Powellin lehdistötilaisuus alkoi. Hän kertoi, että globaalien toimitusketjujen häiriöt poistuvat ennen pitkää, mutta on hyvin epävarmaa koska.
Edit. Powellin mukaan arvopaperiostojen vähennykset eivät ole signaali keskuspankin korkopolitiikan suhteen
Sitten heti mediakysymyksissä asiaan. kysymys: markkinat odottavat 1-2 koronnostoa ensi vuonna. Ovatko ne väärässä?
Vastaus: tässä kokouksessa käsiteltiin arvopaperiostoja eikä korkoja. kohonnut inflaatio ja tuotannon pullokaulat pysyvät pitkälti ensi vuoteen, mutta tarkassa ajoituksessa on paljon epävarmuutta. Katsotaan, kuinka data kehittyy ja sen pohjalta tehdään päätöksiä.
Powellin mukaan ei todisteita hinta-palkka-spiraalista
Tässä lehdistötilaisuuden lomassa käppyrä kuvaamaan tasetta, jos ostoja vähennetään tänään ilmoitetulla tahdilla. 9000 miljardin dollarin tase olisi siinä tapauksessa tämän kriisin seuraus.
Lehdistötilaisuus päättyi, ja sain pakerretuksi kommentin korkopäätöksestä. Ensimmäinen askel kriisitilasta poistumiseksi on nyt siis otettu arvopaperiostojen vähentämisen myötä. Koronnosto olisi toinen askel, mutta siihen on ainakin Powellin mukaan matkaa. Kiitos taas teille seuraamisesta, palaan huomenna todennäköisesti videon muodossa asiaan. 
@Marianne_Palmu kiitos ahkeroinnista.
Jotenkin järjettömältä tuntuu tämä Fedin korkopäätösten jokakuinen sirkus. Markkina tuntuu toimivan JP:n tahtipuikon heilautusten mukaan ja itsekin olen jo alkanut jännittää niitä niin että harmittaa.
Esimerkiksi Sveitsissä on maailman vahvin valuutta ja korkopäätöksiä puidaan maassa vain neljännesvuosittain. Markkina saa toimia ikään kuin paremmassa rauhassa. Kun en tiedä rahapolitiikasta niin kysyn: miksi Fedin korkosirkus on joka kuukausi?
Tällä on pyritty siihen, että kun keskuspankki kertoo tekemisistään ja toimistaan usein, läpinäkyvyys ja rahapolitiikan ennakoitavuus lisääntyy. Samaan tähdätään lehdistötilaisuuksissa, puheiden julkaisuissa ja ylipäätään viestinnän lisäämisessä. Perusteltu kysymys on sekin, että onko kokouksia jo liian usein. Mutta tarjoavat ne myös mainitsemaasi jännitystä ja kurkistuksen keskuspankkiirien maailmaan. Sekä ekonomistille mukavaa iltapuhdetta, itselleni näiden korkopäätösten seuraaminen kun on yksi työn parhaista puolista.
Pakollista kuunneltavaa kaikille, jokaisella on tähän alle 10 minuutin videoon aikaa - hyvin ajankohtaista settiä. @Marianne_Palmu ja @Antti_Jarvenpaa höpöttävät rahapolitiikasta.
“Rahapolitiikan kiristäminen alkaa Yhdysvalloissa. Arvopaperien ostoja vähennetään mutta ei lopeteta. Mikä merkitys ohjauskorolla on enää rahapolitiikassa?”
00:00 Aloitus
00:11 Arvopaperien ostojen vähentäminen ja aikataulu
02:01 Tase ei supistu - likviditeettiä riittää
03:41 Inflaatio ei ole vain väliaikaista
05:57 Ohjauskoron merkitys
08:42 Askel ulos koronakriisistä
Pari ajatusta Fedin teipperöintiin liittyen:
Vaikka FED vähentää tukiostojaan, niin ilmeisesti samaan aikaan US treasuryn laskemien velkakirjojen määrä on kääntymässä samaan aikaan laskuun. Jos fed ei taperoisi, niin sen osto-osuus olisi kiihtynyt entisestään laskien korkoja yhä alaspäin. Tuosta näkökulmasta katsoen kiristetäänkö tässä oikeasti?
