Pörssien suunta (Osa 2)

viljo · Maaliskuu 15, 2021, 8.23am

Kuuntelen tässä podi 95 korot/ osakkeet.

oman salkun tilanne, n. 75% osakkeet (pääasiassa superkasvuyhtiöitä, pääasiassa digipuolelta, pikkuisen vastapainona tankkeria (product) ja laivoja (uusiutuvien asennukset ja öljylautat) ja metallia (kuparia) n. 4-5% salkusta.
Cash 25%

Oman salkun osalta kun alkoi näyttää “vähän huolestuttavalta” vetäsin käteistä lompakkoon ja sitä on nyt kohtuullisen hyvin. Itse asiassa kun salkun koko on kasvanut räjähdysmäisesti viime vuosina olen miettinyt jopa sellaista 1/3 käteinen 2/3 osakkeet jakoa… kun osakkeetkin olisivat silti riittävän suuri massa periaateessa elättämään minut.
Noh vähän eksyin aiheesta.

En ihan ymmärrä tuota korko hommaa, mutta olen Juha Kinnusen linjoilla: eli minusta tuntuu, että osake poiminta ratkaisee pelin. Yleisesti kasvuyhtiöt, joilla esim. velkaa ja investoitavaa varmaan kärsivät korkojen noususta ja rahoitus tulee kalliimmaksi ja ehkäpä hankalammaksi saada?

Miten sitten vaikkapa esimerkkinä koto pörssistä omastakin salkusta löytyvät Kamux, QT, Revenio, Harvia ? Osa on velattomia, osalla hyvät kassavirrat, kaikki tuntuu olevan markkinassaan voittajia ja viimeisimpänä QT saanut tulosta vihdoin esille ja lisäksi täysin velaton. Luulisin lisäksi QT saavan rahoitusta markkinoilta jos vaan viitsivät pyytä ja hyvä tarkoitus on?

Miten se pikkuinen korokojen nousu reaalisesti vaikuttaisi edellä mainittuihin yhtiöihin? OK nyt on otettu ATH hinnoista pois jotain 20% eli on menetetty ehkä vuoden tuotto? Oma salkku on lähes velaton (asuntovelka, korko lähes 0%), riittävän suuri ja pakattu laadulla: noh ollaan jotain 10 % tultu alas ATH tasosta. En vaan mitenkään näe, että Näitä nyt ihan lattiaan lyötäisiin, kun niiden liiketoiminta puhuu härkämäistä kieltä, eikö markkina kuitenkin hinnoittele jossain vaiheessa yhtiökohtaisesti.

Mitään halpoja nuo eivät ole toki, mutta kun oma salkku (pitkä) katsoo lähes poikkeuksetta min 2-3 vuotta eteenpäin, niin tuntuu, että ei se niin haittaa vaikka siitä otettaisiin esim. 1 tai 1,5 vuoden tuotto-odotus pois (varsinkin kun käteistä on varalla), jos sen jälkeen saadaan taas esim. Kamuxista odottamani 10-20% vuosittainen tuotto+ osinko?

Mitä missaan? En mitenkään näe, että nyt kun on rahaa velaksi jaeltu halvalla korolla, olisi varaa lähteä massiivisesti korkoja nostamaankaan?!

Digi puolella yhtiöt vieläpä voivat operoida aika pienin investoinnein ja jos tuotteet ovat skaalattavissa ja jaeltavissa laajalle asiakas joukolle, niin tulostakin pitäisi siitä syntyä… Ei tarvita miljardien investointia, kuten vaikkapa sellutehtaaseen.

