Markkinalla on myös toimijoita jotka katsovat pidemmälle. Ne vaan eivät aina tule hintamuutoksissa esiin kun lyhyttä peliä veivaavat “ylikirjoittavat” niiden touhut. Mutta kyllä pohjalla vellova ostopaine porukoilta jotka katsovat vähän pidemmällä tähtäimellä tulee näkymään kursseissa pidemmässä juoksussa.
Se sitten vaihtelee päivästä toiseen miten pitkälle katsovat toimijat ovat enemmistössä päivän kaupankäynnissä. Koska jokaisessa kaupassa on aina ostaja ja myyjä, pääsyy siihen miten joku voi samaan aikaan olla varma että myynti on hyvä idea ja joku toinen katsoo että nyt on hyvä hinta ostaa, on se että eri toimijoilla on erilainen sijoitushorisontti. Päivätreidaaja kyttää minuuttitason toimintaa ja myy kun katsoo että tilaa on laskea ennen tukitasoa, kuukausien ja vuosien jänteellä treidaava katsoo sitä päiväkynttiläkäppyrää ja päätyy ostelemaan eikä sitä kiinnosta miten se kurssi heiluu sillä minuutilla, vaikka noin esimerkiksi. Ja jälkimmäisillä voi se horisontti olla kauempana kuin 6kk. Jos he ovat vähemmistössä tänään markkinalla, kurssi voi silti laskea. Eikä heitä kiinnosta koska he katsovat että 6-18kk päästä tilanne on parempi.
Sitten vielä etenkin jenkkimarkkinalla pitää huomioida passiiviset virrat. Nehän katsoo pääsääntöisesti todella pitkälle tulevaisuuteen ja ostaa vaan tasaisesti. Ei toki vaikuta koko indeksin tasolla lyhyen aikavälin liikkeisiin, mutta sektoritasolla kyllä.
Esim. nyt, kun energiasektori on noussut, niin indeksien on täytynyt ostaa niitä osakkeita lisää ja vastaavasti myydä communications sektoria, jonka paino on pienentynyt. Sitä kautta passiiviset toimijat ainakin teoriassa kiihdyttää liikkeitä suuntaan, tai toiseen.
Mitä tulee sitten tuohon, että markkinat katsoo 6-18kk eteenpäin, niin itse muotoilisin sen niin, että markkina kyllä pyrkii huomioimaan koko nähtävissä olevan tulevaisuuden, mutta erittäin usein se lähin 6-18 kuukautta - tai jopa tämä hetki - muodostaa parhaan pohjan arvaukselle pidemmänkin aikavälin tulevaisuudesta. Eli tähän, joka tuntuu “markkinan lyhytnäköisyydeltä” on myös järkiperuste.
Karhun silmään osuu luottotappioiden kasvu molemmilla noin 20%, mutta toki topline molemmilla yli oodotusten. Tulos sitten Welssillä alle ja JPM saman verran yli odotusten.
Monissa ennusteissa (mm. Bank of America) Yhdysvaltain talouden ennakoidaan ajautuvan taantumaan vuoden 2023 alussa. Tällä hetkellä taloutta kannattaa käytännössä täystyöllisyys, joka ilmenee aina syklin lopussa. Rahoitusolot ovat jo kiristyneet ja jatkavat kiristymistään. Eilinen markkinareaktio inflaatioon on kyllä erittäin kummallinen ja kuvastaa erinomaisesti nykyistä markkinasentimenttiä; tiedetään, että ei tiedetä sitä mitä pitäisi tietää? Ihan kuin markkinoilla oltaisiin eksyksissä. 15-vuotta nollakorkoja kieltämättä on voinut sekoittaa monen alalla olleen pakan.
Muutamia ongelmia, jotka itse näen lähitulevaisuudessa.
valtiolainojen korot; Suomenkin korkoennusteet lähivuosille ovat nousseet reilusti. Tästä on kehittymässä valtava ongelma, kun huomioidaan, että samaan aikaan inflaation taittumisesta ei ole vahvoja merkkejä ja talous ajautuu taantumaan. Ilman vastasyklistä politiikkaa, jota inflaatio rajoittaa, taantumasta uhkaa kehkeytyä lama.
öljyn tuotannon kapasiteetti, josta viimeisin varoitus tuli Saudi Aramcolta; Kiina on edelleen jäähyllä.
Nasser warns that oil prices could quickly spike — again.
