Yksi pandemia-ajan tähtivoittajista, Shopify, on tänään vajaa 20 % laskussa tulosjulkkarin jälkeen. Yhtiö varoitti, että kasvu hidastuu pandemiabuustin väistyessä.
Tämä sysäsi myös kaiken maailam ETSYt, MELIt yms. e-commerce veijarit laskuun.
Kuvaavaa sinänsä korkealla liitäneiden stonksien ja sentimentin kannalta: pettymyksistä rankaistaan, isosti.
Tai siis, sijoittajat “rankaisevat” osaketta ja epäsuoraan yhtiötä siitä, että heidän omat odotukset karkasivat liian korkealle. 
Toisaalta sijoittajat ovat “palkinneet” osaketta ja epäsuoraan yhtiötä epärealistisen kovista odotuksista johtuvalla osakkeen hinnan / kertoimien nousulla aiemmin. Sitähän tuossa vaan sitten kelataan takaisinpäin?
Muutama kuvaaja aamun Erikoisjaksosta! 
Viime aikoina on puhuttu inflaatiosta niin paljon, että se tulee omistakin korvista ulos. Jätin lyhyen välin pörinät vähemmälle ja loin katsauksen muutamiin deflatorisiin tekijöihin taloudessa, eli massiiviset omaisuuskuplat tai diplomaattisemmin ilmaistuna “varallisuuden paisumiset”.
Kotitalouksien inflaatio-odotukset alkavat taittua jenkeissä. Inflaatio-odotukset on käsittääkseni hieman kiistanalainen konsepti, mutta kai tämän voi lukea positiiviseksi kehitykseksi?
Huonoja uutisia (PING @musa_2 ). Fed ei ole oikeastaan kertaakaan tappanut inflaatiota ilman, että talous olisi syöksynyt taantumaan.
Yleensä taantuma ei ole herkkua tuloskasvulle eikä pörssien kehitykselle.
Korkokäyrän kääntyminen ja vääntyminen on jatkunut ja salkunhoitajat odottavat sen madaltuvan myös.
Inflaatio ja kuuma talous on murhe nyt, mutta voisi muotoilla niin että markkinalla parin vuoden päästä murehditaan aivan päinvastaista tilannetta.
Maailmassa on muutamia isoja norsuja posliinikaupassa, jotka liikkuessaan voivat hönkäistä kunnon deflaatioläyhkän talouteen. Kiinan varallisuuden suhde BKT:hen, kiinteistömarkkina kärjessä, on samaa tasoa kuin Japanin suhdeluku sen omassa eeppisessä megakuplassa.
Joko Kiina rikkoo uusia ennätyksiä ja on malliesimerkki sosialistisen ja markkinatalouden hybridistä, tai sitten se on tekemässä saman mokailun kuin Japani ja tuo varallisuus on ottanut sisäänsä hieman “Lapin lisää”. Taipuisin jälkimmäiseen.
Huom, tämä ei tarkoita mitään väistämätöntä megaromahdusta, mutta tällaisten sulattelu on usein pitkä ja vaikea prosessi kun tappiot jaetaan eri taloustoimijoiden kesken.
Evergranden ja muiden ongelmat on yksi oire tämän ongelman kärjistymisestä viime aikoina.
Kiinan varallisuus on kasvanut massiivisesti 2000-luvulla…
Tämä ei ole siis mikään myrskyvaroitus, mutta omaisuusluokkien arvot on ympäri maailmaa melko katossa osakkeista kiinteistöihin ja bondeihin. Näiden rauhallinenkin sulaminen voi aiheuttaa reaktioita, jotka taas painavat talouskasvua ja aiheuttavat deflatorisia paineita.
Ja deflaatio on myrkkyä meidän velkavetoiselle talousjärjestelmälle. 
No johan oli hyvä jakso taas!
