Pörssien suunta (Osa 2)

Tämä nykyinen pörssiympäristö on varmaankin usealle sijoittajalle se ensimmäinen aito karhumarkkina ja siten ensimmäinen kerta, kun he joutuvat ajattelemaan karhun lailla. Tässä ei sinänsä ole mitään yllättävää näin poikkeuksellisen pitkän nousukauden jälkeen, mutta harmillisesti sijoituskirjallisuus ja -viisaudet yleensä keskittyvät valistamaan miten nousumarkkinassa pitäisi toimia, jonka vuoksi sijoittajat yleensä kohtaavat karhumarkkinan henkisesti ja strategisesti täysin valmistautumattomina. Onnistunut karhuilu on kuin hieno kellarissa vuosia tammitynnyrissä kypsytettu viski, joka otetaan ulos juuri oikeaan aikaan, siemailtavaksi sopivan sivistyneessä seurassa. Sitä ei missään nimessä ole tarkoitus kitata kaksin käsin, kuin kaljaa härkämarkkinassa!

Vaikuttaa kovasti, että sijoittajien keskuudessa suurin ja tärkein aihe on nyt arvuutella missä osakemarkkinoiden pohjat ovat. Miksi haluatte tietää? Se on mielestäni aivan reilu kysymys! Mitä väliä sillä on milloin pohjat ovat? Onko pääasiallinen rahantekostrategianne nykyisillä sijoitusmarkkinoilla arvata mahdollisimman lähelle pohjia? Oletteko kenties päätyneet puhtaiksi makrosijoittajiksi ja aiotte ottaa aggressiivisen härkävipujohdannaisen markkinoiden pohjatessa?

Putoavaan puukkoon tarttuminen ja pohjien kalastelu on järkyttävän riskinen ja vaarallinen strategia, jossa käy varsin helposti erittäin huonosti. Kaikki tietysti haluavat haaveissaan olla sankareita ja päästä sanomaan että juuri he ostivat markkinoiden alimmasta pisteestä (pelkästään taidolla), mutta jokaista Härkä-Herkulesta kohti on tuhansia possuja, jotka päätyvät teuraaksi voittajan pirskeiden vuoksi. Finanssikriisin jälkeen Jukka Oksaharjusta leivottiin guru hänen poikkeuksellisen onnistuneiden vipuostojensa seurauksena, mutta kukaan ei puhu niistä kavereista jotka menivät katki ostaessaan vivulla liian aikaisin!

Viimeisimpänä guruehdokkaana on vaikutusvaltainen @Jukka_Lepikko, jolla oli vakuuttavia perusteluita miksi juuri nyt oltaisiin pohjalla. Se minkä vuoksi Lepikölle tämänkaltainen spekulointi ei ole sijoitusvirhe, johtuu siitä että hän on ammattilainen, joka osaa lukea markkinoita ja siksi hän myös varmasti osaa asettaa itsellensä fiksut signaalit sijoitusteesin vahvistamiseen tai kumoamiseen. Tämän takia hänelle muodostuu nyt houkutteleva risk-reward ratio, mikä tekee nousumarkkinan puolesta vedonlyönnin kannattavaksi. Klassinen esimerkki “älä yritä tätä kotona” -sijoituksesta.

@Verneri_Pulkkinen sen sijaan on Varteissansa puhunut paljon siitä että pitkäjänteisen omistajan ei pitäisi stressata kurssilaskuista tai ottaa kummempaa näkemystä pohjista, vaan ostaa kun osakkeen kurssi laskee käyvän arvon alapuolelle. Tämä on ns. vastuullinen neuvo sijoittajayhteisölle, koska keskimääräinen sijoittaja on vahvasti sentimentin vietävissä ja karhuilee itsensä ulos markkinoilta väärään aikaan eikä pääse nauttimaan vahvoista nousuista ja alkavasta härkämarkkinassa.

On kuitenkin helppo tunnistaa, että molemmat strategiat ovat varsin epäoptimaalisia valtaosalle sijoittamista harrastaville. Osakkeiden ostaminen laskumarkkinassa makroa huomioimatta ei käytännössä eroa mitenkään siitä että yrität ajoittaa pohjia ja epäonnistut; lopputulos on joka tapauksessa, että ostat väärään aikaan ja häviät rahaa. Mikä pahinta, siinä voi mennä vuosia, että sijoitus palaa takaisin ostohintoihin, jolloin otat riskiä ilman tuottoa ja menetät samalla mahdollisen vaihtoehtoisen sijoituksen tuoton!