Moni puhuu rahanpumppauksesta, mutta harva, tai ehkei kukaan (itseni ja seuraamani asiantuntijat mukaanlukien) oikeasti ymmärrä miten Fedin tukiostot vaikuttaa CPI-korin inflaatioon vaikuttavan kierrossa olevan rahan määrään. Itse olen ymmärtänyt asian niin, että näissä tukiostoissa FED ostaa nämä tukiostot liikepankeilta, muttei kyseinen raha siirry siitä mihinkään yleiseen kiertoon, jolloin tukiostoilla ei ole CPI:n minkäänlaista vaikutusta - tukiostoilla on ainoastaan korkoja laskeva vaikutus. Myöskään osakkeisiin tämä “pumpattu” raha ei nähdäkseni suoraan liiku muuten kuin, että tukee niiden arvoa sitä kautta, että koroista saatava vaihtoehtoinen tuotto on alempi.
=> En odota taperoinnista näillä päätöksillä sen kummempia seurauksia osakemarkkinoille, koska kiristystahti ei räjäyttäne markkinakorkoja (10- ja 30 vuotinen) liikaa ylöspäin, eikä relevantti kierrossa oleva rahamäärä muutu mihinkään, vaan ennemminkin kasvaa kun liikepankkien luotonanto kiihtyy talouden toipuessa.
Velkakattodepaakkeli hidasti hetken velkaantumista. Nyt Treasuryn pitäisi rakentaa ”käyttötilinsä” uudelleen ja vetäähän se vajeella muutenkin, joten tarve lainata markkinalta rahhoo on korkea jatkossakin kun samalla QE kutistuu. Nordealla on ollut hyviä käppyröitä aiheesta miten likviditeetti lähtee kiristymään tämän takia.
Huom. Nordean makroilijat oletti, että Fed taperoi nopeammin joten kiristys on lievempi, silti tässä lainaus vklopun kommentista:
” It seems as if the debt ceiling debate is getting close to a conclusion, which will enable the Treasury to rebuild its crisis account (TGA) at the Fed removing more than 750bn of dollar liquidity over a couple of months. At the same time Powell is likely to launch an aggressive tapering proces on Wednesday (risk is clearly tilted towards a swifter normalization than 15bn a month) Assuming both processes unfold in December through March, Fed may add a maximum of $340bn of USD via its QE program while the US Treasury will sterilize >$750bn of USD – a net negative of >$400bn!”
Jep, usein käytetyt kielikuvat antaa sen kuvan kuin setelit kirjaimellisti lentäisi kaduille Fedin koptereista mutta kyllä, ei Fed tuossa mielessä voi kuin työntää narulla. Pelkkä QE ei ole inflatorista itsessään.
Käsittääkseni oikeasti rahaa ”luo” kotitaloudet ja firmat hakiessaan lainaa pankeista, tai jos keskuspankki monetisoi suoraan valtion menoja alá MMT.
BoE yllätti tänään jättämällä koronnostot myöhemmäksi. Keskuspankki haluaa nähdä miten edistyminen työllisyydessä kehittyy…
Tähän voisi kans lisätä, että kuten aiemmin todettu niin markkina on yleensä noussut korkojen nostojen alkaessa. Tapering ei ole myöskään fiasko. Olettaen että talous pysyy vahvana.
Mutta ei tämä enää ole mikään syklin alkukaan sitten… 
Ei kannata uskoa fed auktoriteetteihin. Jos inflaatio laukkaa yli vuoden 5% niin kyllä tilanne on pakko tunnustaa ja lyödä jarrut päälle.
Jälleen twitteristä bongattua jännää graafia.
Ja toinen.
Kyllä tällaiset selkeät heikkoudet vähän jänskättää samaan aikaan kun ahneus on vain nousussa.
Vielä yksi.
Minähän en ole makrotalouden tai keskuspankkipolitiikan asiantuntija, mutta jos energian hinta nousee vihreän siirtymän takia, joka toki siirtyy kasvaneina kustannuksina vähän muuallekin, niin onko tämä sellaista inflaatiota, jota keskuspankit lähtevät rahapolitiikalla nujertamaan? Mun mielestä tuollainen vaikuttaa aika luonnolliselta.
Vähän sama kuin jos nyt asiat olisi normaalisti, ei inflaatiota, jne. Sitten maailmasta loppuisi yhtäkkiä teräs, jonka seurauksena teräksen hinta räjähtäisi ja aiheuttaisi inflaatiota. Nostaisiko FED/EKP tässä tilanteessa korkoa, koska inflaatiokäppyrä näyttää ylöspäin?
Hyvä havainto. Myöskin Helsingin yleisindeksi on hyvin paljon rauhallisemmissa tunnelmissa, kuin SP500.