Tottahan toki digi puolella voi sitten tulla vastaan toisenlaiset riskit, kuten winner takes it all jne. mutta on ajuritkin vahvat ja vaan vahvistuneet koronaviruksen vaivatessa globaalisti…

Käteinen sitten toimii puskurina, jos todellista laatua myydään alas (riittävän), niin osto-ohjelmaa käyntiin, jos arvostukset karkaavat pilviin, niin höylätään vähän kermaa pinnasta…

Tuli vähän ajatuksen virtana. Onko sijoittaminen näin helppoa? En osaa sanoa, seuraavaa paniikkia odotellessa (onko se oma vai muiden?), tähän saakka on jopa toiminut se, että kun tunnelma hyvä, niin osakkeisiin ja heti kun tunnelma huono, niin osa takas cash…

Verneri_Pulkkinen · Maaliskuu 15, 2021, 11.39am

Kyllä se vielä taas vaikeutuu…

Kiinassa pörssit ovat ottaneet taas kunnolla pataan, samalla kun talous kiihtyy. Talouden kiihtyminen tarkoittaa, että kommunistinen puolue voi keskittyä huolenaiheeseensa eli velkavuoren kasvun hillitsemiseen kun talous skulaa muuten.

Hyvä esimerkki jälleen, miten talous ja osakkeet eivät liiku samaan suuntaan lyhyellä välillä (osakkeet kun ennakoi jo taloutta pidemmälle). Pitää kylläkin heti perään todeta, että käsittääkseni Kiinan pörssit eivät ole kovin tehokkaita ja ne ovat herkkiä ylilyönteihin suuntaan ja toiseen. Fundalla ei niin väliä…

Lisäys: pitää myös huomauttaa että tuo elpyminen ei välttämättä ole Kiinassa tapahtunut siten, miten puolue haluaisi sen tapahtuvan kun kotimainen kulutus laahaa edelleen teollisuuden perässä.

Verneri_Pulkkinen · Maaliskuu 15, 2021, 12.05pm

Tuskin lienee mikään yllätys Bidenin ja Yellenin aiempien kommenttien perusteella, mutta nyt on valmisteilla uusia veroja massiivisten vajeiden paikkaamiseen. Blummalla oli juttua aiheesta perustuen nimettömiin lähteisiin.

Asialistalla on mm. yritysveron nostoa ja pääosin rikkaille suunnattuja veroja.

Yritysvero iskisi tietysti sijoittajien saamiin kassavirtoihin yhtiöistä, muutoin menemättä sen enempää politiikkaan voinee todeta, että viimeisen 40 vuoden veronalennukset, pääomien kasvu yms. ovat sataneet eniten rikkaiden laariin joten tuskin tällaiset veronnostot syöksevät maata kankkulaan kaivoon. On kyllä epäselvää, meneekö noista mikään läpi etenkään republikaanien kanssa.

Liittovaltion verotulot suhteessa BKT:hen ovat heikentyneet sitten 90-luvun. Kaippa tuota pitäisi hieman kuroa kiinni.

Lisäys: ZeroHedge referoi tuon saman artikkelin jos haluaa lukea:

Sambadi · Maaliskuu 15, 2021, 12.57pm

Kaikki hyvin… vielä. Saattaa zombeilla vähän hikikarpaloita ilmaantua otsalle viime aikojen korkokehityksestä.

jps · Maaliskuu 15, 2021, 1.56pm

Siksipa tuo ehdotus on nostaa yritysveroa seitsemällä prosenttiyksiköllä, kun se on sitten saadaan neuvoteltua 24-25 prosenttiin, niin voi mennä läpikin.

SijoitusSeppo · Maaliskuu 15, 2021, 2.08pm

Olin juuri tulossa tuota samaa blomman artikkelia tulossa tänne linkkaamaan (tai itse siis luin sen blommalta, tuo linkkki taisi olla jostain muualta)

Tämä “Bidenin hallinto tulee nostamaan yritysveroja”:han oli iso teema syksyllä ennen presidentin vaaleja ja siksi moni ehkä yllättyikin kun Bidenin voiton jälkeen pörssi vaan jatkoi matkaansa ylöspäin. Tällöin tätä perusteltiin sillä, että “no republikaaneilla on kuitenkin senaatin enemmistö niin ei ne korotukset mene läpi” ja sitten demarit sai senaatinkin itselleen eikä edelleenkään pörssissä “tuntunut missään”.