Sijoittajat monesti tuntuvat aliarvioivan, miten hirveän arvokasta pääoman suojeleminen tai jopa sen kasvattaminen on laskumarkkinoissa, kun osakkeiden kertoimet laajasti supistuvat ja tuotto-odotukset kasvavat. Ei ole syytä odottaa, että tulisimme pitkään aikaan kokemaan uudelleen Miinuskorko + QE + Fiskaalielvytys + TINA -markkinan. Jos annoit nuo viime vuosien täysin ansiottomat voitot takaisin markkinoille, niin turha odottaa että 20-luvulla tulee toista samanlaista järjetöntä pörssikuplaa ja että pörssi heti tarjoaisi toista vastaavanlaista tilaisuutta lukita isoa tuottoprosenttia salkulle.

Pitkissä laskumarkkinoissa pohjien ajoittamisen ja silmät kiinni ostamisen vaihtoehtona on eräs sijoitusstrategia, joka soveltuu mielestäni erittäin hyvin aktiiviselle markkinoiden seuraajalle, jolla ei kuitenkaan ole erityistä makronäkemystä, nimeltänsä “Trendi on mun frendi”. Tässä strategiassa sijoittaja odottaa ostopaikkaa niin että joko 1) Huonot uutiset eivät enää jaksa laskea osakkeiden kurssia tai 2) osakkeiden kurssitrendi kääntyy noususuuntaiseksi.

Tämä strategia perustuu siihen että momentum on faktorien kuningas, jonka vuoksi sitä vastaan taistelu on hölmön hommaa, mikäli ei kykene tunnistamaan niitä katalyyttejä, jotka rikkoisivat momentumin ja kääntäisivät kurssitrendin suunnan. Näin ollen on järkevää antaa putoavien puukkojen jatkaa laskutrendissä niin kauan kuin ne vaan jaksavat laskea ja antaa muiden yrittää leikkiä sankaria ja poimia ne pohjat. Mukaan kyllä kerkeää pienemmällä riskillä myöhemminkin ja mikä tärkeintä, näin välttää ne hirveät turskat mitä salkkuun tulee laskevaa osaketta holdatessa. Pohjilta tuplaus ei hirveästi lohduta, jos sitä ennen on otettu -66% takkiin.

Kiinnostaisi muuten myös kuulla, että onko @musa_2 vieläkin samaa mieltä tästä strategiasta, kuin finanssikriisin aikaan [1]. Muistaakseni hyökkäsit aika vahvastikin tätä sijoitustrategiaa vastaan, mutta mielestäni se toimi kyllä silloinkin aivan erinomaisesti.

Ketjun nimi kun kerran on Pörssien suunta, niin olisi epäkohteliasta olla antamatta omaa näkemystä nykytilanteesta ja suunnasta. Mielestäni nyt ollaan hyvin neutraalissa tasossa, mihin on hyvin onnistuttu hinnoittelemaan mainiosti sekä mahdollisuus pörssien laskun jatkumiseen, että pörssien kääntymiseen nousuun (Oma arvio luokkaa 60%/40%). Talous ja yritysten tuloskunnon vahvuus voi hyvinkin yllättää markkinat, jolloin taantuma jää odotettua lyhyemmäksi ja korkeat tulokset riittävät kannattelemaan kursseja korkojen nousun kääntäessä inflaation laskutrendille. Toisaalta sijoittajat ovat mielestäni karhuiluviesteistä huolimatta täysin henkisesti valmistautumattomia mahdolliseen vuoden 2023 karhumarkkinaan, likviditeetin katoamiseen osakemarkkinoilta ja osakkeiden ylilyöntiin alaspäin. Inflaatio kun säilyy tahmaisena ja nopeat koronnostot rikkovat jonkin tärkeän osasen globaalissa taloudessa ja mennään systeemikriisin, niin se on sitten pelkää kipua siitä eteenpäin.

Mitä ikinä tuleekin tapahtumaan, niin epämukavuuteen, jatkuvaan epävarmuuteen ja makrotalouden epäselvyyteen on syytä vaan tottua. Moni hakee tällä hetkellä turvaa historiallisista makrokuvaajista ja kurssikäyttäytymisestä, mutta mielestäni se hieman lähenee jo humpuukkia ja itsensä huijaamista. Ei ole ikinä ollut ennen sellaista tilannetta taloudessa, mikä meillä nyt vallitsee, eikä ole oikein olettaa että makro- ja kurssikäyttäytyminen toimisi samalla tavalla kuin jossain menneessä tapahtumassa. Korkeintaan voi olettaa, että ihmisten luonne ei ole muuttunut mitenkään menneisyydestä, mutta tämä lainalaisuushan on aina voimassa missä tahansa markkinassa. Taitavalle osakepoimijalle on tänä vuonna huomattavasti enemmän tilaisuuksia löytää houkuttelevasti hinnoiteltuja yhtiöitä kuin viime vuonna, joten nyt on erinomainen hetki löytää ne seuraavat 10 huippuosaketta, jotka kannattelevat salkkua nämä volatiilit vuodet.

