Pörssien suunta (Osa 2)

Alkaa data Saksasta näyttää kohtuullisen pahalta. Itse näen, että joko Euroopan pörssit, tai vaihtoehtoisesti Euro pyörivät ihan omissa maailmoissaan. Todennäköisesti molemmat. Jenkeissä joudutaan menemään odotettua korkeampiin korkoihin koska talous on niin vahva, mutta Euroopassa ei pystytä seuraamaan vaikka tarvetta mahdollisesti olisikin. Öljyn herääminen, vahvalla dollarilla höystettynä tästä vielä puuttuisi.

German Industrial Production YoY SA Actual -3.9% (Forecast -1.6%, Previous -0.51%)
German Industrial Production MoM Actual -3.1% (Forecast -0.8%, Previous 0.2%)

14 tykkäystä

Muutama poiminta aamun Vartista, joka on taas tuloskausikiireiden takia (katsokaa miltä Pörssikalenteri näyttää loppuviikosta :D) viikon ainokainen.

Nyt kun sijoittajat yleisesti ottaen tuntuvat hymyilevän ja osakemarkkina on palautunut tuntuvasti syksyn pohjista, olen kääntänyt videoilla nuppia kaakkoon, “näkemysmielessä” siis. :smiley:

Vaikka viime viikon korkokoukset otettiin aluksi vastaan olankohautuksilla markkinalla (korot lähti markkinalla laskuun), perjantainen työkkäridata nosti Fedin ohjauskorko-odotukset takaisin yli 5 %:iin ensi kesällä. Silti markkina odottaa edelleen laskua loppuvuodesta… Kuvio on käytännössä samanlainen EKP:lle, mutta huiput olisi 3,5 %:ssa kesällä

Mikä sitten sai sijoittajien mielen muuttumaan? Uusien työpaikkojen määrä on lähtenyt vastoin odotuksia taas kasvuun. Samalla työttömyys matelee pohjissa. Vaikka palkkainflaatiossa on pieniä rauhoittumisen merkkejä, herää vakava kysymys jääkö inflaatiomyräkkä muka tähän kun työmarkkina on näin kireä? Riski uudelle aallolle, eikä nyt puhuta koronasta vaan inflaatiosta, kasvaa.

Poimin tämän kuvaajan Heikki Keskiväliltä tvitteristä. Siinä näkyy, missä äärilaidassa työttömyysaste ja korkokäyrien inversio (mikä edeltää taantumaa) hengailee historiaan nähden. Aika hyvä ajoitusmittari muutamien vuosien tarkkuudella.

Samalla arvostustasot ovat korjanneet ylös. SP500:sen tasapainotetun indeksin, mikä kuvaa paremmin keskimääräisen kioskin arvostusta, forward P/E hengailee 16x päällä ja Nasdaq100, mikä taas kuvaa hyvin teknojättien arvostusta, on 25x. Nasdaq100 on päälle koronakriisiä edeltäneen ajan ja SP500 EW (equal weight) myös, vaikka korkotaso on korkeampi ja taloustilanne kuumempi, mutta ei hyvällä tavalla.

En siis sano, että kaikki osakkeet pitäisi myydä tai luopua ostoista: aina on jossain hyviä ostopaikkoja (kuten myös myyntipaikkoja ja etenkin hodlauspaikkoja). Mutta, yleisesti ottaen en tunnista tätä tilannetta miksikään erinomaiseksi ostopaikaksi, päinvastoin.

Syksyllä oli kivempaa, kun enemmistö odotti stagflaatiota ja sitä hinnoiteltiin osakkeisiin. Nyt hinnoitellaan ruusuista skenaariota. Jos se toteutuu, tuotot on ihan jees mutta ei ehkäpä niin houkuttelevia että ainakaan itse riskit huomioiden osakkeista niin innostuisin. =)

73 tykkäystä

Salkunrakentaja on koostanut jutun pitkälti SEB:in näkemyksistä, jutussa käsitellään erityisesti inflaatiota.

