Oliko 1974-1982 stagflaatio globaali ilmiö? Luulis, että jos inflaatio jyllää niin joku kääriiny rahat jenkeiltä? Ainakin omissa sijoituksissa nykyinen inflaatio syönyt toisten yhtiöiden tulosta kasvaneissa kuluissa ja toiset firmat tuonut rahaa ikkunoista ja ovista sisään.
1 tykkäys
Jotenkin jännä tämä suomalaisen keskustelun fiksaatio maksajiin.
Olennaista on reaalitalous. Kaikille tekijöille löytyy työtä: eläkeläisten palvelut ja hoiva työllistäisi vaikka koko työikäisten joukon jos vain olisi tarpeeksi tekijöitä. Lisäksi pitää löytää tekijät kotimaiselle välttämättömyyshyödykkeiden (elintarvikkeet, asuminen, turvallisuus) tuotannolle. Koska elintasomme on riippuvainen tuonnista, on myös toivottavaa löytää riittävästi tekijöitä vientituotantoon. Tämä kaikki johtaa hyvin kireään työmarkkinaan.
Viimeistään euroerolla tuo saadaan myös toimimaan rahataloutena. Kotimarkkinoilla kiertää kotimainen markka, joka on olennaisesti valtion velkaa. Julkinen sairaanhoito ja Kelan maksamat eläkkeet rahoittuvat siten osittain valtion velalla ja osittain verotuloilla, kuten nytkin. Tämä velkamarkka tulee palkkana tekijälle, joka sitten laittaa sen taas kiertoon ostamalla palveluita tai osakkeita. Markka kiertää myös kotimaisen välttämättömyystuottajien ja vienti/tuonti-sektorin kautta. Reaalitalous on kingi: se, mitä kyetään tuottamaan, se on käytettävissä ja kyse on enää tulonjaosta. Maksajia ovat kaikki työlliset yhdessä.
Sama itse asiassa pätee jo euroaikana, niin kauan kuin vienti ja tuonti ovat suunnilleen tasapainossa.
Toki jos vienti yskii, niin tästä tulee ongelmia. Vaihtoehtoina ovat fiskaaliunioni eli huonosti pärjäävän alueen julkinen tuki, mikä mahdollistaisi edellä kuvatun kierron jatkumisen huonon viennin kanssa myös euroaikana. Jos fiskaaliunionia ei tule eikä vientiä ei saada korjattua, on edessä euroero.
Mikäli euroero tulee, eikä vienti vedä, tuontikin alkaa sakkaamaan, ja elintaso laskee. Tämä ei kuitenkaan tarkoita työttömyyttä, vaan sitä, että suomalaisella työllä ei enää kykene maksamaan samaa elintasoa kuin aiemmin.
Ja tästä päästäänkin takaisin ketjun aiheeseen: täystyöllisyys ei välttämättä tarkoita talouskasvua. Mahdollinen skenaario on myös kansakunnan köyhtyminen täystyöllisyydestä huolimatta. Tämä antaisi aihetta ennakoida hyvinkin pitkään kestävää karhumarkkinaa. Tie ulos on oikeastaan keksiä tapa tuottaa sama elintaso pienemmällä työväestöllä, eli automatisointia. Ehkä ChatGPT pelastaa meidät sittenkin?
Toki jos meillä on eläkerahastoissa ja eläkeläisten säästöissä paljon Suomen ulkopuolista varallisuutta, niiden kotiuttaminen tukisi tuontia niin kauan kuin ne riittävät. Se hidastaisi prosessia olennaisesti.
Sama pätee myös Yhdysvaltoihin ja muihin isoihin talouksiin (mukaan lukien EU kokonaisuutena). Riski siellä ei ole ulkomaankaupassa vaan siinä, riittääkö tekiölitä kaikkeen tarvittavaan. Köyhtyminen on sitä kautta mahdollinen myös suljetussa taloudessa.
