OP;n aamukatsauksesta poimittua
10 tykkäystä
Avasin tuosta teemasta myös tvitteriin keskusteluun missä Lippo Suomisella oli kans hyvä pointti, miten paljon rahaa velloo edelleen nollakorkoisissa rahamarkkinarahastoissa.
Huomatkaa myös, miten bondeihin virtaa rahaa:
Vaikka markkinalla on nähty paljon ylilyöntejä ja sellaisia ”lopun alun” merkkejä, taipuisin itse silti tähän esittämääni tulkintaan tämän kaiken reflektoivan äkillisesti paisuneita säästöjä.
Mutta, näissä ylätason asioissa voi aina kaivaa mieleisensä datan ja laittaa se tiettyyn kontekstiin. Nöyryys ja rehellisyys korostuu. Ylitulkintojen vaara on ilmeinen.
15 tykkäystä
Mutta mitä vaihtoehtoja tässä on? Ellen nyt ole aivan pihalla, niin rahahan ei voi noin vain lähtä korkopapereista. Tai siis exit tarkoittaa sitä, että joku muu ostaa kyseiset korkopaperit. Mikäli ne ostetaan halvemmalla, niin sitten niissä on toki vähemmän rahaa, mutta silloin myös vähemmän rahaa pääsee jonnekin muualle, vaikka osakkeisiin. Lisäksi, jos papereiden hinnat laskevat, niin korot nousevat, vai?
Tietty keskuspankki voi toimia, ja varmaan toimii, ostajana. Joten QE voisi toimia ulospääsynä sijoittajille, jotta nämä pääsevät työntämään rahansa osakkeisiin. Tätähän QE tietyllä tapaa on ainakin sen jälkeen, kun ollaan päästy täydestä paniikkivaiheesta ulos.
Sisältääkö MMT optiota sille, että myös yritykset hoitavat rahoituksensa keskuspankin kautta? 
1 tykkäys
Suursijoittajat eivät voi myydä oikein muuten kuin vastapalloon. Ne käyttivät hyväksi tilaisuuden keventää osakepainoa.
2 tykkäystä
Hain tuossa takaa sitä, että huolimatta matalista koroista sijoittajat säästävät edelleen runsaasti velkakirjamarkkinalle, ainakin rahastojen kautta (yksityissijoittajalla ei taida muita vaihtoehtoja ollakaan). Se kertonee (ehkä?) myös jotain sentimentistä, ettei kaikille maistu riskiset osakkeet todellaakan. Eikä tule koskaan maistumaankaan tottakai.
Tuo on totta, että (kuten Heikki Keskiväli muotoili hyvin tvitterissä tuossa yllä mainitussa ketjussa, tosin aivoni ovat sen verran torstaijumiset että voi olla että käsitän itsekin väärin. Odotan hänen tviittiketjuaan aiheesta) jälkimarkkinallahan aina kun joku ostaa, niin joku myy joten nopeasti ajateltuna kaikki kiertää vain kehää eikä esim. sillä ole väliä, paljonko bondeissa tai Lippo Suomisen mainitsemissa rahamarkkinarahastoissa on rahaa.
Mutta, systeemiinhän virtaa koko ajan lisää rahaa koska maailmassa säästetään, paljon. Ja, pienikin suhteellinen virtaus pois bondeista kohti osakkeita vaikuttaa suhteessa enemmän, koska osakemarkkina ei nouse niin että joku ostaa kymmenellä eurolla osakkeita toiselta ja koko markkinan arvo nousisi kymmenellä eurolla, vaan monesti markkinan arvo hypähtää voimakkaammin myyjien vaatiessa korkeampaa hintaa. Kuten vaikkapa se jamppa joka osti muutaman Admicomin osakkeen 170 eurossa vaurastutti meitä kaikkia omistajia kollektiivisesti parilla sadalla miljoonalla hetken tällä 300 euron panostuksella, kunnes osake lössähti 90 euroon.