”Merkit inflaatiovauhdin hidastumisesta ovat lisänneet markkinoiden optimismia siitä, että keskeisten keskuspankkien korkojen nostosykli tulee päätökseen kevään aikaan, ja että koronleikkaukset Yhdysvalloissa alkavat jo tämän vuoden lopulla”, toteaa SEB:n päästrategi Jussi Hiljanen.

EDIT:

Antti Leinonen kirjoitti mörnimismarkkinoista. Verneri mainittu.

*Sivuttaissuuntainen markkina tarkoittaa, ettei osta ja unohda strategia tuo keskimääräistä kahdeksan prosentin tuottoa, mikä on ollut nousumarkkinan kuuluisa mantra. Sijoittajan on oltava aiempaa aktiivisempi sekä osto- että myyntitoiminnassa. *

Koska nousumarkkina ei enää paikkaa heikkoja osakevalintoja, osakkeita ostaessa sijoittajan on kiinnitettävä aiempaa suurempaa huomiota turvamarginaaliin. Se koostuu yhtiön laadusta, tuottovaatimuksesta, yhtiön odotetusta tuloskasvusta ja osingosta. Arvonmääritystä tehdessä sijoittajan tulee varoa arvioimasta yhtiön arvostusta suhteessa verrokkeihin ja erityisesti historiaan. Härkämarkkinan arvostustasot eivät enää päde.

11 tykkäystä
34 tykkäystä

Powell pulisee.
Sepe innostui prosentin noussun, mutta antoi jo puolet pois tätä kirjoittaessa.

34 tykkäystä

Stocks wavered Tuesday after remarks by Federal Reserve Chair Jerome Powell indicated no notable change from the central bank’s messaging earlier this month.

Investors had been awaiting Powell’s talk for more clues on the path of U.S. interest rates after last week’s surprisingly strong jobs report.

Here are some of Powell’s key comments from his talk Tuesday at the Economic Club of Washington:

  • “It kind of shows you why we think this will be a process that takes a significant period of time,” Mr. Powell said of bringing inflation down.
  • The process of bringing inflation down to the Fed’s goal of 2% over time “is likely to take quite a bit of time," he said. "It’s not going to be, we don’t think, smooth. It’s probably going to be bumpy.”
  • “We think we’re going to have to do further [rate] increases, and we think we’ll have to hold policy at a restrictive level for some time," he said.

Read more about Powell’s remarks here.

15 tykkäystä

Huomenta! Kirjoitin tänään makrokatsaukseen Powellin dilemmasta. Hän on saanut myytyä ajatuksen ohjauskoron noususta yli viiden prosentin tason markkinoille ja nyt odotukset ovat keskuspankin omien ennusteiden kanssa samalla pelikentällä, mutta ajatukselle korkojen pysymisestä korkealla pidempään, eli ensi vuoteen, ei ole oikein lämmetty. Disinflaation näyttäessä ensimmäisiä merkkejään tämä on ihan ymmärrettävääkin, mutta huomio pysyy niissä inflaation kokeneissa inflaatioluvuissa, joista täällä foorumillakin on mainittu :slight_smile:

Toinen juttu on sitten tämä eriskummallinen talousympäristö: työttömyysaste on 3,4 %:ssa ja taantumatodennäköisyys korkeampi kuin finanssikriisissä. Kuviosta käy ilmi myös eri kriisien luonne: finanssikriisissä työttömyysaste nousi suhteellisen hitaasti (mutta varmasti), koronakriisissä taas muutos oli veitsenterävä. Tämän kuvion mukaan ei siis pehmeää laskua luvassa, mutta US-talouden (ja korkojen) vahvuus voi yllättää.

57 tykkäystä

Hyvin hämmentävä kuva.

Finassikriisissä New Yorkin Fedin taantuman todennäköisyys laski taantuman aikana voimakkaasti, vaikka taantuma jatkui. Kuvittelen, että taantuman aikana sen todennäköisyys tulisi olla 100%.

Vuonna 2020 taantuman todennäköisyys jatkoi voimakasta nousuaan vuonna 2020, kun lyhyt taantuma oli jo päättynyt.