Jatkan omalla (varastetulla) panoksellani, josta Vernerikin on puhunut aikaisemmin, eli velasta. Näistä kerran tullut uudet luvut taas, niin on hyvä kerrata mikä on velan kehityksen suunta ja mitä historiallisesti siitä on voinut tulkita.
Ja jyrkällähän kulmakertoimella jatketaan. Keskimääräisesti näillä tasoilla 6-36kk aikajänteellä tuotto on jo positiivisen puolella(Nasdaq). Kysymys onkin, jatkuuko nykyinen kehitys? Korkojen nousu voi johtaa tarpeeseen irtautua osakkeista enenemissä määrin. Kahtellaan ja ihmetellään.
Loistava jakso, kiitos! 
Tällaiset valtavirrasta poikkeavat pohdiskelut repivät kivasti ulos päivittäisen uutisvirran aikaansaamasta lyhytnäköisyydestä
Sananen kiinteistömarkkinoista. Kiinan hintatasoon vaikuttaa tietysti vahvasti väestön määrä. Tila kun on niukka hyödyke ja tuppaa kallistumaan kun siitä kamppailee useampi kärsä (ja vieläpä vaurastuva kärsä).
Toisaalta Japanissa on vielä suurempi väentiheys ja kuinkas sitten kävikään…
Tuskin kiinnostaa ketään, kaikki katselevat Putinia tänään.
Tai sitten markkinaa ei oikeasti juurikaan kiinnosta / ole kiinnostanutkaan Italian talouden kokoisen valtion sotatoimet. Laajamittainen sota, joka leviäisi Eurooppaan Ukrainan ulkopuolelle / uhka sille olisi vasta sellainen asia, joka saisi varmaan pörssit rommaamaan. Mediat vaan tykkää keksiä tarinoita nousuille ja laskuille kuten aina ennenkin.
Edellisen 6 kuukauden pörssikehitystä, kun katsoo, niin kyllähän tässä voi jo mielestäni sanoa, että karhumarkkinassa ollaan ja sellaisilla on tapana jatkua aikansa. Reippaammillekaan päivälaskuille ei nyt tarvita mitään erityistä syytä. Sanoisin, ettei Venäjän täydellinen vetäytyminen Ukrainasta saisi todellakaan tätä markkinaa heti takaisin kestävälle nousu-uralle, vaan maailmantalouden kasvun hiipuvat näkymät yhdistettynä nouseviin korkoihin on ne suurimmat makrotekijät tällä hetkellä.
Jep.
Yksittäisille firmoille tuo tilanne on kuumottavampi jos se eskaloituu, esimerkiksi Rinkulat, Fortum, Aspo yms.
Mutta edes Helsingin pörssille ei.
Kelatkaa, Helsingin pörssi ei romahtanut edes toisen maailmansodan aikana nollaan kun maan itsenäisyys oli veitsenterällä ja uusi vaihtoehto olisi ollut sellainen, missä pörssillä ja yksityisillä firmoilla ei ole tulevaisuutta!
Pörssi nimellisesti nousi, reaalisesti se romahti toki 70 % kun inflaatio tuhosi osakkeet mutta siitä isoin damage tuli itseasiassa sodan jälkeen 1945-1948.
Okei asiaan!
Kyllä tuo korkojen nousu yhdistettynä juuri heikentyviin kasvunäkymiin saa kielen keskellä suuta. Edelleen on myös jopa stagflaation mahdollisuus, joka olisi osakkeille totaalinen tyrmääjä pitkässä juoksussa.
Monien firmojen näkymät ovat epävarmat, kun monet pandemiavoittajat eivät ole osoittautuneet niin vahvoiksi mitä odotettu.
Likviditeetti kuivuu kasaan. Siinä ei fundamentit pelasta markkinaa, jos ostolaidat vetäytyy.
Löytyykö jostan käppyrää Helsingin pörssistä jostain 1930 luvulta tähän päivään?