Viime viikot päänarratiivi on ollut korkojen ja inflaation nousupeikko, mutta olisiko narratiivissa myös nyt tilaa näille mahdollisille veropeikoille nyt kun stimuluskin on saatu läpi ja rokotukset etenee hyvin. Taas tarvittaisiin uusia narratiiveja ja tässä ainakin mielestäni yksi potentiaalinen, jolla voisi olla pörssiä hillitsevä vaikutus.

Tompe · Maaliskuu 15, 2021, 2.13pm

Matalien tuloluokkkien rajakulutusalttius on suurempi kuin korkeiden joten jos tuloeroja saataisiin pienennettyä kokonaiskulutus saataisi kasvaa. Ceteris baribus, mutta eihän talous tietenkään toimi ihan siten.

SijoitusSeppo · Maaliskuu 15, 2021, 2.19pm

Suurin pörssiin vaikuttava tekijähän noissa tax planeissä on yritysveron nosto ja vaikka sillä olisi jotain positiivisia johdannaisvaikutuksia talouteen niin ainoa mikä pörssiä kiinnostaa on se, että jos vero nousisi vaikka 21->28% niin omistamasi yrityksen tuloksesta katosi juuri melkein 10%, millä on suora vaikutus pörssin ja osakkeiden hintaan, jotka monet on muutenkin jo aika korkealle hinnoiteltuja. Periaatteessa, jotta tuotto pysyisi samana niin osakkeen hinnastakin pitäisi lähteä tuo melkein 10%.

Ei tämä tietenkään näin suoraviivaista ole, mutta on tuo muutos kuitenkin mittaluokaltaan ja vaikutuksiltaan potentiaalisesti iso. Toinen kysymys on sitten tietty vanha tuttu, että mikä on jo priced in ja mikä ei.

Jotkut henkilö-/varallisuusveromuutokset en usko niinkään pörssiin vaikuttavan. Capital gains tax -korotus voisi tosin aiheuttaa voittojen kotiuttamista ja myyntipainetta lyhyellä aikavälillä.

Jarnis · Maaliskuu 15, 2021, 2.23pm

Koska Senaatissa tarvitaan todellisuudessa 60 ääntä läpimenoon koska Filibuster-mahdollisuus, oikeasti tuo 50(+1) ei ollut niin iso asia. Lisäksi koska tuo on yhden paikan varassa, Demokraattileiristäkin löytyy pelin pelaajia, eli yksittäiset senaattorit voivat pistää omat iltalypsyt pystyyn minkä tahansa lain kanssa.

Lisäksi koska edustajainhuoneessa tuo D-tiimin etumatka itseasiassa kapeni huomattavasti, sielläkin joudutaan huolehtimaan oman porukan ruodussa pitämisestä tiukasti, joten ihan mitä vaan älyvapaata ei voi tuoda tiskiin. Itse äänestykset sitten kyllä järjestään menevät “niinkuin pitää” koska ei siellä tuoda lakiehdotuksia äänestykseen asti ennen kuin kuliseissa on neuvoteltu kaikki valmiiksi ja ehdotuksella on tarpeellinen äänimäärä varmistettu taakse. Eli ulospäin tämä kaikki näkyy lähinnä niin että saadaan isoja järkälemäisiä paketteja usean kuukauden vatvomisen jäljiltä.

Tuossa koronaapu-paketissa oli siinäkin aivan uskomaton kokoelma kaiken maailman iltalypsyä ja säätöä leivottu sisään.

No, maassa maan tavalla jne.

Tompe · Maaliskuu 15, 2021, 2.37pm

Niinhän se on. Lähdin miettimään tätä siltä kannalta, että tarpeeksi positiivisessa sentimentissä kaikki uutiset (tai narratiivit) tulkitaan positiivisesti.

