Sota jatkunee yli talven ja Euroopan talous ottaa osumaa. Tulevaisuus näyttää synkältä. Jotkut osaavat näkevät graafeista jo nyt indeksien pohjaavan, mutta mutta …
Ote artikkelista: Ukrainan menestys ohjaa Euroopan talouskehitystä
Tällä kertaa inflaatiota ajaa ylös energian hinnan nousu. Nopeita säästötoimia on jo viritteillä, mutta isot muutokset vaativat vuosia. Kun kaasuvarannot alkavat tyhjentyä jo ensi kesänä, katse kääntyy ongelman alkulähteeseen eli Ukrainassa sotivaan Venäjään.
Tilanne ei helpotu ennen kuin sota loppuu. Siksi länsimaiden aseapu ja Ukrainan sotamenestys voivat olla nyt Euroopan talouskehityksen tärkein tekijä.
Sodan loppuminen ei taida heti avata putkia naapurista (joista Itämeressä olevat on jo räjäytetty)?
Euroopan energiainfra joudutaan osin rakentamaan uudelleen käytännössä joka tapauksessa ellei aivan ihmeitä tapahdu, rauha tulee maan päälle ja Putin on Euroopan ylin kaveri ja antaa kaasun virrata jäljellä olevien putkien kautta mielin määrin.
Inflaatiosta voi tulla muuten pomppuisaa. Parhaillaan energian hinta romahtaa Euroopassa ja LNG-alukset eivät pääse edes satamiin jotka on pullollaan laivoja kun kaasuvarastot pullistelee. Tämä talvi mennee ihan ok ellei tule todella kovia pakkasia tai esim. Norjan kaasuputket räjähtele.
Sen sijaan talvi 23/24 on vielä mielenkiintoinen kysymysmerkki. Toisaalta Brysselissä ei ole koskaan kulutettu näin paljon kampawiineriä kriisin torjumisessa. Jokaisella on varmasti motivaatio pelastaa Eurooppa suuremmalta kriisiltä tai koko EU-projektin tulevaisuus on uhan alla. Sekös varmasti motivoi keksimään ratkaisuja.
Lisäys: tässä päivittäinen kaasun spottihinta Hollannissa, melkoista heilumista. Kaasu voi olla 300 euroa megawattitunnilta tai 50 euroa.
Tämä on taas tämä kaveri jolla on jotain ”tietoa”. Hän varmaan muuntautuu kärpäseksi päivisin Fedin pääkonttorin katossa.
Artikkelista lainattua:
" Some officials have begun signaling their desire both to slow down the pace of increases soon and to stop raising rates early next year to see how their moves this year are slowing the economy. They want to reduce the risk of causing an unnecessarily sharp slowdown. Others have said it is too soon for those discussions because high inflation is proving to be more persistent and broad."
…
Investors in interest-rate futures markets now expect the Fed to raise rates to 5% by the spring, according to CME Group. Last month, most officials projected lifting rates to at least 4.6% next year.
If officials decide to raise rates by 0.5 point, or 50 basis points, in December, they would have reason to worry about triggering another market rally, said Kathy Bostjancic, chief U.S. economist at Oxford Economics. “The equity market has been so eager to see pivots by the Fed,” she said. “Fed officials have to explain that 50 basis points is still a meaningful increase.”
Näiden kanssa pitää muistaa, että näistä vesseleistä jokainen on antanut viime päivinä omia näkemyksiään. Varsinaiset päätökset tehdään kuitenkin yhdessä, jossa Powell:in näkemyksillä on iso paino.
Muistutan vaan pivotin perään haikailevia, että se ei todellakaan heti pakolla johda pörssinousuun. Ja toki nämä puheet ovat vain nousuvauhdin hidastamista ei pivot.
