Inderesin kahvihuone (Osa 4)

Ai, niinku nyt?

BTC/USD - Bitcoin Yhdysvaltain Dollari

20.197,0 -2.421,0(-10,70%)

2 tykkäystä

No siinä ei pitkään mennyt :smiley: Nyt sitten seurataan, mitä siellä alkaa tapahtumaan, jos kurssi pysyy tuossa. Jos menee alle 20k$ niin voi tulla aika iso dippi, kun luultavasti melkoinen määrä stoppareita laukeaa tuossa kohdin.

3 tykkäystä

Nykypäivän ”vastuullisuus”

37 tykkäystä

Tämänhän piti olla turvasatama ja nousussa jokainen, joka ei kryptoihin sijoittanut oli eräässäkin facebook-ryhmässä ymmärtämätön idiootti :roll_eyes:

16 tykkäystä

Niin kuin jossain ajankohtaisohjelmassa jokunen kuukausi sitten joku nuori kryptoihin “sijoittanut” totesi, ettei nuo voi romahtaa, kun niihin on laitettu niin paljon kiinni.

26 tykkäystä

Laitetaanpa tähän väliin sävyltään korostetun positiivista pohdintaa aiheesta taantuma ja osakesijoittaja. Näkökulma on sellaisen joka on identifioinut itsensä netto-ostajaksi. Sanon että indentifioinut itsensä koska sen jälkeen pitää vielä siirtää tämä käytännön toiminnaksi.

Se että taantuma on tänä vuonna tulossa on omaa arvailuani. Ennustelu voi osoittautua oikeaksi tai vääräksi. Aika näyttää.

Pörssissä pitkällä aikavälillä voittaa maltillisen sinnikäs perusoptimisti. Pohdin miten tämä perusmielenmaisema näkyy sijoittajan käyttäytymisessä taantuman yhteydessä.

Ensiksi on todettava että taantumaan liittyvällä laskumarkkinalla ei ole mitään tekemistä sen kanssa että pörssiyhtiöt kollektiivisesti muuttuisivat jotenkin vähemmän arvokkaiksi (intrinsic business value).

Pörssiyhtiön arvo on sen kaikki tulevaisuudessa jakamat osingot diskontattuna sijoittajan tuottovaatimuksella. Omien osakkeiden ostot sulautuvat tähän mukaan sitä kautta että netto-ostot kasvattavat tulevaa osakekohtaista osinkosummaa.

Robert Shiller tutki USA:n pörssiyhtiöiden jakamat osingot 1929 alkaen . Hän havaitsi että eeppinen pörssiromahdus 1929–32 selittyi käytännössä kokonaan sijoittajien tuottovaatimuksen muutoksella. Sen sijaan laman aikaisilla osinkojen leikkauksilla ei ollut juuri mitään merkitystä pörssiyhtiön 1929 alkaen, vuosikymmenien mittaan, jakamien osinkojen kokonaiskuvassa.

Tämä siis voidaan todeta lamasta jossa bkt laski 27 %!

Se millaista uraa pitkin pörssiyhtiöiden intrinsic business value kehittyy, riippuu kansantalouden pitkistä trendeistä.

Verrataan Vietnamia ja Italiaa. Pohjois-Italiassa oli nykyisen markkinatalouden ja finanssimarkkinoiden ituja 900 vuotta sitten. Vietnamissa ei ollut 1970-luvulla pörssiä.

Viimeiset 25 vuotta kontrasti on ollut valtava siinä miten kansantalouden pitkät trendit ovat suosineet pörssiyhtiöiden intrinsic business valuen kasvua Vietnamissa. Italiassa kasvun edellytykset ovat olleet niukat.

Sodat ja kansallistamiset ovat tapahtumia jotka voivat tuhota pörssiyhtiöiden intrinsic business valuen äkkiä.