Tompe · Maaliskuu 15, 2021, 2.44pm

Veronkorotuksilla pitäisi kaiken järjen mukaan olla lyhyellä tähtäimellä valtionkorkoa laskeva vaikutus. Jos ne kiihdyttävät inflaatiota niin pitemmällä tähtäimellä nostava.

SijoitusSeppo · Maaliskuu 16, 2021, 6.52am

Kiinnittipä huomiota, että VIX on pudonnut alimmalle tasolleen sitten koronakriisin alkamisen, pudotusta edellisestä päivästä on -8,5%

Tässä vielä vähän pidemmältä aikaväliltä. “Normaalisti” tuo VIX on viime vuosina ollut n. 15 tasoilla ja sitten piikeissä käyty 20-25 tasoilla eli olisiko tässä kohta paluu “normaaliin” edessä

Junkbondking · Maaliskuu 16, 2021, 6.57am

Sijoittajat: “Emme odota kovaa volatiliteettia seuraavan 30 päivän aikana.”

Sijoittajat myös, kun korot nousee 0,000004: “YÄÄÄH PANIIKKIIIIIH MYYN KAIKKII APUAAA APUAA KESKUSPANKKIII FEDIII ÄÄHHH UUHH AAH!”

No okei vähän liiottelua mutta…

Verneri_Pulkkinen · Maaliskuu 16, 2021, 7.04am

Hyvä nosto!

Mielenkiintoista tosiaan nähdä, palataanko rauhallisempaan arkeen hissukseen. Sinänsä vuoden päähän katsoen koronakriisi on takanapäin. Yhdysvallat elvyttää itsensä terveeksi, Japani ja Eurooppa himmaa ja nitkuttavat eteenpäin. Kiina tasapainoilee kasvun ja velan kanssa. Toisin sanoen, paluu 2010-luvulle.

Koska sijoittajat murehtivat aina, keksitään uusiksi murheiksi todennäköisesti paisuneen velkamäärän (=paisuneen varallisuuden) eri sektoreilla. Ja onhan näistä elvytystoimista vetonarun siirtäminen takaisin yksityiselle sektorille myös vaikea jumppa.

Sitten ennen koronaa meillä oli geopoliittisia murheita: kauppasota, Iran, Taiwan. Koko tämän ajan Kiinan retoriikka on koventunut ja maan propagandakoneisto on ilmeisen hyvin mobilisoinut kansalaiset taakseen. Huomio voi hyvinkin siirtyä taas konfliktin uhkiin joskin pörssillehän nämä ovat melkein sama ellei ne muutu kuumiksi.

Haha ;D

Viime viikkojen narratiivi on ollu vahvasti “korot ylös, kasvuosakkeet alas” mutta emmehän me oikeasti tiedä kaikkia motiiveja myyntien takana. Mukana on varmasti ollut myös voittojenkotiutusta, ylikuumentuneelta sektorilta roposten siirtoa muualle jne.

KalleH · Maaliskuu 16, 2021, 7.27am

Tässä pitää huomata että tuo VIX on S&P 500 VIX. Sepen puolellahan meno on ollut rauhallista ja lasku oli maltillista mikä johtui lähinnä teknojen sukelluksesta. Eli tässä ei VIX oikein päässyt mittaamaan sitä kauhua mitä minunkin teknobullero kasvuraketti salkkuni koki.

Junkbondking · Maaliskuu 16, 2021, 7.30am

Seilori · Maaliskuu 16, 2021, 7.37am

Voisiko joku vääntää rautalangasta tyhmälle seuraavaa:
-Miksi FED nostaisi korkoa, jos työttömyys on korkea?
-Miksi inflaatio kiihtyisi muuten kuin väliaikaisesti, jos kapasiteetin käyttöasteet on surkeita?

