Pörssien suunta (Osa 2)

Tätä ja tämän kaltaisia kaavoja näkee välillä suositeltavan. Ongelmana näen tuon jakolaskumuodon ja tarkemmin ottaen sen, että kaava alkaa tuottamaan aivan mielivaltaisia arvoja kun jakaja lähestyy nollaa. Eli kun Cost of Capital ja Growth ovat lähellä toisiaan, firma on olevinaan äärettömän arvokas ja minun on vaikea hahmottaa miksi näin olisi.

2 tykkäystä

Tämä pitää hallits termiiniarvossa. Jos antaa kasvun jatkua rajattomasti noinkin suurena kuin cost of capital niin ei mene hirveän pitkä aika kun yhtiö on arvokkaampi kuin kaikki muut yhtiöt yhteensä. Jonkun aikaa kasvu voi hyvin olla korkeaakin. Ei rajattomasti.

2 tykkäystä

Joo-o, ymmärrän tuon, mutta jos eletään markkinassa jossa Cost of Capital on hyvin alhainen, missä vielä vähän aikaa sitten elettiin, tulee tällaisella kaavalla aika vaikeaksi verrata mitään yrityksiä keskenään, kun pitää vain ihan jokaiselle yritykselle olettaa kasvuksi suunnilleen sama luku. Samaan aikaan firmat kasvavat juuri sillä hetkellä korkotasoa nopeammin koska saavat halpaa rahaa, mutta pitäisi olettaa, ettei se kuitenkaan kestä. Yrityksen kasvuprosentin arvaaminen joskus 10 tai 20 vuoden päästä on kyllä täysin hatusta tempaistu luku muutenkin.

Lähinnä tällaisia kaavoja viljelevätkin sellaiset arvosijoittajat, jotka eivät halua koskea kasvuyhtiöihin. Heillekin tällaiset kaavat ovat lopulta ansa, sillä oikeasti on turha odottaa pystyvänsä ennustamaan näidenkään yhtiöiden kasvuprosentteja 10 vuoden päästä. Jos niitä on edes yrityksenä olemassa silloin, koko liiketoiminta voi olla täysin disruptoitunut. Muistan Mr. Random Walkerin käyttäneen esim. Nokian Renkaita ja Fortumia taannoin esimerkkinä arvonmääritykseen tällaisella kaavalla. Metsäänhän se lopulta meni oikein kunnolla.

2 tykkäystä

Olet selvästi pohtinut itse kaavan hyödyllisyyttä enemmän kuin minä.

Itse vedän aina kaikki laskelmat raakasti exceliin vuositasolle ja määritän sinne vuositason kasvut aina sinne saakka kun uskallan ottaa näkemystä ja lopulta ajalta paiskaan vakiona parin prossan kasvun termiiniarvoon. En ole hyödyntänyt itse siis tällaista yksittäistä kaavaa ja kritiikkisi lienee aiheellinen. Toin varmuudeksi vain tuon kasvun rajan esiin, mutta sen asian näköjään jo ymmärsitkin entuudestaan.

3 tykkäystä

Minusta tuo sinun tapasi kuulostaa järkevältä ja näin uskon markkinoiden arvottavan yhtiöitä laajemminkin. Sekin on yksi hyvä kriteeri: ei ole mitään iloa löytää yritystä joka on arvotettu “väärin” jos näköpiirissä ei ole syytä, miksi markkina alkaisi arvottamaan sitä jatkossa “oikein” (esim. kroonisesti aliarvotettu pankkisektori).

1 tykkäys

Muutama poiminta aamun Vartista.

Olen viime aikoina nostanut niin paljon uhkakuvia, että ajattelin nyt olevan hyvän tilaisuuden muistuttaa painokkaammin osakkeiden halventuneen rutkasti.

Uhkakuvia vasteen on siis myös tilaisuuksia.

Pitkässä juoksussa pörssifirmat ovat tuottaneet kuitenkin kelvollisesti. Jopa Helsingin pörssi (se on itseasiassa maailman kärkikaartia historiallisesti), vaikka meidän aikoinaan ylivoimaisesti suurin yhtiö Nokia on ollut kurssikehitykseltään katastrofi viimeiset yli 20 vuotta! :smiley:

Inderesin odotuksissa on, että n. 150 seuratun pörssiyhtiöpoppoon mediaanitulos kääntyy laskuun kolmannella kvartaalilla:

Cap-indeksin forward P/E… Ennusteet saavat mennä vihkoon tai korot nousta lisää tällä arvostuksella. :smiley:

Taantuma on yksi iso murhe nyt. Mutta tulokset eivät läheskään aina laske taantumassa, tai lasku on lievä. Hyvä kuvaaja Fidelityltä.

31 tykkäystä

Kyllä siitä voi olla iloa. Kuvitellaanpa, että on kaksi identtisesti suorittavaa firmaa, molemmat kasvavat keskimäärin samaa vauhtia täältä ikuisuuteen ja pääoman tuottoprosentti on sama. Ainoa ero on, että toinen on kroonisesti aliarvostettu. Oletuksista seuraa suoraan, että molemmat maksavat saman osuuden tuloksestaan osinkoina (tai ostavat omia), jolloin aliarvostetun osinkotuotto on korkeampi. Jos arvostusero ei veny täältä ikuisuuteen, aliarvostetun tuotto on osinkotuoton eron verran korkeampi.