Sijoittaminen on vaikeaa, eikä se helpommaksi tule tästä muuttumaan. Koittakaahan pärjäillä!

[1]

271 tykkäystä

Antti “Karhu” Järvenpään tuorein video sopinee hyvin tähän ketjuun. :slight_smile: :bear:

Aiheet
00:00 Alkukaneetit
00:20 Karhumarkkina
02:21 Ankeat ajat
03:28 Helsingin pörssi
04:15 New Yorkin pörssi
05:40 Loppukaneetit

19 tykkäystä

Kommentoin enemmän paremmalla ajalla.

Mutta lyhyesti sanottuna tiesin ja ymmärsin vuonna 2009 hieman jotain – en paljon – ja olin katastrofaalisen yli-itsevarma että olin oikeassa kun väitin jotain.

Nyt tiedän ja ymmärrän pikkuisen – en paljoa – enemmän. Edistys on tullut lähinnä siinä että ymmärrän oman ymmärrykseni rajoja paremmin.

85 tykkäystä

Hyvä kirjoitus. Pääoman suojelu pitäisi olla ykkösprioriteetti muuten jokaisessa markkinassa. Se vain unohtuu monilta nousumarkkinan huumassa.

Tässä riippuu paljon, millä aikajänteellä mittaa onnistumista. Perspektiivi muuttuu jos ajattelee 5-10 vuoden päähän.

Huom. se että keskittyy osakepoimintaan ei tarkoita, ettei huomioisi makroa.

Jos ostaa osaketta, jonka kassavirrat on vuosien päässä (kaikkien on ellei osta osaketta P/E 1x kertoimella), mitä oletuksia joutuu tekemään?

-Pitkän aikavälin talouskasvu (väestön kasvu + tuottavuuden kasvu + velkasykli)
-Ko. firman markkinakasvu
-Korkotaso pitkässä juoksussa
-Osakkeille suotuisan institutionaalisen ympäristön jatkuminen

Tavallaan monia pitkän aikavälin makroletuksia on jo sisällä sijoittajien odotuksissa, tiedosti sitä tai ei. :slight_smile:

Momentum on kyllä vahva faktori, sitä vastaan en lähde riitelemään. Monelle voi kylläkin olla vaikeaa vuorostaan ostaa osakkeita kun ne ovat jo nousseet rajusti pohjilta. Sitä ne tuppaa tekemään, kun ajat muuttuu.

Vaikka juuri dumasit historialliset ennakkotapaukset, niin tässä voi olla hieman 2000-luvun alun karhumarkkinan aineksia. Käsittääkseni silloin meni yli vuosi kunnes romahtava pörssi alkoi näkyä ja tuntua tuloksissa ja taloudessa.

Nythän edelleen firmat posaroi tai kommentoi hyvin optimistisesti. Tottakai on firma- ja toimialaspesifejä vaikeuksia (Inderes: sijoittajaviestintä, puolijohteet kuten Nvidia, AMD yms.: puolijohdesykli, it-palvelusektori: firmojen omat ongelmat, FedEx: syytetään maailmanlaajuista taantumaa omista ongelmista jne.) mutta päällisin puolin näyttää menevän firmoilla edelleen mallikkaasti.

70 tykkäystä

Suattaapi olla… tai olla olematta.

11 tykkäystä

Hyvä kirjoitus. Pääoman suojelu pitäisi olla ykkösprioriteetti muuten jokaisessa markkinassa. Se vain unohtuu monilta nousumarkkinan huumassa.

Nyt kun vielä joku kertoisi sen taikatempun, millä ”pääomaa suojellaan”! Ei ole vielä tullut sellaista vastaan, vaikka on sijoitukseen liittyvää tekstiä tullut luettua yli 20 vuoden ajan niin paljon, että meinaa pälli levitä.

68 tykkäystä

@Marianne_Palmu Osaatko sanoa joitakin syitä, miksi osallistumisaste on alhaalla? Toisaalta, mikä sitä voisi kohentaa? Vai onko edes realistista ajatella että joskus palattaisiin “entisiin lukemiin”?

4 tykkäystä

Mistä tätä strategiaa noudattava sijoittaja erottaa kovan karhumarkkinarallin ja trendin aidon kääntymisen? Miten hän siis tunnistaa, että nyt voi kevyin mielin hypätä nousukelkkaan, pohjat ovat takanapäin ja putoavat puukot ovat tältä erää lopettaneet putoamisensa, edessä on kenties vuosien nousumarkkina? Missä vaiheessa vuotta 2009 Trendi on mun frendi -sijoittaja kykeni päättelemään, että laskumarkkina oli tässä, nyt lopetetaan pääoman suojelu ja aletaan taas tekemään aggressiivisesti rahaa korkealla osakepainolla?