Verneri_Pulkkinen · Maaliskuu 16, 2021, 9.00am

Mä voin ottaa ensimmäisen arvausvuoron Inflaatio kun on käsittääkseni edelleen suht pinnallisesti ymmärretty ilmiö (päätellen mystisyyden määrästä mitä tähän matalan inflaation aikakauteen on kuulunut) mikä jättää tietysti tällaisille ei-asiantuntijoille ison tontin rellestää.

Miksi Fed nostaisi korkoja? Hyvä kysymys ja itse mietin ihan samaa: Fed selkeästi haluaa takaisin täystyöllisyyteen ja koronnostot ennen tätä tavoitetta olisi outoja. Markkina “tuntuu” odottavan, että Fedin pokka pettää ja se nostaa jo ennen sitä. On kyllä hyvä huomioida, että tähän asti koronakriisistä on selvitty siellä päin paljon pelättyä pienemmin vahingoin: ehkä siellä työmarkkinakin korjaantuu vuoden säteellä?

Tottakai, tähän voi mainita 70-luvun kokemuksen jolloin toteutui sitä ennen mahdottomana pidetty “stagflaatio”: korkea inflaatio ja korkea työttömyys (huomatkaa, miten taloudessa vähän väliä tapahtuu ilmiöitä mitä yleisesti ottaen pidetään mahdottomana. Käytännössä ne ovat yhtä outoja, kuin jos vaikkapa meidän käsitys painovoimasta maan päällä osoittautuisi vääräksi tai jos aurinko kiertäisikin maata. Nämä jälleen alleviivaavat sitä, kuinka heikosti oikeasti talouden toimintaa ymmärretään). Mutta, 70-luvulla takan oli myös överi ekspansionistinen fiskaalipolitiikka, korkokatto talletustileillä, pari öljykriisiä: toisin sanoen, monen tekijän summa. Nyt meillä on ekspansionistinen fiskaalipolitiikka, mutta ei mitään korkokattoja tai öljykriisejä.

Voiko olla, että tällainen tilanne toteutuu taas että talous ei toimi odotetusti ja inflaatio nouseekin pysyvästi vaikka työllisyys olisi heikkoa?..

Jos kapasiteetti kiristyy pullonkauloista, esim. puolijohteista kuten nyt? Voihan myös olla, että pian kapa onkin täyskäytössä jos liittovaltio jatkaa isoja elvytystoimia (tätähän meidän ei tarvitse murehtia euroalueella eikä Japanissa eikä juuri muuallakaan ).

Mutta jos noin kävisikin, riippuu paljon miten kapasiteetin haltijat eli yritykset vastaavat? Jatkaisiko Biden megaelvytystä jos inflaatio alkaa nakertamaan keskiluokan säästöjä? Katsoisiko Fed tumput suorana sivusta?

Monihan argumentoi, että nyt kun poliitikkojen rooli on noussut taas taloudessa suureksi kuin suunnitelmatalouksissa konsanaan, olisi inflaatiokorkki auki. On kuitenkin epäselvää, haluaako kaikki äänestäjät tätä, miten esim. väestörakenne vaikuttaa inflaatioon viitaten täällä esitettyihin aiempiin tutkimukseen, jne.

Sori nyt kyllä vastasin niin että kysyin itse enemmän kysymyksiä.

Seilori · Maaliskuu 16, 2021, 9.25am

Uskotko aidosti, että puolijohteiden väliaikainen saatavuuspula vaikuttaa inflaatiolukuihin rajusti?

Verneri_Pulkkinen · Maaliskuu 16, 2021, 9.27am

Nostin ne esimerkkeinä pullonkauloista, mutta ei tietenkään puolijohteiden puute nosta inflaatiota kautta linjan pysyvästi (niitä saa lopulta aina lisää lisäämällä kapasiteettia…).

Muita pullonkaulojahan on nyt mm. kontit, kuten eilen täällä mainittu. Niidenkin puute on lopulta siirtelykysymys.