Tästä päätellen valtion tukitoimet toimikin aika hyvin josta saatiin kiva sokerihumala päälle hetkellisesti mutta tässäkö on tulos ilman sitä 
Edit:
Nyt kyllä toivoisi niiden tuotannon pullonkaulojen aukeavan pikaisella aikataululla, muuten saatetaan olla aika ikävässä tilanteessa jossa talouskasvu on lähes olematonta ja samaan aikaan inflaatio liitää edelleen korkealla 
Onkin mielenkiintoista huomata, että työttömyysaste ei ole sama kuin työllisyysaste. Korkea työttömyysaste nostaa julkisia menoja Suomen kaltaisessa korkean sosaaliturvan valtiossa, mutta matala työllisyysaste laskee kansantalouden tuottavuutta.
Mutta näin ero siis näkyy Yhdysvalloissa.
Työttömyysaste:
Työllisyysaste:
Lähde: Trading Economics
Silmämääräisesti näyttäisi, että työttömyys olisi nyt noin 0,5% korkeampi kuin ennen pandemiaa, mutta työllisyys noin 1% matalampi. Tämä tarkoittaisi suunnilleen 0,5% työmarkkinoilta kokonaan poistuneita verrattuna koronaa edeltävään aikaan. Mistään massapaosta ei siis voi puhua, mutta onhan 0,5% toki merkittävä sekin. Kovin pitkälle meneviä päätelmiä en kuitenkaan lähtisi sen perusteella vielä tekemään ymmärtämättä täysin näiden tilastojen laskutapoja, esim. lasketaanko yrittäjä työlliseksi, jos hän maksaa itseleen voittoa yrityksestään, muttei palkkaa. Jos ei lasketa, poistuman voisi selittää myös koronan aikaisena siirtymänä palkkatyöstä yrittäjyyteen.
Tässä aiheesta toinen statistiikka, tällä kertaa Labor Force Participation Rate ja vertailukohtana EU.
Tämän perusteella voisi jo todella sanoa, että jotain USA:ssa on todella muuttunut verrattuna EU:iin. Edelleen on mahdollista, että ihmiset ovat USA:ssa siirtyneet yrittäjiksi, mikä ei sinänsä ole Krugmanin teesin vastainen ilmiö siitä, että mieluummin tehdään jotain muuta kuin palataan palkkatyöhön.
Euroopan Unionilla on muuten harvoin työttömyys ollut niin alhaalla kuin nyt. Pandemia ei vaikuttanut Eurooppan työllisyyten läheskään niin paljon kuin finanssikriisi.
Spämmään vielä yhden vertailun, tällä kertaa palkkakustannusten noususta USA:ssa ja EU:ssa.
Jotain kertoo työmarkkinoiden perusteellisesta erosta se, että USA:ssa pandemian aikana palkkakustannukset laskivat, kun ne EU:ssa nousivat. Kun pandemia hellitti, alkoivat USA:ssa palkkakustannukset nopeasti nousta ja EU:ssa laskea - ja Omicronin iskiessä taas päinvastoin.
Sama vertailu vielä 10 vuoden ajalta:
Yhdysvaltojen ja Euroopan pandemian aikaisessa työttömien tukemisessa on yksi suuri ero: Yhdysvalloissa yritykset irtisanoivat lomautuksen sijaan ja valtio lähetti koronashekkejä sekä nosti työttömyyskorvaustaväliaikaisesti. Eli tuettiin yksilöitä suoraan. Euroopassa tuettiin yrityksiä, että pitäisivät työntekijät listoilla ja lomautettuna. Euroopan mallissa työntekijällä säilyi “napanuora” työpaikkaan ja oma duuni oli valmiina, kun oli mahdollista palata ja tämä oli useimmille työntekijöille helppo ja itsestäänselvä valinta. Kun yhdysvalloissa irtisanottu työntekijä oli ollut puoli vuotta tai pidempäänkin pois stressaavasta työstä ja tarjolla alkoi olemaan kilpailevia vaihtoehtoja, ei se minimipalkkaa maksava vanha yritys enää napannut.
Yhdysvaltojen palkkakustannusten (bruttokustannus) lasku johtui siis siitä, että paljon matalapalkkaisia työntekijöitä irtisanottiin. Vastaavasti työntekijöiden tilastollinen keskiansio kasvoi samaan aikaan, kun parempipalkkaiset valkokaulustyöntekijät saattoivat tehdä kotona etätöitä.
Tuota en tosin ymmärrä, miksi EU:ssa palkkakustannukset nousivat pandemian aikana. Täällä ei tietääkseni jaettu palkankorotuksia, vaan lomautettiin, joka sekin laskee palkkakustannuksia. Ehkä joku osaisi tämän minulle selittää?