113 tykkäystä

Etenkin yli 55-vuotiaiden työllisyysaste on jäänyt laahaamaan ja voi hyvinkin olla, että pysyvästi. Olen useampaan otteeseen käsitellyt aihetta makrokatsauksessa, tässä laajemmin.

Sen sisältö tiivistettynä: Pandemia on muuttanut suhtautumista työhön, ja eläke tai kotiin jääminen on alkanut houkuttelemaan aikaisempaa aiemmin. Noussut asunto- ja osakevarallisuus saattavat myös olla yhtenä kimmokkeena työn vähentämiselle, sillä varallisuusvaikutus pakkautuu tutkimusten mukaan yhä selvemmin vanhempaan väestöluokkaan. Siellä puskuria on, vaikka kustannuspaineet kummittelevatkin.

23 tykkäystä

Tämä on äärimmäisen vaarallinen kysymys, koska sen takana on ajattelutapa, johon ei ole mahdollista antaa tyydyttävää vastausta. Miten voi kevyin mielin hypätä nousukelkkaan ja erottaa trendin aidon kääntymisen? Ei mitenkään! Ei ole olemassa taikaindikaattoria joka toimii aina, hopealuotia joka takaa tuoton tai sijoitusstrategiaa jota voi orjallisesti noudattaa. Pelaat nyt peliä älykkäitä, muuttuviin tilanteisiin mukautuvia sijoittajia vastaan täysin poikkeuksellisessa taloustilanteessa. Paras mitä voit tehdä, on yrittää maksimoida onnistumisen todennäköisyytesi ymmärtämällä eteesi tulevat tilanteet muita paremmin ja reagoimalla niihin nopeammin kuin vastustajasi. Jos jäät jumittamaan yksittäiseen strategiaan tai tekniikkaan ja uskot sen varmasti toimivan, häviät takuuvarmasti, kun markkinat syövät siihen liittyvän ylituoton pois ja kaiken lisäksi rankaisevat sinua joustamattomuudestasi.

Ymmärrän kyllä miten epätyydyttävä tuo vastaus oli, koska jokainen meistä haluaa löytää jonkinlaisen sijoittamisen peruskallion kaiken tämän epävarmuuden keskellä ja kuulla sen takuuvinkin millä pystyy varmasti tekemään salkkuun rahaa ja tunnistamaan pohjat tai uuden nousumarkkinan alku, mutta ei sellaista vaan ole olemassa, eikä sellaista koskaan tule olemaan.

Mutta, trendien seuraamista voi aloittaa tekemään piirtämällä vaikka Simple Moving Average 50 ja 200, sekä tarkkailemalla, missä kohtaa tehdään Golden Crossia ja Death Crossia. Hyvin yksinkertaisia trendiin perustuvia osto- ja myyntisignaaleja, jotka auttavat jäsentämään omaa ajattelua ja haarukoimaan niitä kohtia, missä trendi voi alkaa kääntymään:

Tontsan videossa on hieman pidempi (ja parempi) selitys liukuvien keskiarvojen käytöstä:

Toinen helppo työkalu minkä avulla voi yrittää haarukoida trendimuutosta, on osavuosikatsauksien seuraaminen ja katsoa kurssireaktioita silloin kun firman tulos pettää. Jos kurssi ei jaksa laskea, niin laskutrendi voi hyvinkin olla päättymässä.

Tärkeintä trendien käytössä on se sijoittajan ajattelutavan muutos. Et ole enää metsästämässä pohjia tai ostamassa vain koska koet osakkeella olevan kurssia korkeampi käypä arvo, vaan olet hakemassa ostopaikkaa tilanteesta, missä karhumarkkinan laskutrendi on päättymässä ja suojelet pääomiasi minimoimalla laskutrendin jatkumisen mahdollisuuden ja maksimoimalla nousutrendille osumisen mahdollisuuden.

79 tykkäystä

Diggailen Ekan kirjoituksia, mutta toisinaan tekstin seassa tuntuu olevan aika absoluuttista tietoa tulevaisuudesta.

Itse olen toistaiseksi ollut todella huono ennustamaan tulevaa. Siksi heitänkin korkeintaan valistuneita arvauksia.

Palataan tähän lainattuun kohtaan Joulukuussa 2029 :wink:

83 tykkäystä

Runaway inflation, big interest rates hikes, the Russian invasion of Ukraine and the unknown effects of the Federal Reserve’s quantitative easing policy are among the indicators of a potential recession, Dimon said, according to the report.

