Miten tähän päädyttiin:
57 tykkäystä
Muualla: Näin Euroopassa tuetaan ihmisiä hintojen noustessa | Yle Uutiset
Meillä: Suomalainen haluaa maksaa enemmän veroja, varsinkin päästökauppaan liittyviä. Emme tarvitse tukea lämmitykseen vaikka olemme pohjoisin EU-kansa. Lisäksi metsämme ovat lakanneet kasvamasta, joten kehitämme metsien kasvatuksen väliaikaisen lisäveron + alv.
35 tykkäystä
Moro @MoneyWalker !
Pahoittelut viivästyneestä vastauksesta. Asia taisikin jo selvitä Tecnotree-ketjussa Ronin avustamana, mutta laitetaan vielä tänne varmuuden vuoksi. Meidän palvelustamme löytyvä ROI-% lasketaan seuraavasta artikkelista löytyvällä tavalla: Viisi sijoittamisen tunnuslukua ROE ROI Gearing Omavaraisuusaste EBIT | Inderes: Osakeanalyysit, mallisalkku, osakevertailu & aamukatsaus. Eli käytämme ROI-tunnusluvun laskemisessa tuottopohjana keskimääräistä pääomaa, sillä tilikauden operatiivinen tulos on tuottoa niin tilikauden alussa olemassa olleille omaisuuserille kuin myös tilikauden aikana investoiduille uusille omaisuuserille. Pääomantuottolukujen laskennassa on olemassa varsin erilaisia laskentateknisiä tapoja. Nämä usein selittävät laskijakohtaiset erot, josta taisin mainita videollakin, että on yhtä monta sijoitetun pääoman tuottolukua, kun on sen laskijaakin. Yksikään tunnusluku ei yksin tee autuaaksi ja tunnuslukuja olisi suotavaa osata tulkita. ROIC ja ROI -lukujen taustalla mielestäni onkin tärkeää ymmärtää se ajattelumalli, että yhtiö odottaa generoivansa tuottoa jokaista investoitua euroa kohden. Ja toisaalta yhtiö luo arvoa, mikäli yhtiöön investoitujen omaisuuserien avulla tehty tuotto (ROIC/ROI) on suurempi kuin näihin omaisuuseriin vaadittu pääoman kustannus (WACC). Yhtiökohtaiset pääoman tuottovaatimukset löytyvät raporteista, mutta laitan kehitysehdotuksesi eteenpäin, että voisiko ne lisätä myös osakevertailuun.
14 tykkäystä
Selittäkää joku tyhmälle. Eli miten tämä oikein menee? Eli jos omistat 1000 WithSecure:n osaketta “saat” 1000 F-securen osaketta? Eli jos f-securen osakkeen hinta olisi esim. 2€, niin saisit 2000€ “palkkion”? Eihän se niin voi mennä?
Bitcoin lähestyy 20000. En tiedä onko tuolla mitään merkitystä itsessään, mutta margin callia varmasti luvassa. Vähän reilu kuukausi ja puolittunut, onko se nyt sitten tämän puoliintumisaika jatkossakin…
4 tykkäystä
Ilmaista rahaa tosiaan ei tule mistään vana omisyuksesi jakautuu.
Viimeinen päivä ennen jakautumista:
- Omistat 1000 kpl WithSecurea (sisältää F-Securen liiketoiminnot), päivän hinta esim 2€
Jakautumisen jälkeen
- Omistat 1000kpl WithSecurea ja 1000kpl F-Securea
- Osakkeiden yhteishinta on tod.näk. lähellä tuota edellisen päivän lukua (2€), mutta markkina sitten päättää missä suhteessa tämä jakautuu WithSecuren ja F-Securen välillä
12 tykkäystä
Suomi on ensimmäinen aina takaamassa muiden tyhmiä menoja (italialaisten talorempat EU:n koronapaketti rahoilla), mutta sitten kun pitäisi reagoida omien kansalaisten ongelmiin menee sormi suuhun.
