Pörssien suunta (Osa 2)

Korkeat tulosennusteet vuodelle 2023 ja niiden vääjäämätön lasku on ollut selkeästi yksi vahvimmista karhumaisemmin osakemarkkinaan suhtautuvien teeseistä. Kirjoittelin joulukuussa miksi tulosennusteiden laskukaan ei välttämättä tarkoita osakkeille pulkkamäkeä (ketju yllä).

Nyt kun meillä on pari kuukautta lisää dataa, voidaan todeta tulosennusteiden jatkaneen selkeässä laskussa vuoden 2023 aikana. Osakemarkkinat pohjasivat lokakuussa ja ovat olleet siitä lähtien vahvassa nousussa.

Tutkin tammikuussa tuloskehitystä laajemmin ja itse asiassa osakemarkkinat keskimäärin nousevat silloinkin, kun tulokset laskevat :point_down:

Uusina huomioina, viime viikolla osakemarkkinoilla tapahtui teknisesti sekä tilastojen valossa pari merkittävää asiaa:

  • S&P 500 on nyt noussut 20 % karhumarkkinan pohjilta, eli kääntynyt määritelmän mukaisesti nousumarkkinaan
  • Samalla saatiin myös Golden Cross, eli 50 MA ylitti 200 MA:n

Yli 20 % laskua seurannut Golden Cross on hyvin harvinainen ja tilastojen valossa äärimmäisen positiivinen signaali:

  • Kun karhumarkkinan jälkeen saadaan ensimmäinen Golden Cross -signaali, markkina ei ole kertaakaan tehnyt enää uusia pohjia, vaan mennyt joka kerta uusiin huippuihin
  • Markkina on jokainen kerta ollut korkeammalla 12 kk myöhemmin em. signaalista, keskiarvo ja mediaani molemmat kaksinumeroisia lukuja

(Data vuodesta 1950 → )

117 tykkäystä

Tässä on Sijoittaja.fi:n juttu, missä käsitellään mm. Fedin löpinöitä että myös hieman sitä, miten eri sektorit ja indeksit ovat pärjänneet. Osa jutusta on muurin takana, mutta muurista huolimatta luettavaa riittää ihan kohtalaisesti.

Viikkotasolla leading alasektoreista parhaiten pärjäsivät puolijohde- ja liikennealasektori, joiden viikkotuotto oli parhaiten tuottaneiden pääsektorien luokkaa. Myös pankkisektorin kehitys oli positiivinen ja sektori pärjäsi hyvin verrattuna suurimpaan osaan pääsektoreista. Kuukausitasolla tarkasteltuna puolijohde- ja liikennealasektori ovat edelleen pärjänneet paremmin kuin eniten tuottaneet pääsektorit samalla ajanjaksolla. Pankkisektorin kehitys on ollut puolestaan pääsektorien ylemmän keskikastin luokkaa. Myös alasektoreiden kehitys viestii edelleen markkinoilla vallitsevasta positiivisesta sentimentistä.

2 tykkäystä

Kuinka suuren painoarvon Jukka antaisit tälle Golden Cross -signaalille mikäli lähestyvää taantumaa pidetään varmana? En tiedä montako kertaa tämä on historiassa tapahtunut (?), mutta olettaisin että signaaleja joiden jälkeen markkinat ovat aina tehneet uudet huiput on olemassa aika monta ja ne voivat olla ristiriitaisia (vaikkapa BKT:n nopea kasvu tai merkittävien uusien markkinoiden syntyminen (=volyymi) jne.).

5 tykkäystä

Pörssiyhtiöiden nykyarvo on niiden kaikki tulevat arvioidut kassavirrat, diskontattuna nykypäivään. Siten yhden vuoden tuloksella ei pitäisi olla kauheasti merkitystä. Tämän takia myös yhden vuoden tuloskehityksen ja pörssikurssien välillä ei ole minkäänlaista korrelaatiota.