“These are very, very serious things which I think are likely to push the U.S. and the world — I mean, Europe is already in recession — and they’re likely to put the U.S. in some kind of recession six to nine months from now,” Dimon said in an interview with CNBC.

8 tykkäystä

Hyvät naiset ja herrat! Rakkaat kanssa sijoittajani. Tietenkin punainen salkku tuntuu kurjalta.

Nämä numerot, kaikista tunteistamme huolimatta, ennustaisi kuitenkin positiivisia tunteita tulevaisuudessa.

Sanoisin, että pörssin suunta vaihtuu vielä näillä näppäimillä.

73 tykkäystä

Tuossa kannattaa muistaa, että “voimakkaat heilahtelut ovat kuukausitasolla tyypillisiä. Arvoltaan suuriakaan uusia tilauksia ei jaeta pidemmälle ajanjaksolle, vaan ne kohdistetaan tilastoitavalle kuukaudelle sellaisenaan.”

Toki koko alkuvuodenkin aikana tilaukset kasvoivat 8,5 % vuodentakaisesta.
(Tilastokeskus)

9 tykkäystä
12 tykkäystä

Tieteessä uusia ideoita punnitaan monesti ”nollahypoteesia” vastaan. Ehkä sijoittamisessa voitaisiin ottaa käyttöön termi ”nollasijoitusstrategia”, jonka kuuluisi mielestäni olla se kaikkien käden ulottuvilla osaamistasosta riippumatta oleva tyyli, että ostaa tasaisesti maailmanmarkkinoita seuraavia indeksirahastoja ja/tai ETF:iä ja pitää aina sijoitusasteen melko korkeana, toki huolehtien riittävästä turvapuskurista. Tällä strategialla voittaa valtaosan kaikista sijoittajista, valtaosan kaikista ammattilaisista. Riskikorjatusti tilanne on vielä mairittelevampi mekaaniselle korkean sijoituspainon indeksisijoittajalle. Kyseessä on hyvä strategia. Kuitenkin:

Indeksisäästäjä osteli osana erinomaista strategiaansa rahastoja tasaisesti pitkin laskumarkkinaa. Sanot että hänen olisi pitänyt olla ostamatta ainakin jokin osa laskumarkkinasta. 80% osuuden sijoitusmarkkinasta biittaaminen aiemmalla strategialla ei ole suomalaisamatöörille tarpeeksi; hänen pitää tähdätä korkeammalle ennakoimalla makrotrendiä; jättämällä leppoisat perheillat ja käymällä tulta päin armottoman kilpaillulle areenalle. Missä vaiheessa hänen olisi pitänyt lopettaa tasainen ostaminen? Ja koska hänen siis pitikään taas aloittaa ostot? Näistä yritin hieman haastaa kysymyksillä, joita pidit jollain tavalla vaarallisina. Toteat aivan oikein, että esittelemäsi strategia on hirveän vaikea. Kuinka monelle se sopii, kuinka moni voi realistisesti odottaa jotain parempaa kuin indeksisijoittamiseen vertailtavissa oleva tylsä holdailu hyvällä hajautuksella ja minimoimalla sijoittamisen kulut?

Tähän kappaleeseen on leivottu sisään, että koko laskumarkkinan läpi ostanut ja yhteen strategiaansa jumittunut indeksisijoittaja häviää varmasti. Hmm, en usko. Vain koskeeko toteama ainoastaan kaikkia aktiivisia strategioita? Mihin tahansa yhteen aktiiviseen strategiaan jumittunut, pitkin laskumarkkinaa suoria osakesijoituksia tekevä nyt ainakin saa turpaan niin että tukka lähtee?

En oikein tätäkään niele. Grahamin lanseeraamassa arvosijoitusstrategiassa sijoittaja pyrkii arvioimaan jollain tavalla järkevällä tarkkuudella haarukoitavien bisnesten tulevia kassavirtoja, ja odottamaan tilannetta jossa niitä voi ostaa riittävällä turvamarginaalilla, vaikka -30% suhteessa omaan perusarvioon käyvästä arvosta jollain tavalla keskimääräiseen korkotasoon suhteuttaen. Helpommin sanottu kuin tehty! Moni on kuitenkin tuollaisessa vuosikymmenten mittaa onnistunut hyvällä menestyksellä. Ostettuaan bisnestä ihan puhdasoppisen arvosijoittajan silmissä hän katsoo firmaansa kuin se olisi listaamaton.

