Muistaako joku vielä sitä aikaa kun ei ollut tietoa toimivasta koronarokotteesta?
Siitä on kohta jo vuosi aikaa ja yhtä pitkä aika on siitä kun S&P500 on sulkenut kahtena peräkkäisenä päivänä EMA50sen alapuolelle. Tämä tapahtui viimeksi marraskuun alussa ns. “presidentivaalidipissä” ja tänään näyttäisi vahvasti siltä, että tuo tapahtuu uudestaan sillä EMA50 rikottiin perjantaina ja tänään futuurit punoittavat. Myöskään RSI ei ole käynyt kunnolla alle 40 sitten tuon viime marraskuun. Melkein vuoden kestänyt nousukanavakin on rikottu alaspäin, joten ilmassa tosiaan leijuu nyt se kaikkien kovasti odottama “korjausliike”.
4400-taso voisi tarjota kevyttä tukea ja seuraava tuki olisi 4350, jossa edelliset pohjat ja MA100. Tuon MA100sen alla ei olla kunnolla käyty koronakuopan jälkeen.
EDIT: kosketus käytiin ottamassa aika lailla pisteelleen 4350 ennen avausta, mielenkiintoista nähdä mihin avauksesta lähdetään.
Kyllä, todennäköisyys pikku rysähdykselle on erittäin suuri, kun käppyröitä hiukan vilkaisee, tässä S & P 500. Onneksi myös salkku on ruuvattu “oikeaan kuosiiin” eli asiaan on varauduttu syyskuun alusta.
Kein Problem? Saksan tuottajahinnat +12,0 % vuodentakaisesta ja yli ennusteiden, yritysten kustannuspaine kasvaa. Mikäli inflaatio jaksaa vielä kiinnostaa, nostin tänään makrokatsauksessa kaksi tekijää, jotka signaloivat pysyvämpiä hintapaineita: niitä ovat pohjahintojen nousu ja palkkojen nousu.
Poimin lainaukseen muutamia kohtia, joita koitan käyttää aasinsiltana kysymykselleni ja ajatukselleni.
Tässä on mielestäni hyvin pohditty syitä, miksi osakkeiden arvotustason voitaisiin alenevan trendinomaisesti. Mietin kuitenkin, että olisiko näiden lisäksi nähtävissä vielä yksi muukin syy vai olenko ihan metsässä ajattelussani.
Nimittäin peruslähtökohta on, että hinnat määräytyvät kysynnän ja tarjonnan mukaan ja näin myös osakkeissa. Aikoinaan kun pääomista on ollut puutetta on niistä maksettu korkeampaa hintaa. Erityisesti länsimaisessa taloudessa on pääomien kasautuminen ollut voimakasta ja miljonäärien ja miljardöörien määrä on kasvanut räjähdysmäisen voimakkaasti. Nimenomaan nämä internet-yritykset ja busineksien skaalautuminen ovat repineet kiilaa uuden ja vanhan maailman väliin. Vanhassa maailmassa ylivoimainen valtaosa ihmisistä söi sen minkä ansaitsikin ja säätäminen/sijoittaminen oli keskituloisillekin hyvin pienimuotoista “harrastamista”. Nyt vauraita ihmisiä, jotka eivät tarvitse elämiseensä kuin pienen osan käytettävissä olevista tuloistaan, on huomattavan paljon enemmän ja näin rahaa, jotka tarvitsevat sijoituskohteita on valtavan paljon useammalla ihmisellä kuin koskaan aiemmin maailman historiassa. Kyse ei siis pelkästään ole rahan kokonaismäärästä, vaan merkittäviä summia rahaa omistavien lukumäärästä. Karrikoidusti voisi sanoa, että aikoinaan muutamat patruunat pystyivät ylläpitämään jonkun sortin duopoleja tai triopoleja tietyn - tai ainakin herrasmiessopimuksia - alan yritysten omistamisessa eikä osakkeiden omistamisesta kilpailtu niin verisesti kuin nyt. Niinpä luonnollista on, että osakkeiden hinnatkin laskevat.
Toivottavasti osasin edes vähän sinnepäin avata mitä yritin sanoa.
Vaurautta on toki laajastikin enemmän, mutta erityisesti sen keskittyminen saattaa olla moottori alempiin tuottovaateisiin.