Tätä ei vielä täällä näkynyt:
Siinäpä ei kauaa mennytkään, kun narratiivi muuttuu 
Lomauttamista ei voi kategoorisesti sanoa eurooppalaiseksi tavaksi vs USA. Lomauttaminen tunnetaan Euroopassa Suomen lisäksi ainakin Norjassa, Ruotsissa ja Itävallassa, muttei kaikissa Euroopan maissa.
USA:ssa moni keski-ikäinen on jo jäänyt nauttimaan eläkepäivistä kohonneen osake- ja asuntovarallisuuden myötä. Pelkästään omassa tuttavapiirissäni noin joka kymmenes ja se on paljon!
Voi olla, mutta huomautan että tämä on aivan toinen tarina kuin se, jossa minipalkalla elävät duunarit ei enää halua mennä töihin huonon palkan vuoksi.
Tämä on kyllä mahtava kuva!
Oma mutu kommentti tilanteesta, joka jo ehkäpä näkynyt markkinoilla.
*Korona selätetty toistaiseksi. Uusia vakavia variantteja voi tulla, varmaan petytään vielä.
*Kiina pelastaa kiinteistösektorin.
*Usa inflaatio. Taittuu loppuvuodesta.
*Eu korona sama kuin yllä.
*Europankit jatkaa ekp:n letkuissa hamaan tulevaisuuteen.
*EU inflaatio. Nousussa ja varmaan ohjauskorkoa nostetaan. Kuitenkin valtionlainat jätetään tämän ulkopuolelle, niitä tukiostetaan edelleen ekp:n toimesta. Tämä valtionlainojen tukiosto tulee jatkumaan euron loppuun asti.
*Ukrainan tilanne rauhoittuu ilman konfliktia, ensiviikolla uhitellaan maximit.
Uteliaisuudesta… mikä saa veikkaamaan näin?
Oletko, että Taiwanin tilanne eskaloituu, koska
Taiwan voimistaa rimpuiluaan päästä irti Manner-Kiinan sylistä,
Kiina osoittaa kiihtyvää aggressiota Taiwania kohtaan, vai
USA:n hallinnolla menee niin huonosti, että on pakko avata uusi kriisi omien rajojen ulkopuolella huomion vetämiseksi pois siitä, miten huonosti kotirintamalla menee?
Taiwanin kohdalla kannattaa muistaa myös sen vahva taloudellinen asema ja minkälaisia yrityksiä maassa on ja lisäksi ne tärkeät merireitit joiden läpi tavaraa liikkuu. Sota olisi myös Kiinalle (ja maailmalle) hyvin kallis.
Maihinnousu Taiwaniin ei ole myöskään ihan lastenleikkiä vaan todennäköisesti verinen operaatio.
En kyllä usko tämän tilanteen eskaloitumiseen. Toivon Kiinan lopettavan lapsellisen pullistelun ja tunnistavan Taiwanin itsenäisyyden. Joskus.
Tarttis varmaan sivistyneen ja kehittyneen lännen kerätä ensin rohkeutensa ja tunnustaa Republic of Chin… eikun Taiwanin itsenäisyys…
Vihreällä valtiot, joilla on diplomaattiset suhteet lähetystöineen päivineen Taipeissä. Sinisellä “it’s complicated” sössöttäjät.
Mutta niin kauan kuin taustalla soi vanha klassikko
ja läntisen maailmanpoliisin hyvään tahtoon kytkeytyy vahvasti mm. puolijohdeteollisuus, on status quo todennäköisin ja toivottavin lopputulos. Toistaiseksi.
Talouskasvu tulee hiipumaan ja huomio pitää kiinnittää muualle.
@Marianne_Palmu makrossa oli mielenkiintoisia talouskäppyröitä.
Yhdysvaltain kasvu hidastuu “reaaliaikaisen” GDP Now -mittarin perusteella. Ja Kiinassa ostopäällikköindeksit matelevat.
Vaikea sanoa, mikä johtuu omikronista, mikä talvesta, mikä elvytyksen suhteellisesti hiipumisesta, mikä komponenttipulasta, mikä planeettojen asennosta yms., mutta silti nämäkin datapisteet tukevat haisua talouden hidastumisesta.
Ehkäpä saadaan vielä kunnon “kasvusäikähdys” tänä vuonna? 
Kohta ollaan samoissa kapasiteetin käyttöasteissa kuin ennen pandemiaa.Tuottavuuskin on parantunut tasaisesti.