Tällaiset arvosijoittajat nimenomaan tuppaavat ostamaan rajuissa laskumarkkinoissa yhä enemmän osakkeita laskeviin hintoihin. Syy on ihan luonteva; jossain vaiheessa laskua he alkavat löytää sijoituskohteita riittävällä turvamarginaalilla. He pitävät Mr. Marketin oikkuja sen verran enigmaattisina, etteivät usko pystyvänsä ennakoimaan karhuralleja tai haistamaan pohjia. He vain ostavat kun näkevät enemmän sisäistä arvoa kuin ulkoinen hintalappu näyttää. Sitten markkina laskee lisää. Useimmiten käypä arvo ei pohjimmiltaan terveissä firmoissa laske millään muotoa samalla tavalla kuin kurssit silloin kun markkinoilla on paljon pelkoa. Yhä parempia sijoitusmahdollisuuksia, lisää ostoja. Ehkä käteinen loppui ennen pohjia, ehkä ei. Mutta jos arviot käyvistä arvoista olivat jollain tavalla oikealla pallokentällä, käteen jäi kohtuuhintaan tai jopa edullisesti hankittuja hyviä bisneksiä. Miten nämä sijoittajat oikein hävisivät?

Joskus lokakuussa 2008 Buffett osti yhtäkkiä hirveän mällin osakkeita ja siirtyi sadan prosentin osakepainoon. Sen jälkeen markkina laski vielä 20%. Buffettia ei kiinnostanut tämä lainkaan, 60 vuoden kokemuksella, miljoonia sivuja sijoitusaiheista materiaalia luettuaan hän ei katsonut omaansa mitään edellytyksiä arvioida, laskeeko pörssi vielä lisää. Sen hän tiesi, että juuri sillä hetkellä hän sai hyvää bisnestä halvalla.

1974 hän teki yhden elämänsä parhaan sijoituksen rikkomalla kaikkia Ekan periaatteita samalla kertaa, eli ostamalla karseassa laskumarkkinassa putoavaa puukkoa The Washington Postia vaatimattomasti arvioiden 75% alle käyvän hinnan. Sen jälkeen se laski vielä 25% lisää. Lohdutuksena Buffett sai kuitenkin pitää ne valtavat tuotot, jotka The Post hänelle tulevina vuosina jauhoi.

154 tykkäystä

Kale, on selvää että jos sijoittaja tyytyy indeksituottoon, niin hänen kannattaa sijoittaa rahansa indeksiin. Suurin osa sijoittajista ei tule ikinä voittamaan indeksiä, joten tämä on tietysti valtaosalle se järkevä valinta. He, jotka tämän polun valitsevat ovat kuitenkin tyytyneet osaansa ja päättäneet poistua pelistä, joten heistä ei kannata edes puhua. Sijoittamisessa ei ole mielestäni kovinkaan paljon mieltä, jos et yritä voittaa indeksiä ja siksi lähtökohta keskusteluissa pitäisi olla että pyritään se indeksi voittamaan.

Jotta vertailuindeksin voi voittaa, tarvitaan jonkinlainen tapa hyödyntää markkinoille säännönmukaisesti syntyviä epätehokkuuksia ylituoton tekemiseksi. Ellet ole jollain Renaissance Technologiesiella töissä, niin ongelmaksemme muodostuu se että käyttämämme data on julkista ja työkalut yleisesti käytössä, joten emme kykene muodostamaan näiden avulla pysyvää kilpailuetua. Vaikka löytäisimmekin jonkin markkinoiden epätehokkuuden jota kykenisimme systemaattisesti hyödyntämään, niin markkinat ovat täynnä kvantteja ja muita fiksuja toimijoita, jotka ennen pitkää löytävät backtestauksen avulla nämä ylituoton lähteet ja käyvät hakemassa ne pois.

Tämän vuoksi olin haluton kuvailemaan miten esimerkiksi tätä “Trendi on mun frendi” -strategiaa kannattaisi operatiivisesti soveltaa saavuttaakseen parhaan lopputuloksen. Mielestäni ei ole mahdollista kuvailla vedenpitävää tapaa tehdä ylituottoa millään strategialla tai sijoitustyylillä, eikä menneisyyden datan perusteella voi todistaa että asiat jatkuvat ennallaan myös tulevaisuudessa. Jos luulet keksineesi jonkin tavan millä sijoittamalla voitat markkinat vaikkapa seuraavat 30 vuotta, olet mielestäni yksinkertaisesti väärässä; markkinoiden voittaminen ei ole niin helppoa! Toki ehkäpä yksilönä pystyt sitten lisäämään siihen strategiaan jonkin henkilökohtaisen ‘erikoismausteen’, mutta tämä onkin sitten se ylituoton todellinen lähde eikä sen sijoitusstrategian systemaattinen soveltaminen.

