Pörssien suunta (Osa 2)

Mielestäni näissä asioissa hyvä lähtökohta on, että mahdotonta ei olekaan. kaikki esteet ovat poliittisia ja todennäköistä on se, mikä kulloinkin näyttää helpoimmalta tieltä. Näkisin, että on ainakin kaksi tapaa turvata velkaisten valtioiden halpa rahoitus samalla kun nostaa ohjauskorkoa muuten.

Keskuspankki voi jatkaa velkakirjaostoja ja subventoida nimenomaan valtioiden velkaa samalla kun nostaa korkoa. Jätetään siis “rajumpi” puoli QE:stä ja samalla otetaan puolikas QT:tä. Koska keskuspankki olisi tällöin de facto -lainantakaaja valtioille, ne saisivat rahoituksensa selvästi markkinaehtoista valtiolainaa halvemmalla. Varmaan kulmakarvoja ekonomipiirissä nousee jo.

Toisekseen EU voi päättää laskea liikkeelle eurobondeja, jolloin vahvat maat asettuisivat samaan veneeseen korkokulujen kanssa painivien valtioiden kanssa. Koska muistamme vaivatta, että monien Euroopan “ongelmavaltioiden” kuten Italian talous on ennen korkokuluja varsin vahva ja ylijäämäinen eikä siis lainkaan kilpailukyvytön, tämäkään ei näytä minusta näyttävän kivuliaalta ratkaisulta.

Saati sitten näiden yhdistelmä: keskuspankin ostama/takaama Eurobondi. Jos sille ei saa matalaa korkoa niin euroalueella on paljon isompiakin huolia kuin korko. Tai sitten menee vain tosi hyvin ja tuottavia sijoituskohteita on joka eurolle, ettei bondi paljon kiinnosta.

Ihmiset tekevät sellaisia (raha)poliittisia päätöksiä, joille katsotaan olevan tarvetta. Jos inflaatio alkaa tuntua kestämättömältä, ennen pitkää katsotaan olevan tarvetta hillitä sitä. Pitkäänhän tällaisen miettimiselle ei ole ollut mitään tarvetta ja ihmisten mielissä “ei tarvitse nostaa” on muuttunut muotoon “ei voi nostaa”, mutta nyt tilanne on saattanut muuttua olennaisesti.

Etukäteen ei varmasti tiedä kuinka käy, mutta “mahdottomuuksien” toteutumiseen on kaatunut moni. Silmät avoinna eespäin siis.

Tavallisen ihmisen (meidän) näkökulmasta inflaatio on nähdäkseni yhtään pidemmällä aikavälillä hyvä asia. Se sulattaa ikäviä varallisuuskeskittymiä maailman superrikkailta ja nollaa valtavia velkavuoria, joista molemmat toimivat tavallisen ihmisen eduksi tasaten epätasa-arvoa. Tällä mittapuulla meistä todennäköisesti kukaan ei omista juuri mitään, koska esimerkiksi muutama miljoona ei tatä viisaria heiluta.

Huomattavan matalat korot tarkoittavat käytännössä käsittämätöntä määrää ilmaista rahaa jollekulle sellaiselle, jolla sitä on jo käsittämättömästi ennestään. Etkä sekään ole sinä.

30 tykkäystä

Tuo kyllä korjaantuu kun tuotanto sopeutuu kysyntään. Se vain kestää hieman aikaa. En usko että voi jäädä päälle.

Tuskin Eurooppa haluaa “eurokriisi kakkosta”.

2 tykkäystä

Nasdaqissa on suurin piirtein 40 % komponenteista laskenut vähintään 50 % 52 viikon huipuilta. Tämä tilasto vastaa kesää 2000.

Mutta tilanne on vielä äärimmäisempi kuin kesällä 2000 siinä miten lähellä indeksi on ath:ta vs. miten huonosti komponentit laajasti katsottuna ovat käyttäytyneet.

Kesän 2000 huipuilla Nasdaq oli sentään 15 % alle ath:n jo.