Vähän paremmin käsikynkkää menee 12 kuukauden päähän ennustettu EPS. Täällä on paljon “forward EPS” kriitikoita, mutta käsittääkseni tuo on paras tapa katsoa tuloksia (toteutuneet tulokset heittelee valtavasti, siellä voi olla kertaeriä. Sen sijaan eteenpäin katsova analyytikkoennuste kuvaa tuloksia ikään kuin fantasiamaailmassa missä ei ole kertaeriä eikä ongelmia :smiley: ).

Heittelen tämän käppyrän seuraavaan Varttiin, missä näkyy juurikin SP500 ja 12kk päähän ennustettu EPS ja korostin kohdat missä indeksi ja tulokset menevät ihan eri suuntaan indeksin kanssa.

Ohjaahan indeksiä paljon muukin, kuten juuri pitkän aikavälin ennusteet, korot, sentimentti, likviditeetti jne.

Mutta jos tulokset pragaa isosti on vaikea nähdä osakkeissa kestävää nousua. Lyhyellä (12-24kk) välillä tottakai kaikki on mahdollista. :smiley:

48 tykkäystä

En pidä lainkaan varmana taantumaa jenkeissä. Yllä olevassa ketjussa on myös linkki ketjuun, josta näkee kuinka historiallisesti osakemarkkinat nousevat keskimäärin myös tulosten laskiessa (lievemmän/lyhytkestoisen taantuman skenaario).

Annan aika korkean painoarvon tuolle Golden Cross -signlaalille, silllä se ei ole kertaakaan ollut vielä väärässä tuon aineiston perusteella, mitä kävin läpi 1950-luvulta. Golden Cross -signaalia ei siis ole tullut kertaakaan karhumarkkinan aikana, ainoastaan sen jälkeen.

33 tykkäystä

@Jukka_Lepikko , jos vaikutelmasi on että olen suhtautunut S&P 500:een nuivasti ensisijaisesti lyhyen tähtäimen tulos- tms. arvailujen pohjalta…

… tässä on väärinkäsitys.

Ensisisijainen ongelma pitkän tähtäimen sijoittajalle on nähdäkseni p / normalized earnings.

Normalisoitu EPS tälle vuodelle lienee luokkaa $160.

Aiheesta normalisoidut tulokset on tänäkin vuonna käyty hyvää keskustelua ketjussa. Jokainen muodostakoon oman mielipiteensä. Kymmenen vuoden päästä olemme viisaampia tästä.

28 tykkäystä

Viesti yhdistettiin ketjuun: Asuntolainamarkkina

Osui tämä S&P 500:n EPS keskustelu erinomaiseen kohtaan, kun juuri viime viikolla pallottelin hieman datalla omaksi huvikseni.

Minua on todella paljon häirinnyt se, miten nykyinen tulostaso otetaan uutena normaalina ilman, että huomioidaan pandemia-ajan merkittävää muutosta S&P 500:n tuloksessa. @musa_2 on hyvin nostanut esiin poikkeuksellisen korkeita tulosmarginaaleja jo hieman pidemmältä ajalta, kuin vain viimeiseltä kahdelta vuodelta. Nämä nostot on kuitenkin kuitattu usein sillä, että S&P 500 sisältää nykyään paljon laadukkaampia yhtiöitä. Tähän ajatukseen yhdyn ja jonkin verran korkeampi tulosmarginaali suhteessa historiaan on mielestäni perusteltu nykyisellä indeksin painotusjakaumalla eri toimialojen välillä (nykyään korkea paino kannattavissa teknologiafirmoissa) ja yhtiöiden laadun parantumisella. Oma ongelmani kuitenkin kiinnittyy muutamaan viimeiseen vuoteen, tarkemmin vuosiin 2021 ja 2022 ja sitä kautta myös analyytikkojen tulosennusteisiin vuosille 2023 ja 2024.