Ehkä paras lukuvinkkini viime kuukausilta on jo aiemmin mainittu The Great Demographic Reversal. Se muutti ajatteluani aika radikaalisti, eikä yllä sanomani oikeastaan sisällä juuri mitään uutta sen lukeneelle.
7 tykkäystä
“Sama pätee myös Yhdysvaltoihin ja muihin isoihin talouksiin (mukaan lukien EU kokonaisuutena). Riski siellä ei ole ulkomaankaupassa vaan siinä, riittääkö tekiölitä kaikkeen tarvittavaan. Köyhtyminen on sitä kautta mahdollinen myös suljetussa taloudessa.”
Eikö teoriassa tekijät siirry tekemisestä toiseen? Jos väkiluku laskee niin asuntoja ei tarvi tehdä niin paljon ja teollisuudessa käsipareja vähennetään koko ajan. Tietotekniikassa apuohjelmien avulla saa hyvin nopeaa tehtyä “töitä”(nettisivut , apps, pelit). Eri asia miten hyödyt jakautuu kansojen ja kansalaisten välillä.
Suurin osa ihmisistä ei kuole työikäisinä, joten edessä on useiden vuosikymmenten mittainen jakso, jolloin entistä pienemmällä määrällä tekijöitä pitää elättää lähes nykyisen kokoinen kansa. Lisäksi ikääntyminen tuppaa lisäämään sairauksia ja hoivan tarvetta - ei toki jokaisella, mutta väestötasolla merkittävässä määrin.
1 tykkäys
Niin, no, jaa, en ole oikein kunnolla sisäistänyt sitä teoreettista viitekehystä, että mitä on raha. Onko se nyt sitten vain vaihdon väline, vai arvon mittari, vai velkaa vai mitä on luonteeltaan, vai onko kaikkea tätä ja paljon kivaa muuta.
Mutta kun markkinatalous toimii pohjimmiltaan siten, että on jotain, jota joku haluaa, ja on jotain muuta, jota joku toinen haluaa, ja sitten niitä keskenänsä vaihdetaan, missä puuhassa raha on tosi kätevä apuväline, kun saadaan tehtyä pitkiä ja monimutkaisia vaihtoketjua, joiden ansiosta ei tarvitse laskea, kuinka monta vehnäsäkkiä kuittaa yhden tankatun generaattorin. Niin. Kun meillä on iso ja vielä vuosikymmeniä kasvava joukko köyhiä vanhuksia, joilla ei ole antaa vaihdossa mitään, niin kaikki se hoiva ja hoito jne, mikä olisi köyhien vanhusten elämän eteen hyvä tehdä, on pois jostain muusta.
Ja siinä tulee se viime käden ongelma liittyen maksuun ja maksajaan. Köyhä vanhus ei itse voi antaa vaihdossa mitään, joten jonkun muun täytyy se vaihdettava hyvä antaa, jotta vanhus saa hoitoa. Ja tällöin se vaihdettavan hyvän antaja, eli maksaja, voi oikein hyvin ajatella, että jääköön vanhus hoitamatta, koska maksaja ei saa tästä itselleen mitään hyvää. Niin sanotusti kieltäytyy maksusta. Joten se ihminen, jonka pitäisi hoivaa tarjota ja jonka työlle olisi kyllä valtava tarve, koska muuten köyhä vanhus kärsii, huomaa, että hänen työlleen ei ole kysyntää.
Yritän tässä ilmaista, että tarve ja kysyntä ovat kaksi aivan eri asiaa.
Kyllä monellekin asialle on vaikka kuinka paljon tarvetta, mutta se ei mitenkään itsestään selvästi näy kysyntänä. Ja epäilenpä, että juuri näin on erityisesti vanhusten hoidon kanssa, koska halukkaita ja samanaikaisesti kyvykkäitä maksajia ei riitä. Kyllähän se näkyy jo nyt sairaanhoidossa. Lapsia hoidetaan erittäin tarmokkaasti, työikäiset pääsevät lääkäriin aika mukavan tehokkaasti, mutta jos olet köyhä vanhus, niin hellurei. Vaikka tarvetta olisi kuinka paljon. Suorastaan rajatta.