Taloudellisen eriarvoisuuden heijastuminen talouteen on aihe, josta on ilmestynyt viime vuosina muutamia mielenkiintoisia tutkimuksia. Kävin tuoreinta läpi hetki sitten Vartissa täällä.
Tuo logiikkasi kysynnän ja tarjonnan osalta näyttäisi liippaavan läheltä totuutta noiden tutkimusten perusteella.
Ja systeemitasolla ajateltuna tämä on loogista.
BKT on kulutusta ja säästöjä (tai kulutusta ja investointeja, koska näissä kirjanpitoleikeissä investoinnit = säästäminen).
Jos jokin ryhmä talouden sisällä saa alati isomman kaikista tuloista (toisen kulutus on toisen tuloja) ja säästää ison siivun niistä, pitää joko a) muiden alkaa kuluttaa velaksi eli säästää vähemmän tai b) investointien paisua eli ns “trickle down economics” jotta talous voisi kasvaa tai pysyä paikallaan.
Mutta kun taloudet kasvaa hyvin hitaasti, ei järkeviä investointikohteita välttis ole. Siten arvopapereille tulee alati suurempaa kysyntää. Tai sitten investoidaan tosi huonosti, kuten asunto- ja kiinteistökuplat Yhdysvalloissa ja Espanjassa ennen finanssikriisiä yms.
Tässä vähän pidempi paperi aiheesta kiinnostuneille, kävin videolla läpi ydinkohdat.
Tätä ei näy kauheasi julkisessa velkakeskustelussa, mutta tuohan myös osin implikoi että julkiset vajeet olisi osin seurausta tuosta eriarvoisuuden paisumisesta kun muu talous adjustoituu kasvavaan eriarvoisuuteen.
On hyvä huomata, että finanssijärjestelmä luo assetteja vaikka puun kaarnasta ja risuista, jos sen ovelle ilmestyy joukko sijoittajia ison heiluvan setelitukun kanssa.
Mutta, näiden dynamiikasta tulee varmasti lisää papereita jatkossa mitä jään odottamaan innolla.
Lisäys:
Tämä on hieman perverssi johtopäätös, mutta periaatteessa talouden eriarvoisuuden surkastuminen ei välttämättä ole osakkeille ja velkakirjoille hyvä asia.
Mutta, toiseen suuntaan kulutuksen paisuminen esimerkiksi tasaisemman tulonjaon myötä buustaisi todennäköisesti yhtiöiden tuloksia, mikä taas olisi osakkeille lähtökohtaisesti jees.
Vaikea aihe, mikä menee herkästi hyvin ideologiseksi. Ja, aihe on suht monimutkainen eli en antaisi vaikuttaa suoraan yksittäisen osakkeen poimintaan mutta taustavoimana tuo on mielenkiintoinen ja pitää seurata kun skenestä pukkaa lisää tutkimuksia.
Olkaa huoleti. Toinen Antti Saarista, tässä Nordean, vakuuttelee tänään, että osakkeet kannattaa pitää edelleen ylipainossa. Videon lopulla outoa aktiviteettia, kyseessä voi olla deepfake-teknologian sijaan deepfaith-teknologia.
Syytä huolestua vai ei? Pörssiromahduksien merkit ovat ainakin 2000-luvulla olleet joka kerta ilmassa kaikkien nähtävissä, mutta niiden ajoitus ja syvyys aina arvoituksellisia.
Tälläkin kertaa tekijöitä, jotka puhuvat vain kurssikorjauksen puolesta. Kuten vaihtoehtojen puute pörssille. Mutta myös ison vaaran merkkejä, kuten Kiina, korkopeikko ja ylikierrokset kurssitasoissa.
Ehkä varmaa vain, etteivät rytinät tähän maanantaihin pääty?
Nasse tai Sepe voivat päättyä vihreälle, mutta milloin? Tämä tuore Wall Streetin ”päivänavaus” hehkuu punaista ja karhut ovat vasta kömpimässä ulos koloistaan:
Sähkön hintaa ei kukaan oikein pääse karkuun, inflaatiota pukkaa. Minkälainen tukipaketin tukipaketti markkinoille voidaan vielä antaa, ettei se ruoki inflaatiota lisää? Tukipakettiahan tarvitaan kiireesti, jenkeissä taisi viimeiset korona shekit olla nyt syyskuussa ja veikkailen että shekkien loppuminen näkyy ainakin kryptoissa aika pian.