  • reaalipääomakanta pommitetaan tuusannuuskaksi tai puretaan ja siirretään pois sotakorvauksina
  • paras työvoima menetetään eikä sitä pystytä korvaamaan
  • pörssiyhtiöt kansallistetaan pilkkahintaan tai ilmaiseksi

Jos edellä mainitun kaltaista katastrofia ei tapahdu, verrattuna taantumavuoteen talouden buumivuosi on todennäköisemmin sellainen joka hieman vähentää pörssiyhtiöiden intrinsic business valueta.

Taantuma ei itsessään aiheuta sitä että pörssiyhtiöt olisivat kollektiivisesti yhtään vähemmän arvokkaita. Taantuman yhteydessä saattaa paljastua se mikä on mennyt pieleen jonkin aikaisemman optimistisemman hetken valinnoissa. Pääomaa on allokoitu hölmösti tai on otettu liikaa riskiä.

Ajatellaan että Nokia olisi laman aikana myyty pilkkahintaan Ruotsiin. Eikö tämä olisi ollut konkreettinen muistomerkki sille että laman aikaiseen laskumarkkinaan liittyy pörssiyhtiöiden kollektiivinen intrinsic business valuen väheneminen?

Ei tarkoita. Nokialla petti talousbuumin aikana riskinhallinta liittyen kulurakenteeseen ja taseeseen.

Pienen maan pörssissä huonolla säkällä saattaa käydä tuollainen katastrofi kuin että firman hallitus päättää että myydään piensijoittajien nokiat Ruotsiin “ennen kuin firma menee konkurssiin”.

Sitten taas USA:ssa jos tulee jokin näyttävä konkurssi, sitten todennäköisesti jotkin muut U.S. pörssiyhtiöt ostavat sen assetit. Kollektiivisesti pörssiyhtiöiden arvo ei laske.

Kun katsotaan pörssin liikkeitä alkaen taantumaa edeltävästä hyvästä tunnelmasta taantuman kautta luottamuksen palautumiseen …

sijoittajilla on taipumus ylikorostaa uutisvirtaa, toivoa, ahneutta, epävarmuutta, pelkoa, ahdistusta ja pakon edessä tapahtuvaa deleverointia kurssien ajureina.

Sijoittajat yleisesti jättävät huomiotta sen että jos sinä yrität pelata taantumaan liittyvät kurssiliikkeet omaksi edukseksi, niin yrittävät kymmenet miljoonat muutkin sijoittajat maailmassa. Useimmat heistä eivät suurinta osaa ajasta ole kovinkaan pahasti primitiivisten tunteidensa orjia vaan kohtuullisen rationaalisia. Sijoitushorisontti vaan on liian lyhyt ja seurauksena on että pelataan eikä sijoiteta.

Kollektiivisesti sijoittajat eivät voita eikä häviä taantumaan liittyvillä kurssiliikkeillä.

Tästä seuraava looginen välttämättömyys on tämä:

Jos sinä:

  • et tee yhtään myyntiä ennen taantumaa vallinneessa optimistisessa tunnelmassa, et taantumaan liittyvässä laskumarkkinassa, etkä taantuman jälkeisessä nousumarkkinassa
    ja
  • teet edes yhden pienen oston alennuslaarista

… kuulut siihen vähemmistöön jonka salkku oli nettohyötyjä taantumaan liittyvistä kurssiliikkeistä.

Jokaiseen taantumaan liittyy se että suuri määrä toimijoita joilla on käytössään valtavasti älyä, tietoa ja resursseja, yrittää pelata taantumaan liittyvät kurssiliikkeet ja häviää siinä pelissä.

Laskumarkkinassa 2007–09 suomalaiset kotitaloudet olivat netto-ostajia ja “smart money” nettomyyjiä.

Kumpi olet, peluri vai sijoittaja?

Warren Buffett and Washington - GuruFocus.com

102 tykkäystä

Nyt kun nuo korot ovat nousussa niin olen alkanut miettiä sijoittamista bondeihin/jvk:ihin. Nää ei oo ollut kauhean tarpeellisia tuotteita viime vuosien aikana, joten en oo seurannut niiden kehitystä/tuotteiden tarjontaa muutenkaan. Onko kenelläkään vinkkejä hyviin bondiETF:n tai bondirahastoihin?