Kuvaaja, jossa on koottu S&P 500 EPS vuodesta 1973 vuoden 2024 ennusteisiin asti näyttää hyvin miten epänormaalin loikan tulokset ovat ottaneet vuonna 2021 ja sen jälkeen. S&P 500:n EPS:ssä nähtiin vuonna 2021 historiallinen pomppu, kun se nousi peräti 96,4 %. Tämän voi helposti perustella nousuna korona-ajan tulospohjista, mutta myös verrattaessa viimeisimpään ”normaaliin” vuoteen 2019, voidaan todeta, että nousua on huikeat 30,8 %. Katkoviivana näkyy myös arvopisteistä luotu regressio, jolla pyrin mallintamaan keskimääräistä nousua. Siitäkin huomaa, miten epänormaalia pomppua tulostasossa todistamme tällä hetkellä.

Uuden tulostason (Vuoden 2021 jälkeisessä maailmassa) perusteleminen uutena normaalina vaatiikin mielestäni selkeät perustelut. En itse ainakaan ole keksinyt mikä koronapandemian jälkeen olisi muuttanut yhtiöiden tuloksentekokykyä näin radikaalisti pitkällä aikavälillä. Olisiko vuodet 2021 ja 2022 olleet kuitenkin vain ultralöysän rahapolitiikan ja stimulus-rahan aikaansaamia tuloshuippuja? Olisiko vuosi 2023 ensimmäinen, jolloin nähdään paluu keskiarvoon ja tulosten putoaminen? Voisiko seuraavien vuosien EPS olla lähempänä vanhaa keskiarvoa, eikä viime vuosien tulosjuhlaa?

Mielestäni myös analyytikkoennusteet näyttävät siltä, että vuodesta 2021 on vedetty nouseva trendiviiva eteenpäin ja ”uusi normaali” tulosten suhteen on otettu itsestäänselvyytenä. Mallinsinkin ultratieteellisessä kokeilussa, miltä S&P 500 tulokset näyttäisivät hypoteettisessa maailmassa, jossa koronapandemian takia nähtyä rahamarkkinoiden erikoistilannetta ei olisi tapahtunutkaan ja tulokset olisivat jatkaneet keskiarvon mukaista tasaista nousua.

Ensimmäisessä mallissa oletin vuodesta 2019 kasvuksi keskiarvoisen kasvun S&P 500:n viimeisen 45 vuoden ajalta: [P/E laskettu S&P 500 indeksin arvolla 4159,71]

Vuosittainen keskiarvonousu EPS:ssä vuodesta 1974 vuoteen 2019 2,36
Vuosi Korjatut EPS:t ilman koronaa Muutos toteutuneeseen / ennustettuun EPS:ään P/E
2020 163,44 52,38 %
2021 165,80 -21,29 %
2022 168,17 -23,25 % 24,74
2023 170,53 -24,55 % 24,39
2024 172,89 -30,98 % 24,06

Mallinsin myös EPS:n kasvua keskiarvokasvulla vuodesta 2010, joka antaa kenties paremman kuvan EPS:n hypoteettisesta kasvusta ilman koronapandemiaa:

Vuosittainen keskiarvonousu EPS:ssä vuodesta 2010 vuoteen 2019 6,26
Vuosi Korjatut EPS:t ilman koronaa Muutos toteutuneeseen / ennustettuun EPS:ään P/E
2020 167,34 56,01 %
2021 173,60 -17,58 %
2022 179,86 -17,91 % 23,13
2023 186,12 -17,65 % 22,35
2024 192,38 -23,20 % 21,62

Nämä mallit ovat tietenkin täysin imaginäärisiä, mutta kuvaavat ehkä nykyennusteita paremmin sitä, miltä EPS voisi historialliseen keskiarvoon palautuessaan näyttää. Eihän se kovin kauniilta näytä ja tämän pienen katsauksen perusteella pelkästään pandemiaa edeltävään keskiarvoon palautumisella voisi olla merkittävä tulosvaikutus.

”In the short run, the market is a voting machine but in the long run, it is a weighing machine.”. Pääpointti kirjoituksessani onkin se, että näen S&P 500:n pitkän aikavälin tuoton tällä hetkellä todella huonona. Samaa tarinaa S&P 500:n yliarvostuksesta kertoo CAPE, joka huitelee jälleen yli 30:n lukemissa. Tämän takia etenkin forward P/E:llä sepen halpuutta perustelevat, kävelevät mielestäni heikoilla jäillä. Mikäli näemme edes jonkinmoisen palautumisen kohti keskiarvoa, voi tulokset pettää ja rajusti.