Työttömyysasteen nousu näyttäisi kuvanneen paremmin taantumaa vuonna 2008 ja 2020. Tämä ei lainkaan yllätä :slight_smile:

Mutta mitä tuo sininen viiva oikeastaan pyrkii kuvaamaan?

25 tykkäystä

Hyvä kysymys. Tämän taantumaindikaattorin pohjana on käytetty korkoja, eli 10 vuoden ja 3 kuukauden korkoeroa. Siitä on sitten tehty tuo ennuste seuraavalle 12 kuukaudelle.

12 tykkäystä

Moi Marianne,
ja kiitos hyvästä sisällöstä!

Ymmärsinkö oikein, että Powell on eilen puhunut pomppuisesta laskusta?

Tämän päivän kommentissa oletat kuitenkin, että kyseessä on pehmeä lasku?

" Powellin puheet kuitenkin viittaavat lähinnä suhteellisen vahvaan talouteen ja pehmeään laskuun. " Powellin dilemma

Eli Powell ei puhunut pehmeästä laskusta, mutta rivien välistä luet, että sellainen olisi kenties tiedossa? :slightly_smiling_face:

1 tykkäys

Korkeat tulosennusteet vuodelle 2023 ja niiden vääjäämätön lasku on ollut selkeästi yksi vahvimmista karhumaisemmin osakemarkkinaan suhtautuvien teeseistä. Kirjoittelin joulukuussa miksi tulosennusteiden laskukaan ei välttämättä tarkoita osakkeille pulkkamäkeä (ketju yllä).

Nyt kun meillä on pari kuukautta lisää dataa, voidaan todeta tulosennusteiden jatkaneen selkeässä laskussa vuoden 2023 aikana. Osakemarkkinat pohjasivat lokakuussa ja ovat olleet siitä lähtien vahvassa nousussa.

Tutkin tammikuussa tuloskehitystä laajemmin ja itse asiassa osakemarkkinat keskimäärin nousevat silloinkin, kun tulokset laskevat :point_down:

Uusina huomioina, viime viikolla osakemarkkinoilla tapahtui teknisesti sekä tilastojen valossa pari merkittävää asiaa:

  • S&P 500 on nyt noussut 20 % karhumarkkinan pohjilta, eli kääntynyt määritelmän mukaisesti nousumarkkinaan
  • Samalla saatiin myös Golden Cross, eli 50 MA ylitti 200 MA:n

Yli 20 % laskua seurannut Golden Cross on hyvin harvinainen ja tilastojen valossa äärimmäisen positiivinen signaali:

  • Kun karhumarkkinan jälkeen saadaan ensimmäinen Golden Cross -signaali, markkina ei ole kertaakaan tehnyt enää uusia pohjia, vaan mennyt joka kerta uusiin huippuihin
  • Markkina on jokainen kerta ollut korkeammalla 12 kk myöhemmin em. signaalista, keskiarvo ja mediaani molemmat kaksinumeroisia lukuja

(Data vuodesta 1950 → )

117 tykkäystä

Tässä on Sijoittaja.fi:n juttu, missä käsitellään mm. Fedin löpinöitä että myös hieman sitä, miten eri sektorit ja indeksit ovat pärjänneet. Osa jutusta on muurin takana, mutta muurista huolimatta luettavaa riittää ihan kohtalaisesti.

Viikkotasolla leading alasektoreista parhaiten pärjäsivät puolijohde- ja liikennealasektori, joiden viikkotuotto oli parhaiten tuottaneiden pääsektorien luokkaa. Myös pankkisektorin kehitys oli positiivinen ja sektori pärjäsi hyvin verrattuna suurimpaan osaan pääsektoreista. Kuukausitasolla tarkasteltuna puolijohde- ja liikennealasektori ovat edelleen pärjänneet paremmin kuin eniten tuottaneet pääsektorit samalla ajanjaksolla. Pankkisektorin kehitys on ollut puolestaan pääsektorien ylemmän keskikastin luokkaa. Myös alasektoreiden kehitys viestii edelleen markkinoilla vallitsevasta positiivisesta sentimentistä.