2 tykkäystä

Bitcoin on tippunut huipuistaan suurinpiirtein saman verran kuin Kamuxin osake. Monet teknolaput huomattavasti enemmän. Eli vaikka onkin tippunut paljon niin suhteutettuna muihin riski assettehin on yllättävän korkealla ainakin vielä.
Omistan molempia. Kamuxia tosin noin 20 kertaa suuremmalla summalla.

7 tykkäystä

Tuossa muutama mahdollisuus mainittuna:

Nyt on kyllä pakko taas kehua sinua @musa_2 :yellow_heart: :pray:

Tuot niin paljon lisäarvoa foorumille pohdinnoillasi!
Aloittelijana en aivan kaikkea ymmärrä teksteistäsi :sweat_smile: mutta viisastunut olen paljon juuri sinun kirjoitustesi myötä.

Miksi ei sinulla ole vielä lisänimeä? Olisiko
‘Pörssin pääanalyytikko’ osuva?

41 tykkäystä

Suomen valtion velasta noin 40% on velkaa Suomen Pankille (SP). Mitä korkeampaa korkoa maksetaan SP:lle, sitä enemmän SP maksaa voittovaroja valtiolle.

Hei, mehän tienataan tällä. Nyt vaan EKP:n luvalla valtionvelan siirto 120%:sti velaksi Suomen Pankille. :wink:

6 tykkäystä

Kamux huipuista n. 55 %, BTC huipuista n. 71 %. Kamuxin pitäisi siis tippua vielä n. 36 % että olisivat tippuneet yhtä paljon eli on tuossa aika iso ero kuitenkin.

Itseäni hieman ihmetyttää kuinka monet täälläkin riemuitsevat kuinka Bitcoin on niin romahtanut ja täysin arvoton samaan aikaan kun Bitcoin on kuitenkin korkeammalla kuin koskaan ennen joulukuuta 2020. :sweat_smile:

8 tykkäystä

Tämä voi olla turhan laaja aihe kahvihuoneeseen, mutta en löytänyt äkkiseltään sopivampaakaan ketjua.

Mika Aaltola pohti Iltalehdessä sitä, mihin suuntaan mm. Kiina ja Venäjä pyrkivät maailmaa viemään:

Sitä saisi enemmänkin pohtia, mitä Venäjä ajaa ja mitä Kiina tukee, Aaltola toteaa Iltalehdelle. Hänen näkemyksensä mukaan käsillä oleva, valtaisa murros on seuraava: sääntöperäisestä maailmanjärjestyksestä saatetaan olla luisumassa suurvaltablokkien hallitsemaan, niin sanottuun moninapaiseen maailmanjärjestykseen. Tällaisessa maailmassa itsensä suurvaltablokin isäntänä näkevä Venäjä kokee, että sillä on oikeus sanoa, mitä pienemmät naapurit saavat tehdä.

BRIC-maathan ovat jo pitkään halunneet moninapaisempaa maailmaa, ja vaikka länsimaisesta näkökulmasta Venäjän vastainen rintama sodan aikana on vaikuttanut laajalta ja yhtenäiseltä, näyttävät (Wikipedian mukaan) Venäjää vastaan asetetut sanktiot maailmankartalla tältä:

image

Samaan aikaan maailman väestö kasvaa pääosin länsimaiden ulkopuolella ja vuonna 2100 maailman väestöjakauma tulee näyttämään tältä (yksi ukkeli = miljardi ihmistä):
image

Kehittyvissä talouksissa ihmisten käytettävissä olevat tulot kasvavat nopeimmin, vaikka ovat toki vielä kaukana länsimaisesta tasosta:

Joten mitä länsitalouksille ja -yrityksille tulee tapahtumaan, mikäli Venäjän hyökkäyssodan myötä syntyy tapahtumaketju, joka johtaa kohti moninapaisempaa maailmaa? Ei ole ainakaan eduksi kaupankäynnille, jos syntyy suurvaltablokkien etupiirejä ja blokkien välille muodostuu kaupankäynnin esteitä. Myös länsimaiden jääminen ulos kehittyvien maiden kasvavilta markkinoilta olisi tulevaisuutta ajatellen huono juttu.