Markkinathan ovat täynnä erilaisia tehottomuussyklejä ja markkinahäiriöitä, jotka toistuvat epäsäännöllisen säännöllisesti. Pörssikuplat ja -romahdukset ovat yksi esimerkki tästä, mutta ilmiö on mielestäni paljon laajempi kuin yleisesti ajatellaan. Esimerkiksi IT-kuplan jälkeen teknologiasektoria pidettiin täysin kuolleena ja sijoituskelvottomana sektorina. Nyt voidaan jo sanoa, että tämähän oli markkinoiden osalta selkeä virhe, jonka vuoksi teknologiaosakkeet olivat vuosikausia erinomainen ylituoton lähde. Viime vuosien aikana ESG-paineet ja huonot tuotot ajoivat energiasektorin pois sijoittajien suosiosta ja kaiken maailman Smartin Paasit huutelivat miten sektori on täynnä “Zombie-yhtiöitä”. No kuinkas sitten kävikään?

image

Se mitä haen tässä takaa, on että jos haluat tehdä jatkuvaa ylituottoa, niin sinun on vaihdettava sijoitusstrategioita, -tyylejä, sektoreita ja työkaluja sitä mukaan, kun aiempi tapasi sijoittaa lakkaa toimimasta. Kun koet löytäväsi jonkin asian mikä luo sinulle ylituottoa, niin sinun pitää tiedostaa että se on vain väliaikaista, tai muuten ennen pitkään käy kuin niille Qt-sijoittajille, jotka turhaan holdasivat osaketta 40€ → 180€ → 40€, tai kenties jotain pahempaa.

Olen usein kuullut sanonnan että kehittyminen sijoittajana alkaa vasta ensimmäisestä karhumarkkinasta; nimittäin sitä ennen ollaan aina enemmän tai vähemmän bulleroita. Toivon nyt kovasti että tämän laskun jälkeen “tech brot” tajuavat alkamaan laajentamaan sijoitusavaruuttaan ja -tyylejään ja tutkimaan vaikkapa konepajoja ja pankkeja, eivätkä yritä väkisin pakottaa jatkossa enää mitään läpikoluttua eilispäivän FAMG -strategiaa. Meinaatteko ihan oikeasti että voitatte indeksin jatkossakin noudattamalla jotain kl.fi puhuvien päiden yleisintä sijoitusstrategiaa, jonka tietää jo aivan kaikki sunnuntaisijoittajasta lähtien? Onhan se tietty mahdollista, mutta ehkä kuitenkin hieman naiivia.

Buffettin tekemä ylituotto johtuu aivan varmasti siitä että hän on Warren Buffett. Jos ylituoton tekemiseen riittäisi vain se, että tekee DCF-mallin ja ostaa alle käyvän arvon kun kurssit dippaa sen alle, niin joka ikinen kauppatieteiden maisteri tekisi hirmuista ylituottoa. Tästä ei ole empiirisiä todisteita, vaan suurin osa toimijoista vaikuttaa systemaattisesti häviävän indeksille, koska sijoittaminen on äärimmäisen monimutkainen ja haastava peli. Mielenkiintoisesti samaan tapaan kuin vaikkapa pokerissa ja vedonlyönnissä, myöskään sijoittamisessa ei näytä pärjäävän erityisen hyvin tohtorit, lääkärit, juristit, kympin tytöt ja muut sellaiset jotka ovat tottuneet noudattamaan sääntöjä ja tekemään “oikeita asioita” pärjätäkseen elämässä.

Sijoittamisessa ei ylituoton tekemisen osalta ole varsinaisesti olemassa sääntöjä, eikä peliä voi ratkaista, vaan se elää jatkuvasti pelaajien ja markkinoiden toiminnan mukaisesti aina muuttuen ja pysyen freesinä. Reittejä ylituottoon on jokaisella ajan hetkellä lukemattomia ja sijoittajan henkilökohtaiset ominaisuudet vaikuttavat myös paljon siihen mitä reittiä kannattaa yrittää, joten mielestäni on sinänsä ajanhukkaa yrittää vakuuttaa että jokin sijoitustyyli- tai strategia olisi väistämättä absoluuttisesti toista parempi. Sen sijaan siitä olen varma että jos lopettaa jatkuvan kehittymisen sijoittajana ja sopeutumisen muuttuviin markkinatilanteisiin, niin ennen pitkää häviää pelin ja silloin olisikin parempi “jäädä eläkkeelle” ja keskittää säästönsä kustannustehokkaisiin indeksirahastoihin.

126 tykkäystä

Jotta vertailuindeksin voi voittaa, tarvitaan jonkinlainen tapa hyödyntää markkinoille säännönmukaisesti syntyviä epätehokkuuksia ylituoton tekemiseksi.

Ei välttämättä – myös puhdas tuuri saattaa siihen riittää, ja taitaa akateemisessa tutkimuksessa nykyään olla aika vahva konsensus siitä, että tuuri selittää valtaosan ylituotosta. Koska todennäköisyys onnistua on kuitenkin huomattavan suuri verrattuna esim. lottoon, niin omaan erinomaisuuteensa uskovia menestyjiä tietenkin riittää joka oksallle.

