Ei toki, mutta se raha lähtee oikeasti kiertoon kun tukipaketti aktivoituu ja rahat menevät pörssiyhtiöiden tuotteisiin, osakkeiden ostamiseen jne eli jokin vaikutus voi olla.
2 tykkäystä
Nordean viime viikolla julkaisemassa “Kansainvälinen sijoitusstrategia” -webinaarissa oli ajankohtaista tarinaa rauhoittelevaan sävyyn mm. korko- ja joukkolainamarkkinasta, inflaatiosta, tukipaketin vaikutuksista markkinoihin ja elpymisestä. Kuuntelusuositus esimerkiksi viikonloppuun, pörssin ollessa kiinni. 
Poimintoja:
- Toipuminen vauhdittuu reippaasti, kun riittävän moni on rokotettu
- Vahva elpyminen nostaa hintoja, muttei kiihdytä inflaatiota pysyvästi
- Inflaatio suhdanteen alussa isompi haaste joukkolainoille kuin osakkeille
- Rahapolitiikka pysyy elvyttävänä
- Tulosbuumi tulossa
- Arvostus tukee yhä osakkeita, mutta pitää myös yllä heiluntaa
- Aluetasolla (maantieteellisesti) voittajien löytäminen haastavaa
- Kasvun elpyminen nostaa korkoja ja painaa joukkolainatuottoja
- Suurin riski markkinoiden nousulle on sijoittajien noussut innostus. Se ei kuitenkaan käännä yksinään kursseja laskuun, vaan tarvitsee sytykkeen.
26 tykkäystä
Sorry tämä keskustelu on niin eläväistä, että voi olla että olen missannut osan inflaatiokeskustelusta ja tulee vähän jankkausta mutta vielä kerran:
Nyt kun korot ovat reagoineet ylöspäin siksi että
-raaka-aineiden
-öljyn
-kuparin
jne jne hinnat ovat nousseet todella rajusti verrattuna miinuskorkomaailmaan tässä vuoden mittaan, niin aivan oikeutetusti siis korot ovat reagoineet lähtemällä nousuun. Nyt sitten EKP ja muut tahot eivät yhtäkkiä pidäkään siitä että miinuskorkomaailma voisi olla poistumassa, niin heidän ratkaisu hillitä orastavaa koronnousua, ja sitämyöden inflaatiota, on ostaa hirveästi bondeja markkinoilta, eli toisin sanoen pumpata markkinalle entistä enemmän rahaa.
Eikö tämä nyt ole melkoista bensalla sammuttamista? Eli nyt päästetään pinteestä nollakorkobondisijoittajat kelpo kurssiin. JA mitä he sitten tekevät? Heillä on nyt taskut täynnä rahaa, joka tulvii muihin varallisuusluokkiin varmistaen että kuplat kasvavat taas entisestään.
Nyt sitten on entistä kannattavampaa aloittaa kaikenlaisia megalomaanisia infrahankkeita, jotka entisestään lisäävät kysyntää em. hyöydykkeille muun muassa.
Eli kuplat pullistuvat kunnes lopulta hermot pettää keskuspankeilta kun inflaatio tosiaankin alkaa konkretisoitumaan entistä enemmän tässä jo ihan lähikuukausina. En kerta kaikkiaan ymmärrä miksi piti tälläinen osto-ohjelma nyt taas aloittaa. Jos järkevä yritystoiminta ei ole mahdollista korkojen noustessa -1:stä -0.5 een, samalla kun covid on poistumassa niin asiaa ei mitenkään paranna pitkällä tähtäimellä tälläinen pumppailu.
E: kiteytettynä, keskuspankit voivat tilapäisesti hillitä korkoja, mutta taistelua inflaatiota vastaan pahentavat tilannetta tulevaisuudessa
32 tykkäystä
Asiallista pohdintaa! Huom. EKP piti saman osto-ohjelman kokoluokan ennallaan, mutta sen sijaan kiihdyttää ostoja nyt. Kuitenkin kokonaismäärä pysyy samana.