Tätä “käteistä sivussa” argumenttia voi kyllä kritisoida niin, että kertoohan se myös siitä kuinka nykymarkkinaa ei moni sijoittaja pidä houkuttelevana ostokohteena, toisaalta siellä on paljon käteistä venaamassa dippiä. Miten päin sen kukin haluaakaan nähdä. 
Nivon tämän sekavan kommentin tähän kokonaisuuteen vielä niin, että nämä seikat siis indikoivat sitä, että huolimatta kasvaneesta yksityissijoittajien ryntäyksestä markkinalle ei olisi päällä tilannetta, jossa kaikki olisi lähes “all in”.
3 tykkäystä
Haha, ei käsittääkseni. D MMT:ssä keskuspankki rahoittaa suoraan valtiota, @Marianne_Palmu voi oikaista jos olen väärästä tästä taloustieteen uudesta muotisuunnasta.
Mutta, keskuspankit voivat hoitaa myös yritysrahoitusta. Näitä on nähty paljon historian saatossa, ns. “universaalipankki” mikä hoitaa samalla liikepankin ja keskuspankin virtaa. Erityisesti kehittyvissä talouksissa, missä lainaa on vaikea saada ja taloutta rakennetaan enemmän ylhäältä päin komento-ottein.
Esim. Venäjällä keskuspankki teki tätä kaksoisroolia 1800/1900-lukujen taitteessa, kun Venäjä oli sen ajan “kuuma kasvumarkkina”. Myöhemmin Neuvostoliiton keskuspankki teki tätä samaa.
Eli siis ilmiönä tuo, että keskuspankki rahoittaisi myös yrityksiä, ei olisi lainkaan uusi. En ole varma, toimiiko maailmassa nytkin tuollaisia keskuspankkeja.
Lisäys: koska menee ohi tämän kejtun aiheen, niin olen aiemmin tästä “Gosbankista” kirjoittanut historiaketjuun Historianurkka: pörssin historiaa, finanssihistoriaa - #67 käyttäjältä Verneri_Pulkkinen
Eikös keskuspankki tälläkin hetkellä rahoita yrityksiä bondimarkkinan kautta? Osa bondeistahan on ns. “EKP-kelpoisia” joka käytännössä näkyy selkeänä alennuksena emissiospreadissä, kun keskuspankki on käsi alla. Harmi vaan, että tämä rahoitus kohdistuu yrityksiin, joilla ei muutenkaan olisi vaikeuksia saada markkinoilta rahaa ihan markkinaehtoisesti…
No, se periaatteessa vapauttaa markkinaehtoista rahaa niille ei-niin-EKP-salonkikelpoisille firmoille ja välillisesti laskee rahoituskustannuksia.
3 tykkäystä
Jep, keskuspankithan ostelee noita jälkimarkkinalta, ei siis suoraan yrityksiltä.
Siinä on tärkeä ero.
No, “tärkeä ero” ehkä ajatuksen ja aatteen tasolla
EDIT: Hauskana lieveilmiönä muuten euro-alueen ulkopuolisten yhtiöiden esim. Alankomaihin perustetut Treasuryt ovat viimeaikoina laskeneet liikkeelle emoyhtiön takaamia lainoja saaden näin lainalle EKP-kelpoisuuden. Mitä siitäkin sitten ajattelisi.
3 tykkäystä
SP500 futuurit pakkasella ja niin on moni jenkkiosakekin. Aika hyvin on käysä euraillut tuota “heittokaarta” tällä kertaa. Viimeisin huippu ei ollut enää samalla linjalla kuin kaikki edelliset huiput lokakuusta 2020 lähtien vaan reilusti linjan alapuolella. Voi olla tulossa yhtä syvä dippi kuin maaliskuun alussa ja pomppu sieltä ylös jäänee matalammaksi kuin edellinen pomppu.
Miten näette “rotaation” käyvän Nasdaqin sisällä eri toimialojen kesken? Se ei punottanut kuitenkaan kovin pahasti ja nyt kääntyi nippanappa vihreälle mutta joidenkin osakkeiden alamäki on samanlaista kuin aiemmin Nassen lasketellessa -3% lukemia. Vai meneekö nämä vielä satunnaisen heilunnan piikkiin?