Aina valmiina. 
https://twitter.com/preparedremarks/status/1494331476875169803?s=21
Yhä useampi nimekäs kasvustonk tehnyt kohta täydellisen Gaussin käyrän eli kurssi on räsähtänyt sinne, mistä aloittikin keväällä 2020. Isot kantaa vielä hyvin pörsseissä, kun indeksejä on vasta raavittu ja edes 20 % rajaa laskussa ei olla kolkuteltu.
Nasdaqin arvostus on palanut koronaa edeltävälle tasolle:
Silti, sijoittajien tunnelmassa on aistittavissa väsymystä ja turtumista jo.
Monessa mielessä on menty pikakelauksella viime kuukaudet: yleensä (eli ne pari kertaa kun relevanttia aineistoa on kerääntynyt ) osakkeet nousee vielä tovin korkojen noususyklin alettua, mutta nyt paikoitellen on tultu jopa 50-70 % alas muutamissa kuukausissa.
Liittyen eiliseen deflaatiojaksoon…
Kiinassa kiinteistösektorin vaikeudet jatkuvat: velkojen kanssa painimista, asuntojen hintojen laskua (joka on kyllä tervettä mutta voi lähteä käsistä) yms.
Sektorin rooli BKT:ssa on niin suuri, että mikäli sektori surkastuu mutta puolue haluaa pitää BKT:n kasvua yllä vaihtoehdoksi jää infrainvestoinnit tai muu elvytys.
Blummalla oli myös juttua Kiinan elvyttämisestä, mutta se ei vielä näytä isolta. Toistaiseksi vakaus ja liian nopean luotonlaajennuksen hallinta näyttävät menevän kasvun edelle.
Esim. CrossBorderin arvion mukaan keskuspankin likviditeettioperaatiot eivät vielä oikein näy missään:
Huom. maan nopeasti taittuva inflaatio ei olisi este elvytykselle kylläkään.
Nappasin exceliin tätä margin dataa.
Mielenkiintoinen tuo finanssikriisi.
En oikein saa finanssikriisiin muuten väännettyä analogioita. Minusta tämän velkavivun suhteen ennemmin resonoisi 2015 ja 2018 loppuvuodet jolloin vipua purettiin.
Tässä vielä Yardenilta päivitetty market capiin suhteutettu. Tuolla haetaan matalimpia tasoja sitten finanssikriisin.
Tästä kannattavuus asiasta mieleeni tuli, että eikö näitä tunnuslukuja lasketa indeksille käytännössä poikkeuksetta käyttämällä per osake lukuja? Koitin kaiken maailman lähteistä katsoa ja aina tunnuttiin käytettävän per share dataa. Esimerkki yardenilta:
Tiedämme myös että finanssikriisin jälkeen omien osakkeiden ostot muuttuivat historiallisen suosituksi keinoksi palautella pääomaa omistajille. On myös mainittu, että alhainen korkotaso on rohkaissut yrityksiä rahoittamaan omien ostojaan ja osinkoja velkarahalla. Velka onkin kasvanut suhteessa BKT:hen
Onkohan jossain lukuja myynnin ja tuloksen kehityksestä ihan absoluuttisesti? Yritysten rahoitusasema ei taida kysellä mahdollisessa koronnostosyklissä osakemäärää vaan niistä lainanhoitokuluista täytyy suoriutua ihan tuloslaskelmalla näkyvillä dollareilla.
Tuossa lasketaan earning per share jaettuna revenue per share. Tuosta yhtälöstä voi siis sieventää ”per share” osan pois. Eli tuo on täsmälleen sama kuin earnings jaettuna revenue.
Kannattavuuden osalta kyllä. Tuloksen ja myynnin kehityksen osalta taas ei. Tuo kuvaaja oli vain kuvaamaan sitä kuinka tuntuu että aina pyöritellään osakekohtaisia lukuja mikä on suurimman osan aikaa kyllä ihan fine.