27 tykkäystä
No siinä ei pitkään mennyt 
Nyt sitten seurataan, mitä siellä alkaa tapahtumaan, jos kurssi pysyy tuossa. Jos menee alle 20k$ niin voi tulla aika iso dippi, kun luultavasti melkoinen määrä stoppareita laukeaa tuossa kohdin.
3 tykkäystä
Nykypäivän ”vastuullisuus”
37 tykkäystä
Tämänhän piti olla turvasatama ja nousussa jokainen, joka ei kryptoihin sijoittanut oli eräässäkin facebook-ryhmässä ymmärtämätön idiootti 
16 tykkäystä
Niin kuin jossain ajankohtaisohjelmassa jokunen kuukausi sitten joku nuori kryptoihin “sijoittanut” totesi, ettei nuo voi romahtaa, kun niihin on laitettu niin paljon kiinni.
26 tykkäystä
Laitetaanpa tähän väliin sävyltään korostetun positiivista pohdintaa aiheesta taantuma ja osakesijoittaja. Näkökulma on sellaisen joka on identifioinut itsensä netto-ostajaksi. Sanon että indentifioinut itsensä koska sen jälkeen pitää vielä siirtää tämä käytännön toiminnaksi.
Se että taantuma on tänä vuonna tulossa on omaa arvailuani. Ennustelu voi osoittautua oikeaksi tai vääräksi. Aika näyttää.
Pörssissä pitkällä aikavälillä voittaa maltillisen sinnikäs perusoptimisti. Pohdin miten tämä perusmielenmaisema näkyy sijoittajan käyttäytymisessä taantuman yhteydessä.
Ensiksi on todettava että taantumaan liittyvällä laskumarkkinalla ei ole mitään tekemistä sen kanssa että pörssiyhtiöt kollektiivisesti muuttuisivat jotenkin vähemmän arvokkaiksi (intrinsic business value).
Pörssiyhtiön arvo on sen kaikki tulevaisuudessa jakamat osingot diskontattuna sijoittajan tuottovaatimuksella. Omien osakkeiden ostot sulautuvat tähän mukaan sitä kautta että netto-ostot kasvattavat tulevaa osakekohtaista osinkosummaa.
Robert Shiller tutki USA:n pörssiyhtiöiden jakamat osingot 1929 alkaen . Hän havaitsi että eeppinen pörssiromahdus 1929–32 selittyi käytännössä kokonaan sijoittajien tuottovaatimuksen muutoksella. Sen sijaan laman aikaisilla osinkojen leikkauksilla ei ollut juuri mitään merkitystä pörssiyhtiön 1929 alkaen, vuosikymmenien mittaan, jakamien osinkojen kokonaiskuvassa.
Tämä siis voidaan todeta lamasta jossa bkt laski 27 %!
Se millaista uraa pitkin pörssiyhtiöiden intrinsic business value kehittyy, riippuu kansantalouden pitkistä trendeistä.
Verrataan Vietnamia ja Italiaa. Pohjois-Italiassa oli nykyisen markkinatalouden ja finanssimarkkinoiden ituja 900 vuotta sitten. Vietnamissa ei ollut 1970-luvulla pörssiä.
Viimeiset 25 vuotta kontrasti on ollut valtava siinä miten kansantalouden pitkät trendit ovat suosineet pörssiyhtiöiden intrinsic business valuen kasvua Vietnamissa. Italiassa kasvun edellytykset ovat olleet niukat.
Sodat ja kansallistamiset ovat tapahtumia jotka voivat tuhota pörssiyhtiöiden intrinsic business valuen äkkiä.
- reaalipääomakanta pommitetaan tuusannuuskaksi tai puretaan ja siirretään pois sotakorvauksina
- paras työvoima menetetään eikä sitä pystytä korvaamaan
- pörssiyhtiöt kansallistetaan pilkkahintaan tai ilmaiseksi
Jos edellä mainitun kaltaista katastrofia ei tapahdu, verrattuna taantumavuoteen talouden buumivuosi on todennäköisemmin sellainen joka hieman vähentää pörssiyhtiöiden intrinsic business valueta.