@Verneri_Pulkkinen Komponenttipulasta on puhuttu jo jonkin aikaa maailmalla. Volvo ilmoitti alkuviikosta, että tuotanto keskeytyy puolijohdekomponettien pulan vuoksi. Jos meinaa video aiheet loppuvan niin komponenttipulan käsittely syvällisesti voisi olla mielenkiintoinen aihe. Maailma kun tuntuu pyörivän elektroniikan ympärillä niin tämä olisi varmasti monia kiinnostava aihe.
45 tykkäystä
Tästä oli puhetta kahvihuoneenkin puolella, mutta nyt samaa mieltä ovat myös jenkkilän tubettajat: “We’re almost like in an anti-FOMO market right now. No one is in a hurry to buy stocks.”
Meitä käsien päällä istujia on allekirjoittaneen ja @viljo :n lisäksi siis muitankin. Oletuksena on että dippejä ostellaan mutta sentimentti ei tunnu olevan pidemmän nousun puolella.
4 tykkäystä
Pitkä oli rallattelu, noin vuosi tuolta koronapohjista. Nyt tuntuu että jonkinlainen “paluu arkeen” on tapahtunut tuon likviditeettihöyryn jälkeen ja sen tuoma ilo on kääntynyt enemmän murehtimisen puolelle, johtaako se vahvasti palautuvan talouden kanssa inflaatioon ja sitä kautta korkojen nousuun. Olen sitä mieltä että nykyiset arvostustasot ovat hyväksyttäviä, mutta vain sillä ehdolla että korkotaso ei nouse. Vähän on sellainen “roikutaan löysällä hirrellä” olo osaltaan. Voi olla että hyvät Q1 tulokset antavat sitä buustia viimeistään mutta muuten ollaan vähän odottavalla kannalla nyt ja yritetään puntaroida mihin suuntaan tilanne kehittyy.
9 tykkäystä
OP kielsi eilen jakamasta suoria kuvia heidän raporteista, kts. kahvihuone. Siksi poistin viestisi @Cadel.
Referoida saa kyllä lähteen kanssa, eli jos haluat voit omin sanoin kertoa mitä tuolla sanotaan ja mainita lähteen.
3 tykkäystä
Kuitti, asia selvä 
Edit: Toi somessa jakamia videoita on kyllä sitten jo hieman kyseenalainen rajoitus. OP:n aamukatsaukset ja raportit ymmärrän kyllä.
Edit2: @PieniSalkkuMies, kiitos täsmennyksestä, olet oikeassa, Niinhän Verneri taisi sanoa että EI KOSKE somessa jakamia videoita. Mun moka. Kiitos.
9 tykkäystä
Lukeminen taisi tapahtua kiireessä, tuossa erikseen sallittiin someen julkaistun materiaalin jakaminen.
3 tykkäystä
Muutama poiminta aamun videolta.
Kuten täällä on havaittukin, pörssissä on aistittavissa terveellisen nöyryyden paluuta. Sijoittajien keskuudessa on havahduttu siihen, että esim. SPACien kanssa ei ehkä aina olekaan järkevää maksaa +30 % preemiota käteisestä. Tai, Tik Tok sijoittajien varmoista treideistä ei olla hetkeen kuultu.
SPACit ovat olleetkin paineessa kautta linjan:
Tämä on kyllä viikon kuva:
Videon pääaihe oli osakesalkun keskittämisen vaarallisuus. Aihe ei suoraan liity pörssien suuntaan, mutta jaan pari kuvaajaa J.P. Morganin paperista jotka tuo nyanssia pörssin yleiseen kehitykseen.
Vaikka indeksitasolla pörssit nousevat yleensä yli ajan, niin yksittäisten osakkeiden kohdalla normi on toisenlainen: enemmistö mörnii, kunnes ne menevät konkurssiin.
On hyvä tiedostaa, että kun puhumme indeksien liikkeistä, niin indeksit ovat maailman suurin “momentum” -strategia: niissä voittajat nousevat aina lopulta suurimmiksi. SP500:sen sisältö on mylläytynyt täysin viimeisen 40 vuodena aikana.
30 tykkäystä