“When you erode that spare capacity the world should be worried. There will be no space for any hiccup — any interruption, any unforeseen events anywhere around the world.”
Tämä tiedetään myös itänaapurissa, jolla on selkeä intressi pitää öljyn hinta korkealla.
Yhdysvaltojen välivaalit ja alati kiihtyvä kahtiajako demokraattien ja republikaanien välillä. Päätöksenteko maailman suurimmalla markkinalla uhkaa ajautua kaaokseen. Melko selvää, että republikaanit ovat voittamassa alahuoneen. Kyse on siitä onnistuvatko republikaanit voittamaan myös senaatin. Tällä hetkellä tilanne on 50-50. Ratkaisevat taistelut käydään ilmeisemmin Nevadassa sekä Pennsylvaniassa. Jos molemmat huoneet ovat republikaanien hallinnassa, niin Bidenilta katoaa iso osa vaikutusvallastaan, kun samaan aikaan talous on ajautumassa taantumaan ja valtiolta odotetaan päätöksiä. Politiikka on aina politiikka ja siinä voi helposti unohtua Ukrainan tilanne, jos kotimaassa alkaa elinolot kurjistua.
Yhdysvaltalaiskuluttajien jo korkealla oleva velkaisuusaste ja tätä kautta nousevat rahoituskustannukset ja pienentyvä kysyntä.
Fedillä ei ole muita työkaluja käytössään kuin korkojen nosto ja niitä nostetaan niin kauan, kunnes markkinoille on aiheutettu tarpeeksi kärsimystä.
Kiintoisa reaktio eilen pörssissä. Muistelin että keväällä nähtiin vastaava ja kaivelin. Toukokuun 4 klo 14:00 FED nosti korkoa 0,5% niin SP500:n mielestä se oli hyvä juttu ja indeksi nousi 120 pistettä tai noin ~3%. Seuraavana päivänä tultiinkin toisiin ajatuksiin ja karhut söi kaiken. Eilen meno oli vielä villimpää kun noustiin melkein 200 pinnaa. Miten käy tänään jää nähtäväski.
Kuvassa 15min kynttilät.
Edit: Jatkoin hiukan lisää astrologiaa. Koitin etsiä 2h kynttilöitä jossa olisi menty yli 100 ylöspäin (kuten eilen tehtiin). Löysin yhden ja se oli matkalla kohti koronapohjia. Kuva lisätty
Täysin samaa mieltä Ekan kanssa. Tuntuu tosiaan siltä, että koronapohjan nousun jälkeen pörssi on alkanut hyvin pahasti likinäköistymään ja jopa tuo 6kk tuntuu hyvin pitkältä ajalta nykyisessä ympäristössä. Ehkä silloin, kun maailmassa ja taloudessa on ns. suvantokausi, näkyvyyttä voi olla pidemmäksikin aikaa.
Algojen käytön lisääntyminen sekä se, että edelleen markkinoilla on todella paljon lähes sekoamispisteessä olevaa retail-sijoittajaa saattaa vaikuttaa siihen, että vähintään kerran kuukaudessa markkina yllätetään täysin housut kintuissa varsinkin, kun nyt pari lukua jenkeissä (työllisyys ja cpi) sekä yksi taho eli FED pyörittää koko showta ihan uskomattoman vahvasti. JPowkin alkaa hiljalleen tuntumaan enemmän ja enemmän melkein some-vaikutajalta, ainakin seuraajia on maailmanlaajuisesti enemmän, kuin vaikka Kardashianeilla
Tottakai markkina katsoo yhtiöitä (ja pörssiä) yrittäen arvioida niiden koko elinkaaren kassavirtoja. Tämä on hyvä lähtökohta.
Käytännössä nämä arviot menevät pitkälle tulevaisuuteen, ja ne tehdään projisoiden tämän hetken trendejä. Se ei ole väärin, mutta tulevaisuuden ennustaminen on tunnetusti vaikeaa ja siksi arviot kassavirroista, riskistä ja koroista muuttaa rajusti yhtiöiden nykyarvoa.
Pörssi pyrkii ennakoimaan näitä muutoksia mahdollisimman aikaisin.
Tuo 6-18kk “sääntö” on puhdas heurestiikka, eikä mikään tieteellinen konsepti. Isoja makrokäänteitä on vaikea nähdä tuota kauempaa. Mutta ajattelumallina tuo on hyvä varsinkin yksityissijoittajille, jotka ihmettelevät pörssin tällä hetkellä oudolta tuntuvia reaktiota.