2 tykkäystä

Kuinka suuren painoarvon Jukka antaisit tälle Golden Cross -signaalille mikäli lähestyvää taantumaa pidetään varmana? En tiedä montako kertaa tämä on historiassa tapahtunut (?), mutta olettaisin että signaaleja joiden jälkeen markkinat ovat aina tehneet uudet huiput on olemassa aika monta ja ne voivat olla ristiriitaisia (vaikkapa BKT:n nopea kasvu tai merkittävien uusien markkinoiden syntyminen (=volyymi) jne.).

5 tykkäystä

Pörssiyhtiöiden nykyarvo on niiden kaikki tulevat arvioidut kassavirrat, diskontattuna nykypäivään. Siten yhden vuoden tuloksella ei pitäisi olla kauheasti merkitystä. Tämän takia myös yhden vuoden tuloskehityksen ja pörssikurssien välillä ei ole minkäänlaista korrelaatiota.

Vähän paremmin käsikynkkää menee 12 kuukauden päähän ennustettu EPS. Täällä on paljon “forward EPS” kriitikoita, mutta käsittääkseni tuo on paras tapa katsoa tuloksia (toteutuneet tulokset heittelee valtavasti, siellä voi olla kertaeriä. Sen sijaan eteenpäin katsova analyytikkoennuste kuvaa tuloksia ikään kuin fantasiamaailmassa missä ei ole kertaeriä eikä ongelmia :smiley: ).

Heittelen tämän käppyrän seuraavaan Varttiin, missä näkyy juurikin SP500 ja 12kk päähän ennustettu EPS ja korostin kohdat missä indeksi ja tulokset menevät ihan eri suuntaan indeksin kanssa.

Ohjaahan indeksiä paljon muukin, kuten juuri pitkän aikavälin ennusteet, korot, sentimentti, likviditeetti jne.

Mutta jos tulokset pragaa isosti on vaikea nähdä osakkeissa kestävää nousua. Lyhyellä (12-24kk) välillä tottakai kaikki on mahdollista. :smiley:

48 tykkäystä

En pidä lainkaan varmana taantumaa jenkeissä. Yllä olevassa ketjussa on myös linkki ketjuun, josta näkee kuinka historiallisesti osakemarkkinat nousevat keskimäärin myös tulosten laskiessa (lievemmän/lyhytkestoisen taantuman skenaario).

Annan aika korkean painoarvon tuolle Golden Cross -signlaalille, silllä se ei ole kertaakaan ollut vielä väärässä tuon aineiston perusteella, mitä kävin läpi 1950-luvulta. Golden Cross -signaalia ei siis ole tullut kertaakaan karhumarkkinan aikana, ainoastaan sen jälkeen.

33 tykkäystä

@Jukka_Lepikko , jos vaikutelmasi on että olen suhtautunut S&P 500:een nuivasti ensisijaisesti lyhyen tähtäimen tulos- tms. arvailujen pohjalta…

… tässä on väärinkäsitys.

Ensisisijainen ongelma pitkän tähtäimen sijoittajalle on nähdäkseni p / normalized earnings.

Normalisoitu EPS tälle vuodelle lienee luokkaa $160.

Aiheesta normalisoidut tulokset on tänäkin vuonna käyty hyvää keskustelua ketjussa. Jokainen muodostakoon oman mielipiteensä. Kymmenen vuoden päästä olemme viisaampia tästä.

28 tykkäystä

Viesti yhdistettiin ketjuun: Asuntolainamarkkina

Osui tämä S&P 500:n EPS keskustelu erinomaiseen kohtaan, kun juuri viime viikolla pallottelin hieman datalla omaksi huvikseni.