Ehkä vielä oleellisempana näen sen, että vaikka esim @Jukka_Lepikko hyvin nosti esiin sen, että usein indeksi voi itseasiassa nousta, vaikka tulokset laskisivatkin, ollaan tällä hetkellä markkinalla adjustoiduttu yleisesti todella korkeaan tulostasoon. Osakemarkkinahan pystyy kyllä katsomaan yhden tai muutaman vuoden tuloskuopan yli, mutta mitä jos olemmekin eläneet viimeiset kaksi vuotta epänormaalilla ”tuloskukkulalla” ja todellisuus S&P 500 yhtiöiden kannattavuudesta palautuukin kohti normaalien aikojen keskiarvoa. Mitä jos tämä keskiarvo onkin parempi estimaatti yhtiöiden keskimääräisestä tuloksentekokyvystä, kuin viime vuosien paisuneet tulokset? Tässä tapauksessa siis markkina ei katsoisi tuloskuopan yli, vaan yksinkertaisesti palaisi vanhaan normaaliin. Jo tämä tekisi todella suurta hallaa nykyarvostukselle ja onkin todella vaikea nähdä, että tämänkaltaisessa tilanteessa S&P 500 ainakaan kovin kummoisesti tuottaisi varsinkaan korkojen huidellessa merkittävästi korkeammalla.

81 tykkäystä

Kymmenen vuoden tähtäimellä kukaan ei tiedä teknojen kilpailuasetelmia. En usko että kapitalismi suo teknoille läheskään nykyisenkaltaisia marginaaleja. Tämä on mielestäni ihan järkevä konservatiivinen arvaus. Mutta se on kuitenkin vain yksi arvaus muiden joukossa.

29 tykkäystä

Jep.

Google on hyvä viime vuosien esimerkki. Yhtiöhän ei edes ole todella ollut niin kannattava kun monet mieltää esimerkiksi pääoman tuotolla (ROIC alle 20 % ennen pandemiaa, sekin siis tosi hyvä ei siinä) mitattuna. :smiley:

Yhtiön hakukone on lähes monopoli, mutta “tyhjästä” ilmestyi chatgpt mihin yhtiö joutuu nyt vastaamaan mahdollisesti heikentäen omaa monetisaation tasoaan. Toki chatgpt:tä rahoittaa osin Microsoft, joka on toinen teknokörmy.

Toisaalla Youtuben puolella TikTok on noussut muutamassa vuodessa hankalaksi haastajaksi.

Metan vaikeuksia ei tarvitse edes kerrata tässä.

Veikkaisin myös, että vaikka liikevoittomarginaaliltaan kypsät teknot tekee indeksitasolla leveää kannattavuutta (ala nyt vain tuppaa olemaan sellainen), olisi T&K menot aktivoituna alan ROIC matalampi. Varmasti SP500:seen asti päässeillä kypsillä teknoilla se olisi hyvä, mutta inhimillinen. Liikevoittomarginaali ei kuitenkaan yksin ole hyvä kannattavuuden mittari.

48 tykkäystä
13 tykkäystä

Ihan aiheesta karhuilette.

Kun seuraa muutakin kirjoittelua kuin sijoituskeskusteluita, on havaittavissa kohtalaisen vahvasti, että aika monet poliittiset tuulet pyrkivät kampittamaan mielestään liian suureksi kasvaneita jättiläisiä. Liian suurten yritysten pilkkomisella ja monopolien purkamisella on pitkiä perinteitä.

Esimerkiksi Apple ja Google päätyivät leikkaamaan appstore maksuja 2021

  • Apple 30% —> 10%
  • Google 30% —> 15%.

Käsittääkseni tässä on takana tämä, että sisällöntuottajat ovat alkaneet haastaa jättiläisiä oikeuteen erityisesti in-app maksujen perinnästä. Hyvällä menestyksellä myös voittaneet niitä.