En keksi yhtään aspektia millä Eurooppa on nyt paremmissa asemissa kohtaamaan energiashokin kuin lokakuussa 1973. Nyt Snapin ja monien muiden USA:n isojen teknoyhtiöiden arvo puolittuu tai laskee kolmanneksen nykyarvoista, koska korot nousee ja tulokset jopa kasvavat mainiosti, mutta tulosodotuksiin nähden ne ovat pettymyksiä. Tällä foorumilla on todella hyvää, asiantuntevaa ja syvällistä keskustelua, kiitos kaikille kirjoittajille. Viimeiset 14 vuotta markkinoille on lisätty miltei jatkuvasti uutta elvytystä ja on ollut selkeästi havaittavissa, että likviditeetti päätyy nopeasti osakemarkkinoille, niin tuollainen suunnanmuutos voisi vaikka aiheuttaa vuoden 1929 tyylisen romahduksen tai vastaavaa. Nythän likviditeetin vähentäminen ei ole ehtinyt edes alkaa täysimittaisesti, niin heti on suurta hermoilua havaittavissa markkinoilla samaan aikaan kun talous näyttää menevän taantumaan. talous oli jo jäähtymässä ennen koronaa. Korona kriisiytti tilanteen sekä kysyntä- että tarjontapuolella. Eurooppa ottaa nykytilanteesta isomman osuman kuin Yhdysvallat ja keskuspankkien toimet tulevat eroamaan toisistaan. Vuosikymmenen ajan EKP on seurannut Fedin politiikkaa. Massiivinen elvytys sai talouden kuitenkin uuteen nousuun, joka nyt taas on jäähtymässä uudestaan.
70-luvulla oli enemmän niin että Fed de facto otti matsia ammattiyhdistysliikkeen kanssa. Työntekijöillä oli joukkovoimaa, ja se oli yksi avainjuttu sitkeiden inflaatiopaineiden taustalla.
Tällä hetkellä Fed ottaa matsia Corporate American kanssa.
Viimeksi mainittu:
puolustaa toistaiseksi erinomaisella menestyksellä marginaalejaan nostamalla aggressiivisesti hintoja (onnistuu koska kotitaloudet nauttineet ensin 11 vuotta talouden ekspansiota 2009–20 ja siihen päälle 2020–21 outoudet)
pitää kiinni työntekijöistä kynsin hampain ja rekryää varmuuden vuoksi lisää koska trauma siitä että kysyntää on ollut valtavasti, työntekijöitä ei
En usko että hirveän kauaa enää Corporate Americalle on kivaa ottaa matsia näin.
Matsi päättynee taantuman alussa niin että normaalia jyrkemmin rojahtaa kysyntä ja hinnoitteluvoima ja näiden myötä marginaalit.
Gradually, then suddenly.
Ei mikään maailmanloppu, mutta tämän syklin erikoisuus.
Oi ja voi kun osaisi ennustaa miten tämä tulee vaikuttamaan erilaisiin arvopapereihin.
Allekirjoittaneen salkku koostuu pitkälti US / USD listatuista globaaleista yhtiöistä, joiden tulos ei kuitenkaan ole (suoraan) riippuvainen US consumerin kysynnästä, eli business tehdään joko amurikan ulkopuolella tai valtion kanssa.
Lyhyellä matematiikalla voisi kuvitella, että tämä US kysynnän romahtaminen → taantuma olisi hyvinkin positiivinen tapahtuma, jopa suoraan esim. kuvailemani kaltaisen yrityksen osakkeen hinnalle, kun FED alkaisi hölläämään narua syiden löytyessä yrityksen oman toimintakentän ulkopuolelta (US sisämarkkinoilta), mutta pelkään pahoin ettei todellisuus ole aivan näin yksinkertaisen ruusuinen
The CAPE Ratio (also known as the Shiller P/E or PE 10 Ratio) is an acronym for the Cyclically-Adjusted Price-to-Earnings Ratio. The ratio is calculated by dividing a company’s stock price by the average of the company’s earnings for the last ten years, adjusted for inflation.
Kaasu voi olla 300 euroa megawattitunnilta tai 50 euroa.
Hän varmaan muuntautuu kärpäseksi päivisin Fedin pääkonttorin katossa.