Minua on todella paljon häirinnyt se, miten nykyinen tulostaso otetaan uutena normaalina ilman, että huomioidaan pandemia-ajan merkittävää muutosta S&P 500:n tuloksessa. @musa_2 on hyvin nostanut esiin poikkeuksellisen korkeita tulosmarginaaleja jo hieman pidemmältä ajalta, kuin vain viimeiseltä kahdelta vuodelta. Nämä nostot on kuitenkin kuitattu usein sillä, että S&P 500 sisältää nykyään paljon laadukkaampia yhtiöitä. Tähän ajatukseen yhdyn ja jonkin verran korkeampi tulosmarginaali suhteessa historiaan on mielestäni perusteltu nykyisellä indeksin painotusjakaumalla eri toimialojen välillä (nykyään korkea paino kannattavissa teknologiafirmoissa) ja yhtiöiden laadun parantumisella. Oma ongelmani kuitenkin kiinnittyy muutamaan viimeiseen vuoteen, tarkemmin vuosiin 2021 ja 2022 ja sitä kautta myös analyytikkojen tulosennusteisiin vuosille 2023 ja 2024.

Kuvaaja, jossa on koottu S&P 500 EPS vuodesta 1973 vuoden 2024 ennusteisiin asti näyttää hyvin miten epänormaalin loikan tulokset ovat ottaneet vuonna 2021 ja sen jälkeen. S&P 500:n EPS:ssä nähtiin vuonna 2021 historiallinen pomppu, kun se nousi peräti 96,4 %. Tämän voi helposti perustella nousuna korona-ajan tulospohjista, mutta myös verrattaessa viimeisimpään ”normaaliin” vuoteen 2019, voidaan todeta, että nousua on huikeat 30,8 %. Katkoviivana näkyy myös arvopisteistä luotu regressio, jolla pyrin mallintamaan keskimääräistä nousua. Siitäkin huomaa, miten epänormaalia pomppua tulostasossa todistamme tällä hetkellä.

Uuden tulostason (Vuoden 2021 jälkeisessä maailmassa) perusteleminen uutena normaalina vaatiikin mielestäni selkeät perustelut. En itse ainakaan ole keksinyt mikä koronapandemian jälkeen olisi muuttanut yhtiöiden tuloksentekokykyä näin radikaalisti pitkällä aikavälillä. Olisiko vuodet 2021 ja 2022 olleet kuitenkin vain ultralöysän rahapolitiikan ja stimulus-rahan aikaansaamia tuloshuippuja? Olisiko vuosi 2023 ensimmäinen, jolloin nähdään paluu keskiarvoon ja tulosten putoaminen? Voisiko seuraavien vuosien EPS olla lähempänä vanhaa keskiarvoa, eikä viime vuosien tulosjuhlaa?

Mielestäni myös analyytikkoennusteet näyttävät siltä, että vuodesta 2021 on vedetty nouseva trendiviiva eteenpäin ja ”uusi normaali” tulosten suhteen on otettu itsestäänselvyytenä. Mallinsinkin ultratieteellisessä kokeilussa, miltä S&P 500 tulokset näyttäisivät hypoteettisessa maailmassa, jossa koronapandemian takia nähtyä rahamarkkinoiden erikoistilannetta ei olisi tapahtunutkaan ja tulokset olisivat jatkaneet keskiarvon mukaista tasaista nousua.

Ensimmäisessä mallissa oletin vuodesta 2019 kasvuksi keskiarvoisen kasvun S&P 500:n viimeisen 45 vuoden ajalta: [P/E laskettu S&P 500 indeksin arvolla 4159,71]

Vuosittainen keskiarvonousu EPS:ssä vuodesta 1974 vuoteen 2019 2,36
Vuosi Korjatut EPS:t ilman koronaa Muutos toteutuneeseen / ennustettuun EPS:ään P/E
2020 163,44 52,38 %
2021 165,80 -21,29 %
2022 168,17 -23,25 % 24,74
2023 170,53 -24,55 % 24,39
2024 172,89 -30,98 % 24,06

Mallinsin myös EPS:n kasvua keskiarvokasvulla vuodesta 2010, joka antaa kenties paremman kuvan EPS:n hypoteettisesta kasvusta ilman koronapandemiaa:

Vuosittainen keskiarvonousu EPS:ssä vuodesta 2010 vuoteen 2019 6,26
Vuosi Korjatut EPS:t ilman koronaa Muutos toteutuneeseen / ennustettuun EPS:ään P/E
2020 167,34 56,01 %
2021 173,60 -17,58 %
2022 179,86 -17,91 % 23,13
2023 186,12 -17,65 % 22,35
2024 192,38 -23,20 % 21,62

Nämä mallit ovat tietenkin täysin imaginäärisiä, mutta kuvaavat ehkä nykyennusteita paremmin sitä, miltä EPS voisi historialliseen keskiarvoon palautuessaan näyttää. Eihän se kovin kauniilta näytä ja tämän pienen katsauksen perusteella pelkästään pandemiaa edeltävään keskiarvoon palautumisella voisi olla merkittävä tulosvaikutus.