Advance estimates of U.S. retail and food services sales for January 2022, adjusted for seasonal variation and holiday and trading-day differences, but not for price changes, were $649.8 billion, an increase of 3.8 percent (±0.5 percent) from the previous month, and 13.0 percent (±0.9 percent) above January 2021.
Indeksille kyllä. Saa nuo revittyä myös absoluuttisina tulos- ja liikevaihtolukuina esimerkiksi blummalta. Koko SP500:sen tulospotti pyörii nykyään parin biljoonan nurkilla.
Mutta mitä kannattavuuteen tulee… Siihen ei taida suoraan osakemäärä vaikuttaakaan kun laskiessa kannattavuutta sekä jakaja (osakemäärä) muuttuu saman verran tuloksen ja liikevaihdon osalta.
Tuo on totta, mutta joiden firmojen hyvin ahkeraa osakekannan surkastamisoperaatiota vastaan on firmoja, joiden osakekanta dilutoituu osakepalkkioiden myötä. Myös listautumiset paisuttavat osakemäärää, ja niinpä näiden merkitys koko SP500:sen tuloskasvun suhteen on vallan rajallinen.
Lähinnä tuossa kiinnostaisi nähdä liikevaihdon ja tulosten kehitys suhteessa velkapottiin, koska on taas todellinen mahdollisuus korkojen nousuun.
Alla Johnson&Johnson ja Home Depot kasvulukuja 2011-2021(ttm):
| 2011-2021 | Johnson&Johnson | Home Depot |
|---|---|---|
| liikevaihdon kasvu | 41 % | 94 % |
| Osakekohtainen lv kasvu | 46 % | 199 % |
| Nettotuloksen kasvu | 85 % | 285 % |
| Eps kasvu | 92 % | 494 % |
| EBITDA kasvu | 69 % | 175 % |
| Velka/EBITDA | 78% → 110% | 115% → 172% |
Toisessa vähän maltillisemmin osteltu omia ja velkaannuttu, mutta indeksi tasolla olisi ihan hauska nähdä vähän miten absoluuttiset luvut kehittyneet velkaan nähden. Tuo Home Depot on kyllä aika räikeän näköinen mutta tuskinpa on ainoita isoja jenkki yhtiöitä joilla on samanlaista kehitystä.
Voin koittaa huomenna kaivella blummalta tarkempaa settiä.
Mutta, päätellen siitä että yritysvelan suhde BKT:hen on paisunut viimeiset 10v (tuo loikka johtuu BKT:n dippaamisesta koronakriisissä) ja että firmojen liikevaihdot varsinkin mörnivät BKT:n vauhtia, voisi uumoilla että velan määrä suhteessa tulokseen, tai käyttökatteeseen kuten yleensä katsotaan, on pulleahko.
Blockworksissa juttua mm. inflaation jäähtymisestä. Ketjuaktiiveille/Varttien katsojille ei välttämättä överisti uutta, mutta hyvää settiä diipimmin kerrottuna. Korkomarkkina uumoilee parin vuoden päähän jo korkojen laskua eli käytännössä taantumavaaraa.
Mitä jos kuitenkin inflaatio on tullut jäädäkseen? Kaikki suurimmat raaka-aine löydöt on tehty?
Väkimäärä vielä lisääntyy ja entistä enemmän porukkaa pyrkii parempaan elintasoon. Samanaikaisesti lähivuosina pitäisi saada muutettua kaikki tuotanto kasvavan kysynnän lisäksi päästöttömäksi.
Eiköhän jatkossa palata normaaliin ja maksetaan lainarahasta korkoa, ehkä jopa nousevaa sellaista.
Taantuma 2023 on varmaankin jopa todennäköinen ja hyvinkin mahdollinen 2022, en silti usko että palataan qe politiikkaan (saati että korkoja voitaisiin laskea) muuten kuin euroalueella ostetaan loppuun asti ennen euron hajoamista valtioiden lainoja.
