, että markkinalla yleisesti puhutaan miten korkojen nosto johtaa lopulta jonkin rikkoutumiseen systeemissä. Ja se johtaisi takinkääntöön rahapolitiikassa.
En ole varma, onko finanssikriisi bullish?
Kannattaa muuten miettiä, paljonko elvytysvaraa edes olisi kriisin sattuessa. Kuten tässä ketjussa on ansiokkaasti monet tuoneet esille, tulee reaalitalouden kapasiteetti nopeasti vastaan. Ilman tasokorjausta globaaliin kysyntään inflaatio pompahtaa aina uudelleen pinnalle. Tämä ongelma ei väisty heti, mutta toki sen kanssa voidaan elää. Se tarkoittaisi pitkää kautta inflaation ja jokseenkin korkeampien korkojen kanssa.
). Eli ihmiset eivät täysin luovu luksustuotteista vaan siirtävät kulutustaan. Kokonaisruokalaskussa säästetään vaihtamalla K-kauppa Lidliin, mutta Lidlistä tarttuu silti kalliimpia tuotteita, kuten suklaata, koriin.