Ilmiö toki ei koske pelkästään Googlea tai Applea vaan myös esimerkiksi Netflixiä ja Spotifyta vastaan on havaittavissa kapinaa sisällöntuottajien toimesta.

Sisällöntuottajien kapina on mielenkiintoista seurattavaa. Tosi hienoa, että lainsäädäntö ja striimauspalveluiden kaltaiset uudistukset ovat saaneet kaltaiseni entiset kriminaalit maksamaan palveluista, mutta laatutuotantoa tuottavien taiteilijoiden mielestä heidän pitäisi saada enemmän.

Tämä on aiheuttanut mielenkiintoisen uuden ilmiön. Mainosten sijaan meille tarjotaan halvemmalla tuotettua matala laatuisempaa tuotantoa pitääksemme meidät ruudun edessä.

Nautin äärimmäisen paljon näistä titaanien taisteluista mannerlaattojen värähdellessä. :star_struck:

Samalla kun sisällöntuottajat kapinoivat, poliitikot harmittelevat veron välttelijöitä. Valmisteilla on varsinkin EU-alueella valmisteilla kaikenlaista veroa estääkseen multikansallisia yrityksiä välttelemästä veroa ja antaakseen tilaa paikallisille yrityksille kasvaa ja tuottaa jotain uutta. Jos puhutaan totta, vero välttely vääristää kilpailua paikallisesti ja nostaa kynnystä muilla lähteä mukaan kilpailuun. Tämä köyhdyttää meidän yritysympäristöämme.

41 tykkäystä

Näin pitkän aikavälin käyrät pitäisi piirtää logaritmiasteikolle. Tai vastaavasti trendikäyrän olla logaritmisesti nouseva. EPS:n kasvu ei ole lineaarista.

32 tykkäystä

Ei ihan. Noiden lisäksi yhtiöllä on tase, jolla myös on arvo. Kova tuloskunto nostaa sitä yrityksen tasearvoa sitä mukaa kuin tulosta tehdään. Jos yritys tekee joka päivä miljoonan voittoa, sen tasearvo nousee joka päivä miljoonan.

6 tykkäystä

Eikös tuo kuitenkin kassavirroissa huomioida niin, että tase likvidoitaisiin ”terminaalissa” ja olisi siellä kassavirrassa sitten mukana?

2 tykkäystä

Tässä kun useat tuntuvat liputtavan härkämarkkinan alkaneeksi ja odotukset pörssikurssien noususta ovat yhtä kaunista ylämäkeä, haluaisin kysyä teiltä taloutta seuraavilta kysymyksen.

Mitkä tekijät selittävät sen, että odotukset ovat taloudelle suotuisammat kuin ennen koronakriisiä? Miksi pörssikurssien odotetaan osoittavan koilliseen vaikka ympärillämme on enemmän taloutta heikentäviä tekijöitä kuten ylivelkaantuneet valtiontaloudet, sota, inflaatio ja nopeasti nousseet korot? Miksi näistä bumtsibum näkemyksistä ei keskusteltu vuonna 2019, kun edellämainittuja tekijöitä ei varsinaisesti ollut näköpiirissä?

Lisäys:

Kysymyksellä ei ole tarkoitus piikitellä tai olla sarkastinen. Kysymys tulee henkilöltä, jonka tiedot ja taidot ovat tuulipukukansalaisen tasolla, joka haluaisi saada sellaisen rautalankavastauksen ymmärrettävällä tasolla.

28 tykkäystä

Taantuma vs soft landing leirien välistä valitsen itse kolmannen option eli inflaation paluun.

Käytettyt autot taas nousussa. Teknisellä analyysillä voisi sanoa että just tehtiin higher low ja seuraavaksi tulee higher high. Ehkä RSIssä golden cross myös ;-).

Ei tuntunut Jenkeissä käydessä yhtään taantumalta. Kaikki ravintolat hakee työntekijöitä. Paremmista töistä mm. NorthtrupGrommon mainostaa työpaikkojaan TV mainoksilla. Tuntuu aika epätoivoiselta. Autolainaa irtoaa merkistä riippuen korko alkaen 1,9%. Autokauppias vissiin kattaa erotuksen FedFunds rateen.