20 tykkäystä

Eli yhä pienempi osa firmoja kannattelee indeksiä. Aapl ja kumppanit kun(vai jos?) liikahtavat, niin liike voi olla nopeaa.

// Mitkä olivat 10 suurimman arvostustasot v.2000/2008, kun oltiin näillä tasoilla viimeksi?

3 tykkäystä

Eilen tuli Hayden Capitalin uusin sijoittakirje. Mielenkiintoisia näkemyksiä markkinasta, laitetaan kirje tähän luettavaksi:

January 6, 2022

Dear Partners and Friends,

Please see the following table and link for our quarterly performance update.

As you’ll notice below, the last two months of 2021 were particularly tough for our strategy. During November and December, our portfolio declined by -14.6% and -20.6%, respectively.

This resulted in a -27.5% loss for the quarter, and a -15.8% decline in the portfolio value for full-year 2021. Since inception, we have generated +24.6% annualized returns for our partners, versus +14.8% for the S&P 500 and +10.8% for the MSCI World indices.

When our partners first join Hayden, we ask them to be mentally and emotionally prepared for at least a -50% drawdown. In fact, we can almost guarantee that this will happen over the decade-plus relationship that we strive for with all of our partners. Periods like these will test the foundations of our investor base, and I’m happy to report that we have passed with flying colors thus far. Trust is very rare in our industry and I’m proud that our partners have placed their trust in Hayden.

Partners will notice that the most recent draw-down started in mid-November, as fears of rising interest rates on the back of heightened inflation increased. This was exacerbated over the following weeks, as the Fed signaled that they would indeed be tightening and raising rates in 2022. These higher interest rates mean that profits years into the future are less valuable today.

Our strategy aims to largely invest with companies that are earlier in their lifecycles, who require capital to invest in high-margin opportunities (marketing spend to acquire sticky repeat customers, building logistics infrastructure to ship orders quickly and garner customer loyalty, etc.). As these companies prove out their business models, and achieve scale / dominance in their markets, the underlying profits eventually overwhelm the internal investment opportunities, and the sustainability of the business model becomes “obvious” to other investors. This is our specialty – to shepherd our companies as they traverse this journey and provide them with the capital needed to achieve their goals.

Unfortunately, in today’s environment, the companies in our portfolio can fall out of favor with other investors, and thus their short-term price is impacted. Additionally, while we routinely suffer 30%+ draw-downs seemingly every year, this time may seem especially painful because the indices are still near their highs.

Instead of investors selling and raising cash (thus driving the index prices down), they are instead “rotating” into the financials, commodities, cyclicals and other sectors of the market (simply shifting money from one index “pocket” to the other). This is because unlike previous draw-downs where investors could “hide-out” in the safety of bonds, the prospect of rising rates means that bond prices will inevitably decrease (higher rates = lower bond prices), so they are “rotating” within equities instead.

This keeps the index prices stable and masks the turbulence underneath. For example, since February 2021, the Chinese Internet indices are down approximately -50% and -65%, as measured by the Hang Seng Internet Index and KWEB ETFs, respectively. Since November 2021, newly IPO’d companies (reflecting earlier stage business models), as represented by the Renaissance IPO ETF, are also down approximately -25%.

However, the good news is that we may be approaching the bottom of this sell-off. For example, when compared to technology stocks even 15 - 20 years ago (in a similar rising rate environment, but where Fed Funds rates were going from 1% to eventually 5%, versus today’s 0% going to 0.75%), today’s valuations seem cheap.

As just one simplistic example, Tencent was routinely valued at ~7 – 14x revenues, with ~49% growth y/y and with ~40% margins in its first few years of being public (2004 – 07). In comparison, our largest position of Sea Ltd is trading today at the trough-end of ~7x revenues, with significantly higher 80%+ growth y/y, and ~40 - 60% structural margins.