Onhan noita uhkia, toisaalta niitähän on aina. Välillä enemmän ja välillä vähemmän.
Mutta energian riittävyys sähkön tuotannossa, teollisuuden rattaiden pyörittämisessä on saanut kyllä ison pyörän liikkeelle. Öljyn kulutus tulee lisääntymään väkisin senkin kautta, että maakaasu ei yksinkertaisesti riitä kaikkialle ja sen vuoksi öljystäkin joudutaan tekemään sähköä paljon tähän astista enemmän. Tai näin ainakin kirjoitetaan. Kivihiiltäkään ei tahdo riittää ja sen hinta on noussut todella korkealle. Tämä on selkeästi koko ensi vuodenkin isoimpia ongelmia.
Työllisyys ja palkat kannatteli (kannattelee myös velkaantumista), mutta miten lie ensi vuonna? Mm. tästä Dimon on varoitellut useampaan otteeseen (vai onko “pokeripelaajan” iso bluffi - tuskin).
Vielä yksi hyödyllinen jako ennen viikonloppua (tavoitteena olla tekemättä töitä ).
Korkojen nousu ei osu välttämättä ainakaan Bobin (entinen Bridgewaterin pamppu) mukaan kuluttajiin pahasti, tai liittovaltioonkaan. Tarvitsee siis paljon rahapolitiikan kiristystä, mutta toisaalta talouden eri toimijoiden pitäisi kestää se.
Kuuntelusuositus. Cem Karsan löytää hyviä yhtäläisyyksiä 60- ja 70-luvun hyperinflaation, sen ajan poliittisten tapahtumien ja rahapolitiikan, ja nykyajan tapahtumien välillä. Hän väittää, että koronnostot voivat auttaa sykliseen inflaatioon, mutta ironisesti ruokkii rakenteellisen, pitkäjänteisen inflaation. Hänen mukaan viimeisten vuosikymmenien rahapolitiikka on ollut deflaatiota suosiva, koska teknologinen kehitys on vähentänyt työvoiman tarvetta, ja säästöt ovat jääneet yhtiöille/harvoille ihmisille ja vauraus ei kiertänyt. Nyt kun nostetaan korkoja ja inflaatio silti ei merkittävästi laske, se vaikuttaa eniten heikommassa tilanteessa olevien kustannuksia vielä enemmän esim. asuntolainan kautta, ja ihmiset odottaa valtiolta enemmän apua, joka taas johtaa populismiin, ja avustuksien yms. kautta myös lisää rakenteelliseen inflaation. Korkea inflaatio → koronnostot
→ niukkuus (raha, raakaaineet, työvoima) → enemmän valtakilpailu ja populismi.
Muutenkin joka kertaa kun kuuntelen hänet tänä vuonna, niin tulee semmoinen fiilis, että salkku heti tyhjäksi ku ei me pitkään päästä tästä koukusta (olisi ollutkin aika hyvä päätös). Hän oli muuten vahvasti mukana 2019-2021 härkärallissa eli ei ole mikään permabearista kyse. Hänet muuten löytyy twitterissäkin @jam_croissantThe Fed Will Stick To Its Waste-Laying - YouTube
Edit. Loppuun vielä hänen näkymät:
raaka-ainehinnat (ja sitä kautta tietyt osakkeet) nousee,
osakemarkkinat “sideways” seuraava vuosikymmen,
syklinen taantuma tulee, missä kohtaa kespankkien on pakko lopettaa koronnostot vaikka inflaatio ei olisi hallussa,
jos siitä selvitään, niin taloudellinen parannus ihmisten elämään, ja varallisuuserot laskee, mikä on tietysti hyvä juttu
osakepoiminta nyt tärkeä ja voi löytyä paljonkin tuottavia osakkeita,
edit: @Nortti1 Joku vois laulaa “Nothing else matters”, mutta eihän näillä kuukausisäästäjille ole merkitystä, joilla tulot pysyy nousujohdanteisina. Trend does not matter? Kommentti tehty näillä mausteilla toki Lisään vielä sen, että en ole ihan varma, miten pitkälle bondimarkkinat venyy, jos esim. 10v-korot nousee yli 5%
Koko sektoria painettu tänä vuonna.
).
Lisään vielä sen, että en ole ihan varma, miten pitkälle bondimarkkinat venyy, jos esim. 10v-korot nousee yli 5%