Toisaalta osakkeiden arvot ovat jo jonkin aikaa olleet melko irti reaalitalouden kehityksestä, joten usein esitetty kysymys tänä päivänä onkin: ohjaako reaalitalous taas kohta osakkeiden arvostusta.
Hyviä nostoja nuo kapasiteettikäppyrät, käsittääkseni etenkin konepajojen kysyntänäkymille noille on suuresti väliä. Jos kapasiteetti on niukkaa, se käynnistää investointeja mitkä ovat tietysti konepajojen tuloa.
Mutta pureudun tuohon oletettuun osakkeiden ja reaalitalouden erotukseen! 
Usein kuulee kielikuvana, miten osakkeet ja “reaalitalous” ovat erkaantuneet. Usein niin päin, että osakkeet nähdään niiden käypään arvoon nähden liian kalliina ja osakemarkkina lilluisi jossain tyhjiössä.
Ylilyöntejä ja erkaantumisia on aina, mutta onhan osakemarkkinat aika hyvin liikkuneet tuloskasvun mukana sitä ennakoiden. Sattumalta koronakriisissä sekä osakkeet että tulokset dippasivat noin 30 % keväällä 2020.
Osakemarkkina on reagoinut myös viime kuukausina rajusti muutoksiin tämän “reaalitalouden” näkymissä: inflaatiopelko on johtanut koronnostopelkoihin, mikä taas on johtanut isoon tasapainotuksiin osakemarkkinan sisällä. Bumtsibumteknot ovat romahtaneet ja rahaa oon siirretty muille sektoreille.
Osakemarkkina vaikuttaa myös takaisin talouteen mm. varallisuusefektin kautta. Korkeammat osakkeen arvostukset mahdollistavat osakeannit parempaan hintaan, millä voi rahoittaa mm. investointeja. AMC:n ja Gamestopin fundamentit paranivat, kun ne nostivat lasersilmäsijoittajilta rahaa röyhkeään hintaan. 
Osakkeet ovat merkittävä osa rahoitusloja, jotka taas vaikuttavat reaalitalouteen. Ne ovat siis oikeastaan yhtä ja samaa, vaikka osakemarkkina kieltämättä on menoltaan välillä villi ja altis kuplaantumisille tai romahduksille.
Joitakin ehkä puistattaa pitkät historialliset koukkaukseni, mutta itseasiassa se mitä ymmärrämme nykyään kapitalismina, teollistumisena ja myöhemmin modernina sekataloutena rakentui vasta sitten, kun finanssimarkkinat olivat syntyneet.
Finanssimarkkinat ovat siis pohjalla, ns. “reaalitalous” rakentunut sen päälle myöhemmin.
Korjaan hieman toteamukseni sanamuotoa: puhun ns. Buffet-indikaattorista, jonka mukaan yritysten pörssiarvon ja BKT:n suhdeluku on jo noin vuodesta 2015 kasvanut nopeammin kuin BKT.
Yritysten pörssiarvot ovat nousseet voimakkaasti siitäkin huolimatta, että kapasiteetin käyttöastetta ei ole noussut. Tuottavuus on toki parantunut myös koko ajan, mutta EV:t ovat kasvaneet vielä voimakkaammin.
Jos katsotaan vain kapasiteetin käyttöastetta ja tuottavuuskehitystä ja unohdetaan hetkeksi rahapolitiikka, voitaisiin sanoa, että nyt oltaisiin samassa tilanteessa kuin vuoden 2019 lopussa. Yritysarvot siis kasvoivat voimakkaasti koko viime vuosikymmenen, vaikka kapasiteetti oli jo tapissa.
Kapasiteettia voi toki nostaa ja ilmeisesti näin myös kävi viime vuosikymmenellä. Merkittävä ero kuitenkin on siinä, että viime vuosikymmenellä työvoimaa oli paljolti poissa työmarkkinoilta, etenkin Euroopassa, eli kapasiteettia pystyi lisäämään. Sitä joustoa ei enää näyttäisi olevan EU:ssa ja USA:ssa. Kiinassa ja kehittyvillä markkinoilla sitä taitaisi vielä olla?
Tsaah joo, mutta
i) Yritysten voittojen osuus BKT:sta on myös kasvanut voimakkaasti, mitä tuo reflektoi. Trendiviivat noin pitkältä ajalta on hämääviä, kun pörssiyhtiöt ovat muuttuneet niin rajusti viime vuosikymmeninä.
ii) Yritykset on globaaleja, joten katsoisin tuota enemmän globaalisti. Toki silloinkin suhdeluku on jo yli 100 % mikä on ennätyskorkea, mutta taas kerran voitot…
iii) korot.