While it’s true that Sea isn’t yet showing the underlying profitability due to its heavy investments, the ecommerce business model is much more “proven”, with the KPI’s / levers necessary to get to sustainability better understood. In addition, the internet in China was at a far more nascent stage in 2005 than Southeast Asia today (only 8.5% of China’s population had internet access, versus ~75% in Southeast Asia today). The outlook for business models of internet companies was far less certain back then, arguably justifying a lower valuation for Tencent historically than Sea today. Granted this is just one example, but we’re seeing similar cases across the board.

The fundamentals we’re seeing for our businesses remain extremely strong, and our expected earnings trajectory is unchanged. It’s simply with rising rates, the amount that other investors are willing to pay for these future earnings streams are lower (thus resulting in lower multiples, but likely closer to the bottom than not).

As such, we are very optimistic about the long-term future of our portfolio and are encouraging any partners or potential partners who are interested in investing additional capital, to please reach out.

This is only the second time we’ve officially put out a call for capital in our 7-year history (with the first time being on April 3, 2020). In fact, we are “pounding the table” even harder than two years ago, given the valuations we’re seeing in our portfolio. Additionally, thank you to our partners who have already pre-emptively reached out, and contributed capital.

While I can’t predict the bottom of this draw-down, I do suspect we’ll start to see some stabilization in the markets soon. There’s going to be volatility over the next few months, but I’m highly confident that we’ll be very envious of the prices we’re seeing today looking back in five years’ time.

19 tykkäystä

Valaiskaapa tietämätöntä, eli onko tämä vain jenkki-indeksien ominaisuus, vai onko samaa havaittavissa muissakin pörsseissä?

1 tykkäys

Tuossa yksi näkökulma:

2 tykkäystä

Kaipa joissain määrin esim. Euroopassakin on vastaavaa havaittavissa. Jos ulkomuistista heitän, niin suurimmat 6 isointa firmaa jenkeissä kattaa noin 25% S&P500 indeksistä, kun taas Euro Stoxx 50 -indeksistä 6 suurinta kattaa noin 30%. Jenkkien indeksissä siis 10x enemmän yhtiöitä, mutta 6 suurinta kattaa lähes yhtä suuren osan.

3 tykkäystä

Tuli tästä indeksien konsolidisoitumiseen yhä harvalukuisempaan joukkoon yhtiöitä mieleen, että tätä on mielenkiintoista pohtia myös passiivisen indeksisijoittamisen kasvaneen suosion kautta.

Mahtaakohan moni vaikka Suomessakin suositun sp500:sta seuraavan SXR8:n kuukausisijoittajista sisäistää ostelevansa kuukausittain:

Painotus
Apple 6,84 %
Microsoft 5,96 %
Amazon 3,60 %
Tesla 2,22 %
Google A 2,08 %
Google C 1,93 %
Meta 1,92 %
Nvidia 1,73 %
26,28 %

Toisaalta, jos usko passiiviseen sijoittamiseen heikkeneekin. (Sanoisin, että SXR8:n ostaminen ottaa itseasiassa nyt aika vahvastikin yhtiökohtaista näkemystä.) Passiivisista rahastoista pakeneva pääoma voi kiihdyttää näiden jättien markkina-arvojen kutistumista entisestään.

10 tykkäystä

Mun silmään noissa FOMC minuteissa ei ollut mitään muuta oikeasti uutta kuin että velkakirjaostot lopetetaan nopeammin kuin arveltiin.

Tuo koronnostojen tahti ja aloitus on siinä mielessä löysää puhetta että tilanteet ehtii muuttua ennen ajateltua aloitusta molempiin suuntiin, eikä nämä ole mitään lupauksia.

Tässä hermostuneessa tilanteessa ne tämänpäivän työllisyysluvut ovat tärkeämpiä, tuo vaikuttaa paljon inflaatio-odotuksiin ja jos luvut ovat turhan hyvät mennään lujaa alas. Sen verran moni on havahtunut siihen että “mitä, eikö kaikki nousekaan automaattisesti”

Tällöin pankit ja raaka-aineet ylös, teknot lujaa alas. E: tai sanotaan korkean P/E luvun laput, ja ne joilla tulosta ei ole vielä edes näköpiirissä.