13 tykkäystä

Oletan että tarkoitat tässä sijoitusympäristön jatkuvaa muutosta. Merkittäviä sijoitusympäristöön vaikuttavia tekijöitä ovat mm. inflaatio ja sen seurauksena korkotaso, poliittinen ilmapiiri sekä geopoliittinen tilanne. Esimerkiksi vertailtaessa ennen koronaa vallinneeseen aikaan olemme siirtyneet taas korkeamman inflaation ja sen seurauksena korkeampien korkojen aikakauteen joka vaikuttaa merkittävästi sijoitusympäristöön. Geopoliittiset väännöt suurvaltojen kesken ovat asettamassa jarrua globalisaatiolle. Näiden eri datapisteiden havainnointi ja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa muutoksen havaitseminen sijoitusympäristössä antaa selvää edgeä mielestäni sijoittajalle joka osaa alkaa positioitua jo tulevaa ajatellen kun muut huomaavat sen vasta myöhemmin.

Vaikka sijoitusstrategiaa kannattaa muokata ajan kanssa, kannattaa mielestäni löytää ne sijoitusmaailman taskut jotka ovat itselle mielenkiintoisia ja joissa kokee omaavansa jonkinlaista kilpailuetua. Ei kannata välttämättä lähteä hääräämään vaikka raaka-ainemarkkinalle jos ei selkeästi pysty perustelemaan itselleen, miksi minulla on tässä markkinan taskussa kilpailuetua muihin. Kyllä tuolla teknokasvusijoittamisellakin olisi ihan hyvin mennyt tänä vuonna, mikäli olisi tajunnut myydä syksyllä tai viimeistään talven lähestyessä 2021 erittäin korkealle arvostettuja teknoja ja sen jälkeen siirtynyt vain käteiseen tai ottanut shortteja Nasdaqqiin tai yksittäisiin korkealle arvostettuihin teknoihin. Nyt voisikin rauhassa tutkia reilusti halventuneita teknoja ja miettiä mitkä näistä tulevat oikeasti kasvamaan tällä vuosikymmenellä ja pyrkiä valitsemaan ne salkkuun. Ei sitä strategiaa tarvitse välttämättä kokonaan muuttaa, mutta pitää ymmärtää missä vaiheessa sykliä ollaan ja asemoitua hyötymään syklistä. Vaikeaa se tietysti on ja sisältää paljon psykologisia sudenkuoppia mihin astua. Esimerkiksi läpi 2010-luvun sinua rankaistiin armotta siitä jos satuit myymään korkealle arvostetun kasvuyhtiön. Eihän se mihinkään laskenut, jatkoi vaan ylöspäin kokoajan. Tästä syystä moni varmaan ajatteli 2021 että on kyllä kireät arvostukset, mutta peilasi tehtyjä virheitään esimerkiksi Revenion myymisessä 2010-luvun aikana eikä siksi halunnut päästää irti vaikka QT:sta 160+ hinnoissa. Toisena asiana sijoittajat oppivat koronan jälkeisessä elpymisrallissa että dipit pitää ostaa heti kiinni tai kurssit karkaavat eivätkä ne enää palaa samalle tasolle hakemaan. Tästä syystä 2022 laskun aikana moni varmaan alkoi ostaa liian aikaisin, kun oli tottunut 2020-2021 siihen että ei parane odotella tai jää tuotoista paitsi. Vaikea laji, se mikä on toiminut ennen ei toimikaan enää. Toisaalta nämä kaikki elementit tekevät tästä hommasta niin pirun mielenkiintoista. Sitä yrittää arvata kehityskulkuja oikein tulevaisuuteen ja joskus tulee onnistumisia mutta myös väärässä olemisia. Tärkeintä että tykkää hommasta ja tekee enemmän rahaa ollessaan oikeassa kun häviää ollessaan väärässä.

44 tykkäystä

Mitenkä raati arvioisi Kiinan avautumista, joskus sekin kuitenkin tapahtuu. Yleinen arvio on että myös alueelliset lockdownit päättyisivät viimeistään ensi vuonna

Arvioidaanko sen olevan positiivista pörsseille
-tarjontapuoli (saatavuushaasteet) hellittää ->inflaatiopaine hellittää
-lisää kysyntää myös länsiyrityksille

Vai negatiivista
-öljyn ja perusmetallien kysyntä nousuun - >inflaatiopaine kasvaa

Kolmas vaihtoehto tietysti neutraali viakutus, mutta se olisi liian tylsä vaihtoehto.

6 tykkäystä