Olen nähnyt kommentteja, että pahimmillaan jos velkasijoittajat (eläkerahastot, vakuutusyhtiöt, firmat yms.) panikoituisivat, niin keskuspankin ostot saattavat vain ruokkia pakoa kun se ostaa ”loputtomasti” velkakirjoja näiltä myyjiltä. Mutta nythän ei osteta loputtomasti, ehkä… Tämä dilemma kuitenkin voi tulla eteen joskus.
Hyvä kysymys onkin, kauan näin voi tehdä.
Missä vaiheessa tuo raha lähtee kiertoon? Missä vaiheessa talouden kapasiteetti (laitteet, työllisyys) on täyskäytössä ja uusi raha systeemin alkaa liudentaa ostovoimaa (=inflaatio)? Onko digitalisaatio ja teknologinen kehitys muuttanut nämä tekijät täysin?
Tätä on pällistelty viimeiset reilu kymmenen vuotta jo. 
19 tykkäystä
Kaikessa hiljaisuudessa USA:n 30:n vuoden yieldi on noussut jo 2,4%:n. Täytyy sanoa, että en odottanut korkojen näin nopeaa nousua vieläpä siten, että osakemarkkina puksuttaa ennätyslukemiin. Imo tuo on aika vahva merkki osakemarkkinalle, että näyttävät kestävän näinkin korkean “riskittömän koron”.
Tuo 2,4%:n valtion takaama korko on mielestäni jos erittäin varteenotettava sijoituskohde osaksi salkkua. Oma uskoni on, että pitkän aikavälin trendi jatkuu vielä ja USA:nkin pidemmät korot painuu nollille seuraavan talouskyykyn yhteydessä. Lyhyemmällä aikavälillä korkojen nousu tosin voi jatkua edelleen mm. inflaatiopeloista johtuen. Mitä tulee inflaatioon niin uskon myöskin, että tulemme näkemään lähiaikoina kohtalaisen korkeaakin CPI inflaatiota USA:ssa, mutta se johtuu monilta osin väliaikaisista asioista, kuten stimulus chekeistä ja raaka-aineiden hintojen palaamisesta sille tasolle, että investoinnit alkavat taas kannattaa. Pidemmällä aikavälillä deflatoriseen suuntaan vaikuttaa kuitenkin edelleen teknologian kehitys, valtava velkaantuneisuus joka suunnalla ja väestön ikääntyminen. Rahaa on nyt sidelineissä paljon, mutta kun tuota suurta velkapottia maksetaan pois alkaa sitä myös häviämään pois kierrosta. Ikääntyvä väestö taas ei ota uutta velkaa yhtä paljon, joten uutta rahaa ei synny kiihtyvään tahtiin.
Yllämainittu pohdinta tosin sillä oletuksella, että emme siirtyisi “uuteen talouteen” mallia MMT, jossa valtiot ottaisivat jatkuvan ison roolin uuden rahan luonnissa. Tästä on nähty jo esimakua ja uskoakseni USA:n 30 vuoden yieldi hinnoittelee sisään oletusta tästä. Pidän itsekin tätä kehitystä hyvinkin mahdollisena, mutta en lainkaan itsestäänselvyytenä. Jos demokraatit avaakin tätä peliä seuraavan 3 vuoden aikana, niin esim. CPI inflaation nostaessa päätään saattaa äänestäjät alkaa kyseenalaistamaan MMT ajatuksia, ja seuraavissa vaaleissa ei välttämättä tulekaan sitten uusi blue wave.
Summa summarum Yhdysvaltojen valtionlainojen korot on nousseet tasolle, jossa ne muodostavat monelle hyvin varteenotettavan sijoituskohteen osaksi salkkua. Salkussa pitää toki tällöin olla myös sopiva määrä mahdollisesta MMT-fiskaalipolitiikasta hyötyviä osakkeita, jotta tekee tuottoja myös silloin, jos korot jatkaakin nousuaan. Osakemarkkina näyttää kestävän yllättävän korkean riskittömän koron, mutta toki mitä korkeammalle tämän vaihtoehtoisen riskittömän sijoituskohteen korko nousee sitä romahdusalttiimpi osakemarkkina on vaikkapa Black Swan eventeissä.