3 tykkäystä

Haastan ihan hyvin vuoksi tätä vähän. Väitän, että raaka-aineilla tuskin on kummempaa asiaa nousta jos niiden kysyntä ei olennaisesti nouse, ja miksi nousisi?

Faktisesti aiempaa suurempi osa varallisuutta kasautuu aiempaa pienemmälle porukalle. Tämä porukka voisi kuluttaa, muttei halua tai pystykään koko rahan edestä ja loppuporukka haluaisi kuluttaa, muttei voi. Tämä ex-ante kysyntänäkin tunnettu halu kuluttaa ilman mahdollisuutta ei realisoidu kulutukseksi. Toinen korkki raaka-aineen kysynnälle on länsimainen väestörakennemuutos, eli ei tarvita materiaa aiempaan tahtiin kun väkeä on vähemmän. Kolmanneksi on mahdollista, että tuotannon tehostuminen ja automaatio yhä suitsii tuota raaka-aineen hinnannousua. Neljänneksi korona on jo tukenut nimenomaan tavaran kulutusta jonkin verran palveluiden jäädessä taka-alalle. Miten jatkossa?

Palstallakin suitsutetaan hinnoitteluvoimaisia yhtiöitä, mutta suurin hinnoitteluvoima ja samalla viimeinen sana on sillä kuluttajalla, jolla ei ole varaa ostaa.

Pankit ovat muuten hyvä heitto sikäli, että “normaalisti” sekä korot että pankkiosakkeet yhdessä nosuevat, kun ennakoidaan hyvää vetoa talouteen. Nythän markkinakorot ovat toki nousseet, mutta pankkien suhteen yhä nihkeillään. Syy ei välttämättä ole pankkiosakkeiden väärä hinnoittelu, jos koronnousu kertookin jostain muusta kuin hyvistä kasvunäkymistä eli tämä tuttu linkki olisi murtunut.

Tässäkin ketjussa aina välillä jaksetaan muistaa, että Eurooppahan harmaantuu ja ostovoima kasaantuu harvoille jne. joten olisi perusteltujakin syitä uskoa pankkeihin hinnoitellun vaimean talouskasvun olevan ihan todenperäistä.

Kaikki markkinoilla tietävät, että inflaatio syö nettolainaajan reaalituottoa, eikä pankki voi kovin helposti nostella korkoja. Mikäli rahalle ei ole kysyntää korkeilla koroilla (tarjontaa on paljon), korot voivat säilyä inflaatioon nähden melko matalinakin. Tämä tietenkin on syy, miksi jokaiselle vähänkään luottokelpoiselle lainataan silmät ja suut täyteen ja oheistuotteet päälle että tulisi edes positiivinen yield. Lisäksi monella pankilla on tuota kiinteistöä ja konttoria ym. capexia aika paljon, mikä kustannus kyllä kelluu inflaation myötä. Toki useimmilla pankeilla kiistatta on puolellaan absoluuttisesti hyvin matala tulostuotto, mikä on harvinaisuus nykyään.

12 tykkäystä

Tarkoitin raaka-aineyhtiöitä, joilla tyypillisesti matalat PE-luvut. Kiihtyvä inflaatiohan tarkoittaa että talous pyörii ja kysyntä pysyy hyvin elossa. Tietysti myös raaka-aineiden hinnat pysyvät nousussa inflaation mukana.

Inflaatio on sitten myrkkyä kymmenen vuotta diskontatulle kasvuyhtiölle kun tulevien kassavirtojen nykyarvo ei houkutakaan samalla tavalla kuin nollakorkomaailmassa.