Siksi sillä maksajalla on paljonkin väliä. Ei maksajaa, ei tuotantoa tai palvelua.
6 tykkäystä
Niin joo tänään tuli jenkkien inflaatiolukuja, kukaan ei vielä ole noteerannut, joten…
Pellin alla varsinkin palveluiden inflaatio tippui reilusti ja markkina taisi innostua varsinkin siitä.
Jokos saa sanoa “transitory!” 
?
54 tykkäystä
PCE on hyvä koska asumisen kulut ovat siinä pienemmässä, muistaakseni noin 15 % painossa ja Fed seuraa itseasiassa enemmän tätä kuin CPI:tä (kuluttajahintainflaatiosta).
Mä olen ollut transitoryleirissä jo alusta alkaen vaikka on meinannut usko horjua, liity joukkoon!
78 tykkäystä
Eric Basmajian käsittelee uusimmalla videollaan tuttuun tapaansa hyvin selkeästi valitsemaansa aihetta - tällä kertaa vuorossa on pankkisektorin viimeaikaiset sekä tulevat haasteet.
The US economy has been hit with a string of bank failures, and these bank failures have exposed some major problems at the core of the US financial system. Emergency measures by the Federal Reserve and US Treasury were required to stop several ongoing bank runs that threatened the solvency of dozens of institutions.
These events have rattled consumer and investor confidence, leaving many wondering why these events happened, if more bank failures are on the way, and what the impact will be to the economy in 2023.
In this video, we’ll take a look at the root cause of the issues plaguing the US banking sector, explain why more institutions are likely to fail in the coming months and outline why these events will worsen the ongoing recessionary pressures in the economy.
Videon ensimmäinen puolisko on lähinnä yhteenvetoa tapahtuneesta ja siten kertausta aihetta aktiivisesti seuraaville. Jälkimmäinen puolisko on mielestäni videon tärkein anti. Siinä tarkastelun kohteena ovat erot isompien ja pienempien pankkien taseiden koostumuksissa.
Kuten tässäkin ketjussa on aiemmin keskusteltu, pienten pankkien merkitys luotonannossa on merkittävä. Pienten pankkien luotonannon hidastuminen voisi tosiaan olla ratkaiseva tekijä, joka varmistaisi Yhdysvaltojen talouden vaipumisen taantumaan kuluvan vuoden aikana.
8 tykkäystä
Tilastoja tutkimalla löytyy aina kaikenlaista, mutta >7% 1Q on historiassa antanut nousuvuoden. Siis S&P500.
Noista listatuista vuosista vain 1/17 on johtanut siihen, että koko vuoden nousu on alla tuon saavutetun 1Q-tason.
Peukut kuitenkin pystyyn ja puutakin pitää koputtaa !
26 tykkäystä
Eipä näytä ihmisten luottamus kovin vakaalta pankkien suhteen, vaikka kuinka “hyvin” Fed ja jopa Biden onkin vakuutellut.
Kyllähän tässä on mielenkiintoiset ajat käsillä. Yhtäkkiä kaikki keskustelu hiljentynyt tulevasta pankkikriisistä, ja kaikkiko on yhtäkkiä okei. Jännää… 
12 tykkäystä
Luin tässä äsken maksutta luettavissa olevan alkuosan tästä tekstistä
Ja pitää palata sen johdosta korjaamaan aiempaa kirjoitustani täällä.
M1-rahaa tuhoutuu myös silloin, kun sen haltija sijoittaa sen pankin velkakirjaan tai määräaikaistalletukseen.
Laajemmat rahamittarit M2 ja M3 ovat vielä kasvussa, joten nettotakaisinmaksusta ei taida vielä olla kyse. Rahalle löytyy nyt houkuttelevia parkkipaikkoja muualla päin pankin tasetta. Tämä on talouden ja pörssin kannalta neutraali kehitys.