19 tykkäystä
Nämä korkopaperit tulisi varmaan hedgata jos suunta meneekin eri suuntaan euroopassa ja tuon tuoton syö dollarin arvon aleneminen. Muutenhan sitä voisi ottaa nollakorkoista eurolainaa ja ostaa dollari valtionlainaa ja netota ilman riskiä.
2 tykkäystä
Juu, hedgaus varmaankin söisi kaikki tuotot, koska muutenhan tuossa olisi vähän niin kuin arbitraasi. Toinen vaihtoehto on, että hyväksyy sen kurssiriskin ja näkee dollarit jopa hedgenä tietyntyyppisiin tilanteisiin kuten vaikka mahdolliseen Euroalueen kriisiin. Kuten aina riippuu sijoittajan henkilökohtaisista tavoitteista ja tilanteesta. Itse näen niin, että jos eurokriisiä ei tule, niin mulla menee työasioissa todennäköisesti hyvin, eikä haittaa jos salkun jenkkibondit vähän menettää arvoaan. Jos taas tulee eurokriisi tjsp niin sitten on kättä pidempää 
Ken tietää mihin suuntaan dollari sitten kehittyy. 2,4%:n korkoero saksaan tekee kuitenkin 30:ssä vuodessa 100%:n kokonaisnousun (1,024^30), eli Euron arvon pitäisi tuplaantua tuona aikajaksona suhteessa dollariin, jotta tuotto jäisi nollille. En usko millään, että esim. EU:n vientiteollisuus kestäisi tuollaista nousua. Lyhyellä tähtäimellä taas 2,4%:n valuuttakurssimuutos vuodessa ei ole mitään. Onkohan jotain muuta sitten mitä en huomioi?
Sry - menee vähän offtopicin puolelle jo, mutta ehkä toimii esimerkkinä siitä, että TINA ilmiö voi laantua, kun tässä yksi esimerkkisijoittaja pohtii jo bondeihin sijoittamista.
11 tykkäystä
Öljyn hinnannousu on merkittävä inflaation nostattaja, mikä sitten luo painetta nostaa korkoja. Bidenin hallinon toimet ovat olleet melko vihamielisiä kotimaisia öljyn tuottajia kohtaan, mikä sinäänsä on hullua, kun juuri tuotantoa lisäämällä se hinta ja sitä kautta myös inflaatio saataisiin pidettyä paremmin kurissa. Lisäksi kallistunut bensa-asema reissu on omiaan laskemaa kansalaisten ostovoimaa.
No venäläisiä ja saudeja hymyilyttää. Hauska on huomata, että öljyvastaisten pressojen aikana (Obama ja Biden) öljyn hinta ja öljy-yhtiöt näyttävät kiittävän.
6 tykkäystä
Tämä on itseasiassa se treidi jonka uskotaan rajoittavan jenkkikorkojen nousuhaluja jossain määrin - ainakin kunnes korot maailmalla kenties seuraavat perässä. Tosin ehkä ennemminkin ~nollakorkoista Jeniä kuin Euroa, mutta sama idea. Nyt jo oli kuulemma viime viikolla nähtävissä että jenkkipaperi alkoi kelpaamaan Japanilaisille.
ehkä toimii esimerkkinä siitä, että TINA ilmiö voi laantua, kun tässä yksi esimerkkisijoittaja pohtii jo bondeihin sijoittamista.
Äläs nyt, saat ikuisen “boomerin” leiman naamaan. Ei nyt sentään bondeja! 
3 tykkäystä
Taisipa olla pakkanen mikä sen öljyn hyydytti. Ehkä se kohta helpottaa. https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007809608.html
Rokotuksien myötä matkustaminen alkaa vähitellen virvota kesästä eteenpäin, inflaatio näkyy todennäköisesti ensimmäisenä näillä koronasta pahiten kärsineissä elinkeinoissa. Lomamatkoihin liittyvistä palveluista voidaan pyytää huomattavasti enemmän koska innokkaimmilla matkailijoilla on kertnyt säästöjä joita törsätä lomamatkoilla. Kaukomatkojen lisääntymisen myötä myös jo nyt korkealla oleva öljyn hinta saa lisäbuustia ylöspäin.