E: jatketaan vähän vielä paatosta. Eli vaikka raaka-aineiden kysyntä ei absoluuttisesti kasvaisikaan ainakaan merkittävästi, vaikuttaa inflaatio niiden hankintakustannuksiin kuitenkin. esim. louhiminen ja siirtäminen on entistä kalliimpaa jos inflaatio laukkaa. Sitten kun huomataan että inflaatio muuten laukkaa niin sitten tulee vielä keinottelijat lisäämään kysyntää tilapäisesti ja ostavat varastot täyteen ja hinnat nousevat entistä lujempaa ja taas nousee kustannustaso ja taas hankinta on entistä kalliimpaa ja…

okei tajusitte pointin. Juuri siksi FEDinkin pitää lopettaa puhuminen tilapäisestä inflaatiosta, kyllä se on jo ihan totta varsinkin jenkkien työmarkkinoilla. Jos tänään saadaan siihen vahvistusta luvuista, ymmärtää yhä suurempi osa markkinatoimijoista että FED on jo myöhässä.

Ongelmaksi muodostuu euroopan matala korkotaso ja mahdottomuus täällä nostaa korkoja kun on niin huteria maita mukana euroalueella.

Sitten jos jenkit itse nostavat korkoja ollaan tilanteessa että taala vahvistuu entisestään. Joka tapauksessa ne velkakirjaostot pitää lopettaa nyt heti ja rauhoittaa edes vähän kuplien puhaltelua.
“it’s not different this time”

3 tykkäystä

Heitän tähän väliin nopeasti euroalueen inflaatiolukuja. Inflaatio kohosi yli odotusten 5 %:iin, joskin pohjainflaatio pysyi kiltisti 2,6 %:ssa. Energia taitaa olla usein selittäjä.

25 tykkäystä

Minä veikkaan, että raaka-aineiden suhteen iso asia on kuinka pahasti korona kurittaa köyhempien maiden taloutta. Niissä riittää nuorempaa väestöä kuluttamaan, jos vain talous toipuu. Eikä heillä ole nurkat täynnä roinaa jo valmiiksi, kuten meillä.

3 tykkäystä

Pieni anekdootti - alkaa jo inflaatio tuntumaan suoraan omassa naamassa kun paikallinen vakio-pihvipaikka uuden vuoden kunniaksi pisti rennosti +10% “korjauksia” hinnastoon. Joo, uusi vuosi usein tuo pieniä hinnankorotuksia random asioihin, mutta +10% kertanosto ylitti kyllä oman kipurajani ja jäi päivän pihvi tilaamatta tällä kertaa…

…ja voin arvata että se on suoraan koska pihvimestan raaka-aineiden hintoja on hilattu ylöspäin ja sähkökin on kallista ja omikron kurittaa ja eivät halua tehdä hyväntekeväisyyttä. :cry:

10 tykkäystä

Palatakseni tuohon kuluttajan hinnoitteluvoimaan: raaka-aineentuottaja voi yrittää siirtää hankintakustannuksia eteenpäin noin. Se ei kuitenkaan onnistu, jos kuluttajilla ei ole vastaavasti enempää rahaa jolla maksaa korotetut hinnat. Eikä heillä todella tähän hätään ole aiempaa enemmän. Tarkkaillen tässä yritysten palkankorotushaluja, ei ehkä tule olemaankaan. Tässä tilanteessa hintojen nostaminen johtaa lähinnä siihen, että myydään vähemmän mutta kalliimmalla. Näin on käynyt aiemminkin tietenkin. @Verneri_Pulkkinen muistatko mitään hyviä historianpätkiä lonkalta?

Tykkään tuosta pihvistäsi @Jarnis, kuin tilauksesta. Jarnis tässä hinnoitteli juuri ravintolan ulos ja se oli sen pituinen se. Tämä viesti lähtee tuotantoketjua alaspäin ja siinähän yrittävät nostaa hintoja kun katto tuli vastaan. :tophat:

En usko, että osaisin kovin itsevarmasti ennustaa tulevaisuutta eteenpäin melkein yhtään. Näen vain paljon erilaisia mahdollisuuksia ja sen, että syy-seuraussuhteet eivät näytä toteutuvan totutulla tavalla.

Inflaatio näkyy kyllä, mutta talouden pyöriminen ja kysynnän pysyminen hyvin elossa eivät automaattisesti kuulu tähän kokonaisuuteen.