”In the short run, the market is a voting machine but in the long run, it is a weighing machine.”. Pääpointti kirjoituksessani onkin se, että näen S&P 500:n pitkän aikavälin tuoton tällä hetkellä todella huonona. Samaa tarinaa S&P 500:n yliarvostuksesta kertoo CAPE, joka huitelee jälleen yli 30:n lukemissa. Tämän takia etenkin forward P/E:llä sepen halpuutta perustelevat, kävelevät mielestäni heikoilla jäillä. Mikäli näemme edes jonkinmoisen palautumisen kohti keskiarvoa, voi tulokset pettää ja rajusti.

Ehkä vielä oleellisempana näen sen, että vaikka esim @Jukka_Lepikko hyvin nosti esiin sen, että usein indeksi voi itseasiassa nousta, vaikka tulokset laskisivatkin, ollaan tällä hetkellä markkinalla adjustoiduttu yleisesti todella korkeaan tulostasoon. Osakemarkkinahan pystyy kyllä katsomaan yhden tai muutaman vuoden tuloskuopan yli, mutta mitä jos olemmekin eläneet viimeiset kaksi vuotta epänormaalilla ”tuloskukkulalla” ja todellisuus S&P 500 yhtiöiden kannattavuudesta palautuukin kohti normaalien aikojen keskiarvoa. Mitä jos tämä keskiarvo onkin parempi estimaatti yhtiöiden keskimääräisestä tuloksentekokyvystä, kuin viime vuosien paisuneet tulokset? Tässä tapauksessa siis markkina ei katsoisi tuloskuopan yli, vaan yksinkertaisesti palaisi vanhaan normaaliin. Jo tämä tekisi todella suurta hallaa nykyarvostukselle ja onkin todella vaikea nähdä, että tämänkaltaisessa tilanteessa S&P 500 ainakaan kovin kummoisesti tuottaisi varsinkaan korkojen huidellessa merkittävästi korkeammalla.

81 tykkäystä

Kymmenen vuoden tähtäimellä kukaan ei tiedä teknojen kilpailuasetelmia. En usko että kapitalismi suo teknoille läheskään nykyisenkaltaisia marginaaleja. Tämä on mielestäni ihan järkevä konservatiivinen arvaus. Mutta se on kuitenkin vain yksi arvaus muiden joukossa.

29 tykkäystä

Jep.

Google on hyvä viime vuosien esimerkki. Yhtiöhän ei edes ole todella ollut niin kannattava kun monet mieltää esimerkiksi pääoman tuotolla (ROIC alle 20 % ennen pandemiaa, sekin siis tosi hyvä ei siinä) mitattuna. :smiley:

Yhtiön hakukone on lähes monopoli, mutta “tyhjästä” ilmestyi chatgpt mihin yhtiö joutuu nyt vastaamaan mahdollisesti heikentäen omaa monetisaation tasoaan. Toki chatgpt:tä rahoittaa osin Microsoft, joka on toinen teknokörmy.

Toisaalla Youtuben puolella TikTok on noussut muutamassa vuodessa hankalaksi haastajaksi.

Metan vaikeuksia ei tarvitse edes kerrata tässä.

Veikkaisin myös, että vaikka liikevoittomarginaaliltaan kypsät teknot tekee indeksitasolla leveää kannattavuutta (ala nyt vain tuppaa olemaan sellainen), olisi T&K menot aktivoituna alan ROIC matalampi. Varmasti SP500:seen asti päässeillä kypsillä teknoilla se olisi hyvä, mutta inhimillinen. Liikevoittomarginaali ei kuitenkaan yksin ole hyvä kannattavuuden mittari.

48 tykkäystä