Kun hinnat kallistuvat edellä mainituissa asioissa, se heijastuu kierteenomaisesti muihin tavaroihin, palveluihin, alkutuotteisiin, jalosteisiin jne.
Osaako joku kuvailla paremmin tämäntyyppisen inflaatiokierteen etenemismekanismia?
1 tykkäys
Asia on just näin kuin @Musta_leijona sanoi. Päivätreidaajan on ehdottomasti haisteltava mitkä teemat markkinoita kulloinkin liikuttavat. Minunkin kokemukseni mukaan niitä mahtuu kerrallaan korkeintaan kaksi. Jos pystyy pysymään kärryillä teemasta, saa jo melkoisen etulyöntiaseman. 
3 tykkäystä
@Jamon 'lla on aivan mainio pohdinta. Saksan 30 bondin tuotto on vähän enemmän mutta se ei muuta tulosta miksikään.
Kysymykseesi onkohan jotain muuta jota et huomioi, mietin että markkinahinta saattaa sisältää jollain todennäköisyydellä euron hajoamisen ainakin osittain. Hajoamisesta voisi seurata joko
a) Saksa on yksi irtautujista ja ottaa oman valuutan. Euro jatkaa elämistään eri kokoonpanolla. Saksan vanhat euromääräiset bondit pysyisivät euromääräisinä. Euro heikkenisi pahasti joten taalamääräinen sijoitus olisi huimasti parempi. Tämän todennäköisyys lienee mitätön. Voiko olla euroa ilman Saksaa?
b) Heikkoja euromaita irtautuu ja euro säilyy. Euron arvo nousee melkoisesti. Hajoamisskenaarioista kaikkein todennäköisin. Muissakin hajoamisskenaarioissa todennäköisin alku.
c) Koko euro hajoaa. Millä valuuttakurssilla Saksan euromääräiset bondit konvertoitaisiin joksikin muuksi? Pitäisikö väliaikaiseksi valuutaksi ottaa jopa usd (tapahtuisi yllättävä, nopea “hard breakdown”)? Tällekään hajoamisskenaariolle en antaisi kummoista todennäköisyyttä.
Hajoamisskenaarioista lähinnä b on sellainen joka voisi tapahtua, ja vaikka koko euro hajoaisi tai Saksa lähtisi, kyllä kai ensin lähtisi heikkoja maita. Joka tapauksessa sekä USA että Saksa ovat varmat takaisinmaksajat, siitä ei ole epäilystä millään budjettialijäämillä.
Tämäkin kuuluisi varmaan johonkin muuhun kategoriaan, mutta otsikossa on pörssit monikossa. Palstalla ei liene korko- ja valuuttaketjua. Joka tapauksessa osakesijoittajankin on tärkeää muistaa TINAn ohella TIAA, there IS an alternative.
9 tykkäystä
Tämä antaa mukavaa perspektiiviä täälläkin nykyään normaaleina pidettäviin kymmenien prosenttien vuosituottoon.
30-vuoden jaksolla kaksi SP500 osaketta on ylittänyt 20% vuosituottoon.
https://twitter.com/Jesse_Livermore/status/1370578595224170500?s=19
https://twitter.com/Jesse_Livermore/status/1370535295767224328?s=19
@Crazy_Train
Hyvä lisäys. Aivot oikaisivat tuon niin että alin nyky-eps/vanha valutaatio olisi automaattisesti parhaiten tuottanut porukka mutta näköjään näin ei ole.
10 tykkäystä
Euro = Saksa ja on olemassa tasan niin kauan kuin se hyödyttää Saksaa.
En näe realistisena skenaarioita joissa Saksa irtautuisi koska koko Euro romahtaisi välittömästi eli jos tavoite ei ole talouskraateri Saksan ympärille niin näin ei tule tapahtumaan. Eli realistisina skenaarioina ovat yksittäiset irtautumiset tyyliin britit tai kahtiajakautuminen jossa käytännössä heitetään Etelä-Eurooppa yli laidan (ja tuloksena siellä välitön talouskraateri ainakin joksikin aikaa).