6 tykkäystä
Niin, huvittavaa että kurssit ovat nousseet samaan aikaan. Tarkoittaako tämä sitä että on siirretty rahaa tileiltä osakkeisiin?
2 tykkäystä
Turvallisempi parkkipaikka se taitaa olla talletuksille kuin pankit jos massia on yli talletussuojan. Ja se talletussuojakin on ison pankkirymistelyn iskiessä hitusen teoreettinen, koska talletussuojarahasto ei oikeasti kestä jättipankkien kaatumista.
Osakkeita voi holdata katastrofin yli ja niistä todennäköisesti saa riihikuivaa tiukassakin paikassa.
5 tykkäystä
Kun sinä ostat osakkeen, joku muu myy sen. Jos myyjä on pankki, tilirahaa tuhoutuu. Muussa tapauksessa raha vain siirtyy tililtä toiselle eikä sen määrä muutu.
Eli ei tarkoita. Rahaa ei (järjestelmätasolla) siirretä osakkeisiin.
5 tykkäystä
Kryptot nousivat voimakkaasti pankkikriisin alkumetreillä. Siinä varmaan oli ainakin jokin yhteys vaihtoehtoisena säilytyspaikkana. Osakkeista en menisi sanomaan, mutta onhan nekin turvapaikka, niinkuin Jarnis sanoikin. Osakkeet ovat sinun nimissäsi ja et voi menettää niitä, jos pankki menee nurin.
4 tykkäystä
Joo. Huom. kaippa pankkikin voi pitää osakkeista saadut rahat vain käteisenä, ei automaattisesti raha tuhoudu.
Yleisesti ottaen rahaa näyttää virtaavan esimerkiksi “käteis/korko” ETF:iin.
Tämä data päivittyy hitaasti, mutta rahamarkkinarahastot ovat suosittuja ja niiden suosio on varmaankin jatkunut Q1:llä.
12 tykkäystä
Pankit ovat erityisasemassa tämän suhteen. Jos pankilta ostaa yhtään mitään pankkitilillä olevalla rahalla, se raha tuhoutuu maksun yhteydessä.
Tilanne on toki toinen jos menee setelien kanssa pankin tiskille osaketta ostamaan. Setelit eivät mihinkään katoa maksun yhteydessä vaikka ne pankille annettaisiinkin. Sama pätee jos ostajalla on keskuspankissa tili ja käyttää keskuspankkirahaa ostamiseen joltakin muulta kuin keskuspankilta.
Euroalueen raha-aggregaateissa muuten ei lasketa pankkien, muiden finanssilaitoisten eikä valtioiden hallussa olevaa rahaa. M3 pienenee, kun joku muu kuin yksi näistä ostaa pankilta yhtään mitään.
1 tykkäys
Moni muukin maa alkaa rajoittamaan öljyn “määrää”.
Öljyn hinta nousuun, ja sitä myötä inflaatiokin pysyy korkeammalla?’
E:
Näitä tulee jatkuvasti.
4 tykkäystä
En ymmärrä. Mitä pankki sitten saa myymällä osakkeen, jos ostajan tililtä siirtyvä raha ei siirry jollekin pankin omalle tilille käytettäväksi johonkin muuhun? Minä ainakin olen luullut, että pankilla on omat tilit oman toiminnan rahoittamiseen siinä missä muillakin yrityksillä? Ja sille tilille siirtyy rahaa mm. lainana keskuspankilta tai muilta pankeilta. Tai siis “pankin oma tili” on sellainen jota ei osoiteta esim. pankin asiakkaan tiliksi, vaikka asiakkaan tilillä olevaa rahaakin käytetään eteenpäin lainaukseen tai jotain sinne päin.
Olen vasta pyrkimässä opiskelemaan rahoitusalaa, joten perusasiat vähän hukassa ja parempi selittää kuin lapselle… 