Jep, saas nähdä. Toistaiseksi en ole tuosta nähnyt juttua (jos aihetta olisi niin Englannin esimerkki olisi kyllä nostanut niitä esiin). Jenkeissä on ollut korkeammat korot, muutos ei ole ollut niin raju.
Tässä on hyvä sepostus miten Pivot alkaisi jo tuottamaan. Osakkeiden arvostus reflektoi yhä korkeampaa korkotasoa, mikä ei välttämättä ole se oikea pitkän aikavälin kestävä taso.
Seuraava on puhdas arvaus: sielläkin eläkkeiden keskipituuden luulisi olevan pidempi kuin lainojen. Ts. eläkkeiden maturiteetti selvästi isompi kuin tarjolla olevien joukkovelkakirjojen. Tällöin korkojen nousu helpottaisi tulevista velvoitteista selviytymistä.
Yllä olevan varmistaminen vaatisi sopivaa dataa (sitä luulisi löytyvän).
Bullard on Fedin johtokunnassa se veijari, jota pidetään “out of the box” -ajattelijana. Hän oli ensimmäisenä kannattamassa isoja 75 pisteen koronnostoja. Tuoreessa blumman haastattelussa hän toteaa, että nostetaan korkoja etukenossa alkuvuoteen ja sitten ihmetellään datan perusteella, miten edetään. Korko voidaan pitää korkealla tasolla pitkään, mutta överiksi ei hänkään tahtoisi mennä.
Saksan tuottajahinnoissa edelleen kuukausitasolla nousua 2,3 % ja selvästi ennusteista yli. Vuositasolla 45,8 %. EKP:lla edetään sen sijaan omaa rauhallista tahtia…
Missä lama ja työttömyys? Brrrrr-vekotin haudataan syvemmälle FEDin kaappiin taas.
Heti katos taas puoli prosenttia salkusta ainakin hetkeksi koska Jenkeissä ei ole tarpeeksi työttömyyttä. 
Kuten totesinkin, trendin pitää jatkua, jotta se olisi ongelma. Jos näin käy näkyy se selvemmin tällaisessa 20 vuoden kuvaajassakin (vrt. esim finanssikriisi 2008). Saman asian tarkastelu lyhyemmällä aikavälillä saattaisi antaa paremman kuvan kehityksestä.
Jos tarkkaan katsoo, näyttäisi orastava piikki näkyvän jo nyt. Kuvaaja on ollut viimeisen 8 vuoden aikana korkeammalla vain kolme kertaa.
Pörssi ei näytä tuohon juuri hetkahtavan. Toki käsittääkseni yleensä ensin alkaa tulokset rapautumaan ja sitten vasta työllisyys heikentymään eli tuokin on vähän jälkijättöinen indikaatori. Jatkuvat kans ylitti snadisti odotukset.
Taantumaa on manattu vaikka kuinka, mutta mitä jos jenkkitalous kestääkin koronnostot toistaiseksi. Sitä tukee julkinen elvytys ja vahvistuneet taseet ja tulokset koronakriisin jäljiltä.
Muistaakseni viime vuonna puhuttiin ns. “growth scare” -ilmiöstä missä sijoittajat säikähtävät talouskasvun hidastumista. Sitten inflaatio jyräsi sen pelon pikku hiljaa.
Eri asia miten sitten muu maailma kestää tätä vahvaa dollaria ja kireitä rahaoloja…
Tai sitten olemme 2000-luvun alun pörssilaskun kaltaisessa alkuvaiheessa missä stonksit jo laskee, mutta missään muualla ei vielä ongelmat näy.
UBS:lta juttua asuntomarkkinasta ja asuntojen hinnoista valituissa kaupungeissa.
Tukholma sijalla 12 maailmanlaajuisessa vertailussa.
Chromella Incognito-tilassa pääsee lukemaan.
Noihin kohonneisiin konkurssilukemiin. Eikö korona-aikana konkurssiin hakeutuminen käytännössä estetty kokonaan, jolloin olisi ihan luonnollista että nyt parilta vuodelta kaatumatta jääneet firmat hakeutuvat nyt konkurssiin ja määrät siksi kasvavat?
Siirtäkää toiseen ketjuun, jos ei ole tarpeeksi asiallinen kommentti pörssien suunta ketjuun.
Korkojen nousu, esim US kymppi 4.0 → 4.2% tällä viikolla, ei ole enää yhtä voimakkaasti pudottanut indeksejä, kuin vaikka aiempi nousu 3.8-4.0… näppituntumalta.
Olisko nyt tilanne, jossa hyvät tulokset jenkeistä tukevat indeksiä ja kumoavat hieman tuota nousevan koron vaikutusta…
Tjaa-a, hyvin jännä on…
No, tänään taas joku FEDin vääräleuka aukoi suutaan ja korot taas kirmasivat ja vähän taas päivän rallit suolattiin.
Nämä lausunnot tehokkaasti tappoivat päivän pompun ja palattiin lähtöruutuun.
Tosin pohjat tuntuvat edelleen kestävän, joten ehkä se on positiivista.