Sanoisin tätä melkeinpä itsestäänselvyydeksi: kun kuluttajalla on aika lailla sama määrä rahaa kuin ennen ja kaikki yrittävät nostaa hintoja merkittävästi, niin jotain jää kuluttamatta silloin. Se vanha määrä käytettävissä olevaa tuloa ei vain riitä maksamaan kaikkia korotuksia.

Kun ihmiset toimivat kuten Jarnis yllä, hinnat voivat nousta ja kulutus joustaa alaspäin vastaavalla tavalla ilman, että saadaan tuloskasvua ja hyvinvointia.

12 tykkäystä

Voisin kuvitella, että ruuan hinnassa on yleisestikkin aineksia nousuun. Potaskan ja maakaasu taitavat ainakin ajaa lannoitteiden hintoja ylöspäin.

Hauskasti inflaatio osuu (assettien jälkeen, kun omistava luokka on rikastutettu) ruokaan ja energiaan. Näistä on vaikea köyhienkään tinkiä. Kazakstanin kaltaisia levottomuuksia varmaan odotettavissa myös laajemminkin.

1 tykkäys

Tähän voin kommentoida, että melkein kaikilta fangeilta odotetaan tulospudotuksia Q1, kun kattoo ennusteita. Olen hämmentynyt miten vähän tästä puhutaan, kun ne kuitenkin kannatellut indeksejä.

Varmasti osa ylittää ennusteet, mutta silti miinusmerkkisiä analyytikot ennustaa yoy%

Ei näkyvyyttä itsellä sen pidemmälle, tarvitsisi olla blumma. @Verneri_Pulkkinen olisiko mahdollista perkaa nämä auki sun vartissa? Sinulla varmaan blumman tarkemmat ennusteet käytössä.

Kiinnostaisi kovasti isojen mötköjen ennusteet Q1-Q2 ja speku niiden ympärillä vuodelle 2022, koska indeksit heiluu näiden mukana.

9 tykkäystä

Onhan raaka-aineidenkin hinnat nousseet paljonkin.

Koronaa edeltävään aikaan verrattuna öljy noin 30%, kupari noin 50% jne.

nyt en tähän hätään kaivanut jenkkien palkkatilastoja, mutta kyllä palkatkin ovat olleet kovassa nousussa jo, vaikka korona vielä jyllääkin hetken.

Täytyy ihmetellä jopa, ettekö oikeasti näe inflaation olevan nurkan takana? Tai siis sehän on jo tilastoissakin mutta osaa hokee sitä “transitoryä” koko ajan. eli tilapäistä.

Asuntohinnat nousseet rajusti, sitä myöden vuokrat. Ruoka, polttoaineet jne jne.

Sanoisin että kannattaa nyt ainakin varautua inflaatiovauhdin kasvuun.

2 tykkäystä

Tässä FAAMGien tulosten vuosikasvu. Q1-Q3 odotetaan miinusmerkkistä muutosta, mutta ei ihme kun katsoo edellisen vuoden muutoksia. :smiley:

Koko vuodelta 2022e kasvua pitäisi silti jengille tulla yli +5 % ja yleensähän odotukset vielä ylitetään. Sitten jatkuu perus vajaa 20 %:in pörinä.

Voisin käydä tätä läpi lähempänä tuloskautta.

Valittavasti en. :o Yhtiökohtaisia eroja on varmasti paljon riippuen siitä, myydäänkö kuinka välttämättömiä hyödykkeitä ja kuinka hintasensitiivisiä asiakkaat lopulta ovat.

Esim. Orthexin 2 euron kipossa +15 % korotus 2,3 euroon ei välttämättä edes huomata, mutta toisaalta jonkun Nokian kaltaisen teleoperaattoreiden puristuksessa olevan firman voi joutua käymään melkoinen kamppailu hintojen korotuksesta. :smiley: Nämä siis puhtaita hatusta heitettyjä esimerkkejä.

19 tykkäystä