Stagflaatio muutamaksi seuraavaksi vuodeksi on virallinen veikkaukseni. Tarinaosakkeissa tarinoihin tulee muutoksia.
Tästä tosiaan tulee mieleen sellainen että lasku on itse itseään ruokkiva. Mediat ovat rummuttaneet ja suositut sijoittajat karhuilleet. Nyt tämä ilmiö sai vauhtia Kiinan puolelta. Tuon ylläolevan uutisenkin kun avaa niin muuta uutisointia myös romahduksesta palsta täynnä.
Mutta onko se markkinan ja talouden isompi kuva muuttunut. Covid hellittää,rokotukset toimivat,maat avaavat talouttaan ja elvytystä piisaa. Vaikka elvytys nyt hieman laimenisi ja inflaatio nousisi hieman niin vaikuttaako se kuitenkaan niin paljon että kurssit romahtaisivat ja talouskasvu tyssäisi.
Toivoisin kovasti ymmärtäväni, että miksi jatkuvasti mediassa toitotettu korjausliike tai suoranainen romahdus alkaa juuri nyt? Talous on kuitenkin kovassa vedossa ja sen huiput ovat vasta edessä. Euroopan biljoonan euron rahanjakomekanismi on vasta tulossa käyttöön ja vihreää energiaan sekä “digitalisaatioon” tullaan kaatamaan rahaa ämpärikaupalla. Inflaatiota pukkaa jonkun verran, mutta siihen suurin syy on toimitusketjujen ongelmat. Niiden pitäisi helpottaa jos ei ihan heti, niin lähitulevaisuudessa. Öljyn hintakin lähtee todennäköisesti laskuun viimeistään siinä vaiheessa, kun joku OPEC+ jäsenistä kyllästyy pumppaamaan minimikapasiteetilla ja kääntää hanat auki. Palkkainflaatiotakin saattaisi olla luvassa, joka on pitkällä tähtäimellä hyvä asia.
Isoa pump n dumppia koko touhu sanon minä. Sepe ~5k EOY.
Tuo alempi kuvaaja kertoo hyvin, miten hullua on nousu ollut koronamontun jälkeen. Jo ennen koronaa mietittiin että millon romahtaa ja tulee pidempi kuiva jakso. Emt vai onko tuo pörssi edelleen täynnä järkevästi hinnoiteltuja yrityksiä? Miks romahdusta ei pitäs tulla? Millon viimeks korjattu kunnolla? Inflaatiotako ei ole? FED pakko lopettaa rahan pumppaaminen… Eli rommi on taattu. Kuha ei taas liian nopeesti korjattas, ettei olla 2 päivä jälkeen samassa tilanteessa. Semmosta lätinää
E: +zombeja riittää bördessä. Ei muuta ku korot ylös ja laitetaan hommat järjestyksee.
Nousu on ollut uskomatonta. Onko pörssi täynnä järkevästi hinnoiteltuja yrityksiä. No ei todellakaan vaan seassa on kaikkea roskaa, josta sietääkin vuotaa ilmat pihalle. Reaalitalous kuitenkin tukee korkeita kursseja ja firmat takoo hurjia tuloksia. Henkilökohtaisesti minun on vaikea uskoa, että kohta saa premium firmoja, jotka takovat ath tuloksia alelaarista koska on joku konsensus että nyt rommataan?
Onhan tässä vasta paikkoja kuten edellä mainittu inflaatio, joka voi kohtaa korkotason ripeään nousuun, Evergranden kaatuminen ja paniikin leviäminen Kiinan finanssimarkkinoilla sekä FEDin setelipainon kuivuminen. Toisaalta edes vajaan parin pinnan korkojen nousu tai fedin osto-ohjelman hidastaminen ei pitäisi hyydyttää kuumaa taloutta vaikka pörssi niihin tulee varmasti (yli)reagoimaan.
Ja, aihe on suht monimutkainen eli en antaisi vaikuttaa suoraan yksittäisen osakkeen poimintaan mutta taustavoimana tuo on mielenkiintoinen ja pitää seurata kun skenestä pukkaa lisää tutkimuksia.