Tuo viimeisen twiitin tarina kuulostaa vähän “rusinat pullasta” skenaariolta. Ihan tuollaisenaan kelpaisi kyllä varmasti osakemarkkinalle…taantuman kautta tuossa kuitenkin pohjattaisiin.
Itse alan jo pikku hiljaa kääntymään siihen suuntaan, että big tech -sektori julkistaa kaikki hyvän tuloksen ja kohtuu hyvät näkymät. Fed ilmoittaa 1% koronnoston marraskuussa, mikä saa kurssit luisuun. En toivo, kun pitkä salkku olemassa, mutta käteisen osuus ei lähde ennen marraskuuta liikenteeseen. Tämä tuntuu todennäköisimmältä vaihtoehdolta. Ei ole ennuste, vaan fiilis.
Tämä toistaiseksi vahva tuloskausi ei välttämättä olekaan se ongelma, vaan Q4 ja ensi vuosi…
Hyvä kuvaaja Nordealta:
Muuuuuttas samaan aikaan tässä on liikkuvia osia. Esim. jos talous sulaa, inflaatio taittuu niin korot pääsee laskemaan —> helpottaa, vaikka jos tulokset laskee isommin osakkeet ei sitä yleensä kestä.
Mietin juuri eilen kävelyllä mutta sekava nykytilanne on. Takana on valtava talousbuumi, korona sekotti pakkaa, sota on päällä, inflaatioparadigma on muuttunut, talouspolitiikan suunta on muuttunut, jne.
Mitä tuolla Nordean kuvaajalla yritetään viestiä?
Siinä on rinnastettu Philly Fedin indeksi, joka kuvaa jokseenkin taloutta (siitä on dramaattisesti poistettu hitaasti muuttuvia osia) ja SP500:sen tuloskasvu.
Huom. ostopäällikköindeksi pörrää 50:en molemmin puolin, mutta Sp500 EPS-kasvu on hakattu väkisin siihen %-muutoksena kylkeen ja siten nuo näyttää kulkevan käsikädessä.
Pointti on että talouden kasvaessa/hyytyessä tulokset tekee samaa ja nyt odotukset eivät ole laskeneet (punainen viiva).
Kiitos vastauksesta, selvensi. EPS-odotukset (punainen) ja Philly Fed (tumman sininen) jatkuvat vuoteen 2024. Odotuksia molemmat. Näin tulkittuna talouden pyörittäjillä ja sijoittajilla odotukset poikkevat rajusti. Ja yleensä EPS-toteuma on seurannut melko hyvin talouden odotuksia. Eipä tosiaan hyvältä näytä tuleva vuosi tulosten kannalta. Onko tämä sitä kusetusmarkkinaa, kun EPS-odotukset näyttävät parempaa 
Osakemarkkina katsoo aina sekä tuulilasin läpi että peruutuspeiliin.
Kuinka paljon missäkin hetkessä on ensiksi mainittua, kuinka paljon jälkimmäistä, se vaihtelee.
Nohevimmillaan markkina on niinä hetkinä kun se katsoo mahdollisimman paljon tuulilasin läpi. Vähiten mairittelevat arvosanat se saa silloin kun se katsoo poikkeuksellisen paljon peruutuspeiliin.
Tuulilasin läpi katsomista:
Ajatellaan vaikkapa vuotta 2000. Kuumimpien sektorien osakkeissa on mielettömät odotukset sisällä.
Sijoittaja kuulee ystävältään mehukkaan anekdootin. Ystävä on kuumalla sektorilla hommassa jossa asiakkaiden aktiivisuuden vaihtelu näkyy ensimmäisenä.
Anekdootti on että asiakkaat ovat ekaa kertaa pitkään aikaan ihan hitusen passivoituneet. Ei vielä näy missään mitä firmat raportoi tai tiedottaa.
Sijoittaja myy osakkeensa.
Peruutuspeiliin katsomista:
Kaikki tuoreinkin uutisvirta ja data edustaa tätä peruutuspeiliosastoa.
Ajatellaan että suhdannetilanne on surkea. Markkinan tuntosarviin osuu kuitenkin ihan ekoja heikkoja signaaleja siitä että pahin olisi takana.
Markkina lähtee epävarmaan sahaavaan nousuun kun tuulilasi- ja taustapeiliteema hakevat toisistaan yliotetta päivästä toiseen.
Lagging data vahvaa, talous tuskin vielä syyskuussa taantumassa, leading indikaattorit kertovat taantumasta
U.S. talous näyttää taustapeilistä katsoen melko vahvalta. Tuulilasista näkyy taantuma eli tilanne jossa…
… heikkenevät vuorovaikutuksessa keskenään enemmän kuin muutaman kuukauden.
Taantuma ei tarkoita sitä että “vahvasta” taloudesta tulee “heikko”.
Taantuma tarkoittaa sitä että vahvemmasta suhdannetilanteesta tulee selvästi heikompi em. prosessin kautta.
Useimmissa tapauksissa tähän ei liity valtavaa dramatiikkaa.
Taantuma-arvaukseni on toki vain arvaus muiden joukossa mutta pidän siitä edelleen tiukasti kiinni.