12 tykkäystä

Niinkuin joku twitterissä totesi, jotkut pörssiosakkeet ovat tulleet osta-suosituksella enemmän alas kuin bittikolikko.

En omista bittirahaa, mutta olen tutustunut asiaan. Olen selvittänyt, mistä ostaisin, jos ostaisin. Se, kuka on päätynyt ostamaan voi olla aika pienestä mielijohteesta/vaikutelmasta/toiveesta kiinni. Varmaan on monet ainakin pienellä siinä mukana. En osaa vielä sanoa onko oma poisjäämiseni silkkaa satttumaa vai tervettä vaistoa.

Olin myös vahvasti hajulla näistä nettirahajutuista jo ihan vuosituhannen alulla, kun käytin erilaisia verkkolompakoita yms. Tutustuin bitcoiniin myös sen ensi metreillä, perustin lompakon, mutta ostokynnys ei silloinkaan ylittynyt. Jäin odottamaan sitä jotain, joka laukaisisi päätöksen. No, sitten se raketoi ja katsoin myöhästyneeni junasta.

1 tykkäys

Markkinat tänään miettimässä taittuisiko inflaatio 0,75 % koronnostolla, kun 0,5 % ei ihan riittänyt.

3 tykkäystä

Nousussa Bitcoin oli kuin uskovaisten pakkotuputus. Sitä tungettiin joka paikassa naamaan eteen ja sen omistaminen oli ainoa järkevä teko mitä ihminen voi tehdä. Hulluimmat postaukset mitä olen nähnyt, niin joku myi asuntonsa ja työnsi kaiken bitcoiniin tuossa kuukausi pari sitten. Ymmärrät varmaan ettei tuollaista toimintaa voi ihan vakavalla naamalla katsoa?

En ole nähnyt sellaista käytöstä täällä ja uskon, että vaikkapa sinä ja @KalleH tuskin istutte kalsarit jalassa pahvilaatikossa all in bitcoinissa luottaen sokeasti että tähän kannattaa lyödä koko omaisuus kiinni. Enkä minä ole pätevä analysoimaan onko se hyvä tai huono sijoitus, mutta lähtökohtaisesti all in yhteen asiaan ymmärtääkseni harvoin päättyy hyvin.

16 tykkäystä

No joo, sallittakoon pieni naureskelu pahimmille tuputtajille ja huipulla asuntonsa Bitcoiniin vaihtaneille. :smiley:

Henkilökohtaisesti täällä taitaa olla pari prosenttia omaisuudesta kiinni Bitcoinissa eli ei asuta pahvilaatikossa. :stuck_out_tongue:

2 tykkäystä

Kai se yleinen markkinasentimentti on poltetun maan taktiikka. Kaikki sileäksi ennen lähtöä ja sen jälkeen nousukkaiden muutettua muualle, käärii sinnikkäimmät tontit halvalla ja alkaa uudelleenrakentaa. Niinkauan kuin siellä poltetulla maalla oli yksi upouusi tornitalo (kryptot) pystyssä niin nousukkaat jäivät notkumaan tontille. Osana saattoi olla myös harmitus jos oma pienkasvuasutus oli poltettu maantasalle (pre-korona tasot) ja tämä nousukkaiden maanviljelystä mitään tietämättömien moukkien tornitalo oli vieläkin melko hyvin pystyssä (esim 1vuoden pohjissa).
“Ettekö te moukat ymmärrä että kaikki on ohi?! Toi teidän tornitalo on seuraava joka romahtaa!”.
‘ok boomer. Pidä hauskaa köyhänä. Yolo. Ostin juuri toisen kiinteistön kun hinnat tippuneet’

Cramer se jakaa käänteisiä sijoitusvinkkejään

43 tykkäystä

Sillä kävi pilkkuvirhe… paremmissakin piireissä noita sattuu. 47,50 on selvästi hyvä hinta :smiley:

4 tykkäystä