Taantuma ei itsessään aiheuta sitä että pörssiyhtiöt olisivat kollektiivisesti yhtään vähemmän arvokkaita. Taantuman yhteydessä saattaa paljastua se mikä on mennyt pieleen jonkin aikaisemman optimistisemman hetken valinnoissa. Pääomaa on allokoitu hölmösti tai on otettu liikaa riskiä.
Ajatellaan että Nokia olisi laman aikana myyty pilkkahintaan Ruotsiin. Eikö tämä olisi ollut konkreettinen muistomerkki sille että laman aikaiseen laskumarkkinaan liittyy pörssiyhtiöiden kollektiivinen intrinsic business valuen väheneminen?
Ei tarkoita. Nokialla petti talousbuumin aikana riskinhallinta liittyen kulurakenteeseen ja taseeseen.
Pienen maan pörssissä huonolla säkällä saattaa käydä tuollainen katastrofi kuin että firman hallitus päättää että myydään piensijoittajien nokiat Ruotsiin “ennen kuin firma menee konkurssiin”.
Sitten taas USA:ssa jos tulee jokin näyttävä konkurssi, sitten todennäköisesti jotkin muut U.S. pörssiyhtiöt ostavat sen assetit. Kollektiivisesti pörssiyhtiöiden arvo ei laske.
Kun katsotaan pörssin liikkeitä alkaen taantumaa edeltävästä hyvästä tunnelmasta taantuman kautta luottamuksen palautumiseen …
… sijoittajilla on taipumus ylikorostaa uutisvirtaa, toivoa, ahneutta, epävarmuutta, pelkoa, ahdistusta ja pakon edessä tapahtuvaa deleverointia kurssien ajureina.
Sijoittajat yleisesti jättävät huomiotta sen että jos sinä yrität pelata taantumaan liittyvät kurssiliikkeet omaksi edukseksi, niin yrittävät kymmenet miljoonat muutkin sijoittajat maailmassa. Useimmat heistä eivät suurinta osaa ajasta ole kovinkaan pahasti primitiivisten tunteidensa orjia vaan kohtuullisen rationaalisia. Sijoitushorisontti vaan on liian lyhyt ja seurauksena on että pelataan eikä sijoiteta.
Kollektiivisesti sijoittajat eivät voita eikä häviä taantumaan liittyvillä kurssiliikkeillä.
Tästä seuraava looginen välttämättömyys on tämä:
Jos sinä:
- et tee yhtään myyntiä ennen taantumaa vallinneessa optimistisessa tunnelmassa, et taantumaan liittyvässä laskumarkkinassa, etkä taantuman jälkeisessä nousumarkkinassa
ja - teet edes yhden pienen oston alennuslaarista
… kuulut siihen vähemmistöön jonka salkku oli nettohyötyjä taantumaan liittyvistä kurssiliikkeistä.
Jokaiseen taantumaan liittyy se että suuri määrä toimijoita joilla on käytössään valtavasti älyä, tietoa ja resursseja, yrittää pelata taantumaan liittyvät kurssiliikkeet ja häviää siinä pelissä.
Laskumarkkinassa 2007–09 suomalaiset kotitaloudet olivat netto-ostajia ja “smart money” nettomyyjiä.
Kumpi olet, peluri vai sijoittaja?
102 tykkäystä
Nyt kun nuo korot ovat nousussa niin olen alkanut miettiä sijoittamista bondeihin/jvk:ihin. Nää ei oo ollut kauhean tarpeellisia tuotteita viime vuosien aikana, joten en oo seurannut niiden kehitystä/tuotteiden tarjontaa muutenkaan. Onko kenelläkään vinkkejä hyviin bondiETF:n tai bondirahastoihin?