Öljy tehnyt tripla pohjan lähtee kohta uudelleen nousuun. SPRssä tankki tyhjä ja kesällä öljy 120. Mitä sitten voidaan tehdä?

31 tykkäystä

Halusin tällä pointilla tuoda esiin, että yhtiöiden tulosodotusten ei tarvitse parantua siihen että osakkeiden arvo voi nousta. Esim. S&p500 voi nousta vuodessa 4090 pisteestä 4500 pisteeseen kun yhtiöiden osakekohtainen omaisuus nousee vuoden mittaan 10%. Jos tuottovaatimus on sama 10% tarvitaan juuri se vuosi tasaisella vauhdilla että sinne päästään. Olettaen että tuloskasvuennusteet pysyvät samana.

8 tykkäystä

Hieno nosto tuo logaritminen asteikko. Hyvä huomioida samalla tällä hetkellä 10% lähentelevä inflaatio. Liikevaihtokasvaa 10% lähes samalla myynnillä, jos yritykset pystyvät viemään nousun hintoihin. Indeksi on siitä jännä, että jos yritys ei saa vietyä nostoa hintoihin sen osuus indeksissä tahtoo tippua ja sen joka sen siivun vie osuus nousee indekisissä. Jos pystyy viemään inflaation hintoihin ja sitten vähän ottamaan siivua muilta aletaan olemaan aika mahtikasvussa ja EPS siinä mukana. Se tahtoo taas näkyä pörssikurssissa.

Ailin ja Yhä Musa soin viestit yhdessä oli hieno. Sen verran huomautan, että teknojen kassa ja rahatilanne ei kovin välitä nykyisistä koron nostoista ja ne pystyvät kasvamaan ilman uutta pääomaa ja eivät kärsi niin korkojen noususta. Yhtiöt on ensimmäisiä kertoja leikanneet kulujaan irtisanomalla väkeään. näiden parannus näkyy tulevaisuudessa. Marginaalit voi toki olla paineessa edelleen sitä en kiistä. Toisaalta nyt maailmalla on melkoisesti “uuttaa välttämätöntä kulutusta” johtuen Ukrainan sodasta. Sotateollisuus, sen lisäksi uutta energia kapasiteettia pitää rakentaa, korvata Ukrainan tuottamaa ruokaa, terästä yms. Turkin maanjäristyksen tuoht pitää korjata. Tässä muutamia. USA:n työllisyys raportti oli erinomainen. SAAB:in kaveri kertoi juuri erinomaisesta suhdanteesta ajankohtaisohjelmassa. Tällä tahdon tuoda esille on paljon vihreitä versoja. Minusta tässä on paljon Kontratieffin kevään merkkejä. Alkaa uusi teknologinen aikakausi, joka on mielestäni joko vihreä energia tai sähköautoilu. Mikä on tulevaisuuden tekniikka en osaa sanoa, mutta vauhdilla menemme poissa fossiilista polttoaineista (ja Venäjän riippuvuudesta). Kyllä se on jo selvästi nähtävissä, että polttomoottorihenkilö autot käy huonoisti kaupaksi. Polttomoottroriautojen myyntiä edistää se, että sähköautoja ei saada toimitettua riittävästi. Jossain vaiheessa tarjonta alkaa kohtaamaan kysynnän sähköautoissa.

Voisin ainakin itse kuvitella, että useampi yhtiö seuravilta aloilta parantaa EPS:iä ensi seuraavana vuosina.
Vihreän energian laitetoimittajat ja tuottajat
Latausinfran rakentajat ja sähköjakelun toimittajat
Sotateollisuus
Energian varastointiratkaisut
Öljyn ja ksuusn tuottajat ja mahdollisesti laitetoimittajat

25 tykkäystä

Pahoittelut, että vastauksessani kesti. Kyse on tulkinnasta ja siitä, että korkokokouksessa Powell sanoi, että pehmeä lasku mahdollinen. Vielä kun tietäisi, mitä se hänen mittareillaan tarkalleen ottaen tarkoittaa :slight_smile:

14 tykkäystä