4 tykkäystä
Siltä minustakin tuntuu että ei ole euroa ilman Saksaa. Mutta tällä hetkellä Saksa on euron suurin voittaja ja Etelä-Euroopan maat suurimpia häviäjiä. Saksalla on liian heikko valuutta josta se saa epäreilua kilpailuetua. Mutta varsinkin Etelä-Euroopan mailla on aivan järjettömästi liian kallis valuutta joka syö niiden kilpailukykyä. Parasta mitä Etelä-Euroopalle voi tapahtua on eurosta irtaantuminen niin saisivat kilpailukykynsä takaisin.
9 tykkäystä
Hei, olet keksinyt miksi Euro on olemassa. Edelleen, Euro = Saksa ja on olemassa niin kauan kuin siitä on Saksalle hyötyä…
1 tykkäys
Kiitos jakamisesta, erittäin mielenkiintoista dataa!
Huomaathan asettelun, S&P 500:ssa on toki hieman useampi +20% per annum suorittanut ollut viimeisen 30 vuoden aikana. Tässä oli “kalleimmat/halvimmat” forward p/e:llä mitattuna, jälkeenpäin katsoen. Mielenkiintoinen otanta ja herättää ajatuksia.
On nämä yhtä kaikki kuin neulaa heinäsuovasta etsisi ja jos yhdenkin tuollaisen erittäin pitkään parinkymmenen prosentin keskimääräistä vuotuista tuottoa tekevän yhtiön löytää (ja vielä kykenee holdmaamaan, ehkä se vaikein osuus), niin menestys sijoittajana näyttää väistämättä ainakin kohtuulliselta, ellei jopa erinomaiselta.
Tässä joskus tallentamani listaus:
Linkitetään tämä vielä ketjun otsikkoon. Oheisen listan yhtiöitä holdatakseen ei ole ainakaan liian huolestunut ole kannattanut olla pörssin kulloisestakin suunnasta.
Olisi saattanut jäädä ostamatta ja holdaamatta 
21 tykkäystä
Tuo on hyvä pointti aina nostaa esille: olettaen, että oma salkku koostuu pääosin firmoista joihin yleinen talous ei vaikuta (ns. markkinariski koskee toki niitäkin). Suurimpaan osaan valitettavasti vaikuttaa. ;D
Tässä muutama poiminta aamun videolta. Sen verran monta kuvaajaa, etten kaikkea laita tähän.
Sijoittamisen supersuosio sekä kurssien raju nousu näkyy hyvin Yhdysvalloissa, missä kotitalouksien finanssivarallisuudesta yhtä suuri lohko kuin it-kuplan huipulla, on kiinni osakkeissa. Näin joko suoraan, tai rahastojen kautta.
Onko tämä lähinnä seuraus paisuneesta pörssistä, kuumasta sijoittajasentimentista vai molemmista? Itse taipuisin siihen tulkintaan, että molempia. Hieman häiritsevä tuo on siinä mielessä, että mistäs se uusi raha revitään buffaamaan kursseja (nuo loput 60 % siirretään osakkeisiin? 
).
Inflaatio ei näy vielä toteutuneissa tilastoissa juuri missään:
Mutta, se näkyy jo voimakkaana kuparin, puolijohteiden tai vaikkapa rahtikustannusten nousuna. Nämä iskee eri tavalla eri yhtiöiden marginaaleihin. Hyvät firmat siirtää kustannukset asiakkaille, ne joilla ei ole hinnoitteluvoimaa niin… tilanne on nihkeämpi.
Lopuksi havainto tulosennusteista. Jenkeissä nuo nousevat tasaisesti ylöspäin ja lähivuosina odotetaan vajaa 10 % tuloskasvua:
Sen sijaan Eurooppa mörnii eeppisesti: tulokset eivät ole nousseet 15 vuoteen, mihin asti blummalla oli dataa!
22 tykkäystä