2 tykkäystä
Bitcoin on tippunut huipuistaan suurinpiirtein saman verran kuin Kamuxin osake. Monet teknolaput huomattavasti enemmän. Eli vaikka onkin tippunut paljon niin suhteutettuna muihin riski assettehin on yllättävän korkealla ainakin vielä.
Omistan molempia. Kamuxia tosin noin 20 kertaa suuremmalla summalla.
7 tykkäystä
Tuossa muutama mahdollisuus mainittuna:
Nyt on kyllä pakko taas kehua sinua @musa_2 
Tuot niin paljon lisäarvoa foorumille pohdinnoillasi!
Aloittelijana en aivan kaikkea ymmärrä teksteistäsi 
mutta viisastunut olen paljon juuri sinun kirjoitustesi myötä.
Miksi ei sinulla ole vielä lisänimeä? Olisiko
‘Pörssin pääanalyytikko’ osuva?
41 tykkäystä
Suomen valtion velasta noin 40% on velkaa Suomen Pankille (SP). Mitä korkeampaa korkoa maksetaan SP:lle, sitä enemmän SP maksaa voittovaroja valtiolle.
Hei, mehän tienataan tällä. Nyt vaan EKP:n luvalla valtionvelan siirto 120%:sti velaksi Suomen Pankille. 
6 tykkäystä
Kamux huipuista n. 55 %, BTC huipuista n. 71 %. Kamuxin pitäisi siis tippua vielä n. 36 % että olisivat tippuneet yhtä paljon eli on tuossa aika iso ero kuitenkin.
Itseäni hieman ihmetyttää kuinka monet täälläkin riemuitsevat kuinka Bitcoin on niin romahtanut ja täysin arvoton samaan aikaan kun Bitcoin on kuitenkin korkeammalla kuin koskaan ennen joulukuuta 2020.
8 tykkäystä
Tämä voi olla turhan laaja aihe kahvihuoneeseen, mutta en löytänyt äkkiseltään sopivampaakaan ketjua.
Mika Aaltola pohti Iltalehdessä sitä, mihin suuntaan mm. Kiina ja Venäjä pyrkivät maailmaa viemään:
Sitä saisi enemmänkin pohtia, mitä Venäjä ajaa ja mitä Kiina tukee, Aaltola toteaa Iltalehdelle. Hänen näkemyksensä mukaan käsillä oleva, valtaisa murros on seuraava: sääntöperäisestä maailmanjärjestyksestä saatetaan olla luisumassa suurvaltablokkien hallitsemaan, niin sanottuun moninapaiseen maailmanjärjestykseen. Tällaisessa maailmassa itsensä suurvaltablokin isäntänä näkevä Venäjä kokee, että sillä on oikeus sanoa, mitä pienemmät naapurit saavat tehdä.
BRIC-maathan ovat jo pitkään halunneet moninapaisempaa maailmaa, ja vaikka länsimaisesta näkökulmasta Venäjän vastainen rintama sodan aikana on vaikuttanut laajalta ja yhtenäiseltä, näyttävät (Wikipedian mukaan) Venäjää vastaan asetetut sanktiot maailmankartalla tältä:
Samaan aikaan maailman väestö kasvaa pääosin länsimaiden ulkopuolella ja vuonna 2100 maailman väestöjakauma tulee näyttämään tältä (yksi ukkeli = miljardi ihmistä):
Kehittyvissä talouksissa ihmisten käytettävissä olevat tulot kasvavat nopeimmin, vaikka ovat toki vielä kaukana länsimaisesta tasosta:
Joten mitä länsitalouksille ja -yrityksille tulee tapahtumaan, mikäli Venäjän hyökkäyssodan myötä syntyy tapahtumaketju, joka johtaa kohti moninapaisempaa maailmaa? Ei ole ainakaan eduksi kaupankäynnille, jos syntyy suurvaltablokkien etupiirejä ja blokkien välille muodostuu kaupankäynnin esteitä. Myös länsimaiden jääminen ulos kehittyvien maiden kasvavilta markkinoilta olisi tulevaisuutta ajatellen huono juttu.
12 tykkäystä