Tässä YTD vuosimuutokset: Omxhpi, SP500 ja first north finland - kaikki euromääräisinä.
SP ja omxh aika tasoissa syyskuun dippiin asti, jonka jälkeen ero on todella suuri.
ja sama dollareissa, jos joku näkee relevantimmaksi
Reunamarkkina & pienyhtiöilmiötä? Raha pois riskisemmistä ennen kuin huiput löytyy?
Huomio Evergrandeen ja Kiinan kiinteistösektoriin
Erittäin tärkeä nosto. Soppa Kiinassa ei missään nimessä ole ohi, vaan kaikki korttitalot eivät vain romahda niin vauhdilla (jos nyt varsinaista romahdusta tuleekaan). Pari viime aikaista nostoa
Suomessa esg-inflaatio loistaa poissaolollaan
Katsoin hetken tuota Powellin lehdistötilaisuutta ja hän itse sanoi suoraan että FEDkin yrittää vasta ymmärtää mikä on tämä uusi talouskuva ja sanoi FEDin olevan viisaampi asiasta noin puolen vuoden päästä. Ei osannut suoraan sanoa vastausta sille, miksi työllisyys ei ole kohentunut kuten odotettua korotettujen tukitoimien päättymisen jälkeen. Jos miettii nyt aikajanalla niin eihän tuo inflaation ennustaminen keskuspankin osalta ole kauhean nappiin mennyt toistaiseksi. Ensin piti olla vain muutaman kuukauden piikki => sitten loppuvuosi => nyt ensi vuoden puoliväli samalla kun “transitory factors” on nyt muodossa “expected transitory factors” 
Pitää myös muistaa että FED ei halua lietsoa inflaatiota puheillaan. Jos FED sanoisi “valmistautukaa kasvavaan inflaatioon” tms. Saisi se aikaan vain inflaation kiihtymisen koska ihmiset aikaistaisivat suunniteltuja hankintoja peläten joutuvan maksamaan korkeampaa hintaa tulevaisuudessa. Tämähän vain buustaa kysyntää ja aiheuttaa pahempaa vinoumaa tarjonta- kysyntä tasapainoon. Lisäksi työntekijät alkaisivat vaatia kovemmin palkankorotuksia, sillä kohtahan heidän ostovoimansa laskee. Samalla yritykset juoksuttaisivat hintojenkorotuksia eteenpäin jne. ja näin se inflaation itseään ruokkiva ikävä kierre saadaan käyntiin.
Väliaikaisinflaatioleirissä vedotaan paljon siihen että se hellittää kunhan tilanne “normalisoituu”. Mutta mikä tämä normaali edes on? Tarkoitetaanko sillä aikaa ennen pandemiaa? Siihen en usko pätkääkään että elämä palaisi tismalleen samanlaiseksi kuin aikaa ennen pandemiaa enää koskaan. Kaikki maailmaa mullistavat tapahtumat muokkaavat käyttäytymistä peruuttamattomasti jollain tavalla. Vaikka pandemia päättyisi tänään, mistä voi tietää haluaisivatko ihmiset silti palata enää kuluttamaan palveluita samaan malliin kuin ennen pandemiaa?
Sieltä se täystyöllisyys uhkaavasti lähestyy.
Oksaharju laitellut firmoja taulukkoon ja vertaillut firmojen hintoja Inderesin ennusteilla ja P/B+Roe+osinkotuotto%
Kallistahan tuolla paikoitellen on, mutta kyllä sieltä edelleen löytyy ihan suhteellisen huokeastikin hinnoiteltuja firmoja mikäli uskoo siihen että inflaatio ei heidän tulostaan syö ja kasvu tulee läpi.
Tämän tarkastelun tarkoituksena ei siten ole esittää yhtä ainoaa oikeaa tapaa jaotella yhtiöitä, vaan herättää mielenkiintoa yhdistää useita eri tunnuslukuja tarkastelussa. Laatusijoitusfilosofiaa kuvastaen edeltävät taulukot pyrkivät kahdella tunnusluvulla yhdistämään tarkasteluun sekä yhtiön laadusta että sen hinnoittelusta kertovia näkökulmia.
Kaikkiaan lukijan tulee muistaa, että listaus on mekaaninen, eikä se sisällä sijoituspäätöksen tueksi riittävää analyysiä. Toivottavasti listauksessa esitetty tarkastelutapa kuitenkin herättää mielenkiintoa tutustua uusiin kohteisiin, jotka saattavat olla laatusijoittajan näkökulmasta juuri nyt houkuttelevia.