5 tykkäystä

Niin, periaatteessa kyllä, näinhän se on. Jos koko tuottovirta perustuu osinkoihin täysin stabiilissa liiketoiminnassa tästä ikuisuuteen, näin on. On toki tässäkin tapauksesa hyvä yrittää ymmärtää, miksi toinen on aliarvostettu tai yliarvostettu, ettei jää “arvoansaan” jonkin yrityskohtaisen, maakohtaisen, tai makrotalouden riskin toteutuessa eri tavalla näiden yritysten kohdalla.

Kuvaamassasi tapauksessa näitä yrityksiä voisi käsitellä kuin junior-perpetuaalibondeja, jolloin niiden arvo perustuisi tuoton lisäksi esim. luottoluokitukseen ja korkotasoon.

Ajattelin lähinnä, että termi aliarvostettu tarkoittaa, että tulevat eurot arvostetaan yksinkertaisesti alemmaksi. Toisin sanoen niiden tulevien kassavirtojen aktualisoituessa tuottoprosentti on suurempi. Jos niissä on jotain extrariskejä, niin silloin ei mielestäni voi puhua aliarvostuksesta, vaan riski/tuotto-suhde on oikea.

Edit. Pankeissa esimerkiksi matalammat P/E:t johtunevat luottotappioriskeistä, jotka saattavat ajoittain viedä vuosien tulokset. Kuten Verneri niin osuvasti sanoo, ne ovat äärimmilleen vivutettuja.

Viimeisten kolmen vuoden aikana euroalueen kuluttajahinnat ovat nousseet kumulatiivisesti 13 %. OMXH Capped on noussut nimellisesti 8 %. Reaalisesti kurssitaso on siis laskenut 5 %.

Firmojen intrinsic business valuen kehitys lienee ollut plusmerkkistä. Eli vertailukelpoinen kurssitaso lienee laskenut enemmän kuin 5 %.

Toisaalta rahoitusolot suosivat osakkeita vähemmän kuin kolme vuotta sitten.

Onko ollut epäjatkuvuuskohtia niin että jotkin large cap -pörssiyhtiöt pitäisi arvioida uudelta pohjalta eikä siis jatkuvuuden korostaminen vs. 2019 toimi? Ehkä?

Sanoisin kuitenkin niin että kupla on enää muisto mutta eipä kursseissa kummemmin pelkoakaan ole.

12 tykkäystä

Saiskos sitä Transitoryä vähän, alkais olee naama niin punainen että… :grimacing:

43 tykkäystä

Pikkaisen kovempaa pohjainflaatiota USA:ssa kuin odotettiin. Vain 0,1% ero, mutta väärään suuntaan ja markkinat tuskin taputtavat…

1 tykkäys

Oikeaan suuntaanhan tuo menee, kun edellinen oli 8.3%.
Täälläkin suurin osa turbokarhuista huuteli yli kymppiä, mutta eipä tullut :smiley:

23 tykkäystä

Toi core +0.6% M/M vs 0.2% est ei markkinalle varmaan tuntunut hyvänmakuiselta.

Edit: näyttäis fibalta twiitissä, Investing.com pistää tuolle forecast +0.5%
Eli vain hitusen odotusten yli mutta eipä silti markkina tykkää

5 tykkäystä

Clevelandin mittari osui aika hyvin:

13 tykkäystä

Jep, riittävän lähellä ennustetta, joten ennuste FED:n koronnostoista tuskin muuttuu suuntan tai toiseen

Tässä visualisointi eri komponenteista. Käytännössä palveluiden inflaatio kasvaa kiusallisesti edelleen, jo melkein 4 % vuosivauhtia.

34 tykkäystä

Kauppalehdessäkin on jo uutinen asiasta, sen lukee minuutissa. Ei maksumuuria.

Kuluttajahintaindeksin 12 kuukauden muutos eli inflaatio oli 8,2 prosenttia. Bloombergin kokoaman konsensusennusteen mukaan ekonomistit odottivat 8,1 prosentin lukemaa. Elokuussa kuluttajahintaindeksi nousi 8,3 prosenttia. Kesäkuussa hintojen nousuvauhti oli jopa 9,1 prosenttia ja heinäkuussa 8,5 prosenttia.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/yhdysvaltojen-inflaatio-odottettua-kovempaa/82346164-0ef4-47c9-a944-7a0585bcd6ac

1 tykkäys

Tässä pitää muistaa se, että vahvistuva valuutta on deflatorinen ajuri. Dollari on vahvistunut suhteessa melkein kaikkiin maailman valuuttoihin. Yhdysvallat dollareineen onnistuneesti siirtää inflaatiota muihin maihin valuuttakurssivaikutuksen kautta. Yhdysvallat markkinana on maailman suurin kuluttaja.

Tuo pohjainflaatio näyttää kyllä tämä huomioiden huolestuttavalta.

17 tykkäystä

Aiemminkin sanonut, mutta kerrataan. Euroopassa on ohjauskorkoa lopulta pakko nostaa korkeammalle kuin jenkeissä.

1 tykkäys