Varmaan kaikilla perusskenaario on että inflaatiovauhti hidastuu ensi vuonna.
Mutta kukaan ei todellakaan tiedä kuinka paljon.
Jokaisen joka finanssimaailmassa puhuu itsevarmaan sävyyn ennusteestaan pitää ensin näyttää miten hänellä on aikaisemmissa sykleissä inflaation ennustaminen onnistunut.
Lama peruttu tältä kvartaalilta saksanmaalla.
Kyllä se varmaan joskus alkaa, kun riittävän kauan kärsivällisesti odotamme.
Muistuksena että vaikka nyt odotetaan inflaation nopeaa taittumista on se monesti vienyt vuosia, ja vähän lisää vuosia näin korkeilta tasoilta.
Tässä vielä saksan, suomen aikaa kolmelta tulleet inflaatioluvut, siinä meni eiliset ekp-höpinät saman tien vessasta alas. Tai siis ollaan takaportilla, eli emme teekään niin kuin luulin koska data.
USA;n päivän saalis hetki sitten:
Ennustajat parantavat tahtia, mutta reaalikorko edelleen pakkasella, joten nyt kannattaa yktsityisten ja yritysten ostaa kaikki mihin rahat riittää - velaksi. (siis vuoden aikana tarvittava, ei osakkeita)
Ja luvut menee siis ekana toteutunut, keskellä ennuste ja oikealla viimekertainen.
Ja vielä jenkkikorot, ylös mennään taas, eilen tosin laskettiin:
Minä kun näitä korkokäyriä tykkään seurailla niin osui tällainenkin hyvä kuva eteen. Aina mahtuu pieni karhuilu näinkin koviin nousupäiviin. 
Mielenkiintoinen nosto tämäkin.
Jo aiemmin Juurikki mietti, etta mihin ihmeen laskelmiin se transitory-ennustus perustui. Onko tietoa, perustuiko se ylipaansa laskelmiin vai ehka “ajan hengen” tulkintaan? Analogia porssikurssien nopealle nousulle koronakuopasta? Viran puolesta tehtya tyynnyttelya, jolla laimennellaan mahdollista syntyvaa paniikkia?
Alla toissa päivänä julkaistu Lyn Aldenin haastattelu, jossa hänen näkemyksiään makrosta ja markkinoista.
Timestamps:
00:00 Introduction
19:54 What Will Cause The Fed To Pivot?
26:21 The Treasury Market Is Not In Full Panic Mode Yet
33:45 Recession Risk
35:24 Asset Allocation
38:26 The Dollar and Emerging Markets
45:45 Energy
53:49 When Will The Dollar Stop Rising?
01:01:54 The Long-Term Debt Cycle
Ehdoton katselusuositus viikonlopulle!
Oli muuten taas kerran tosi hyvää settiä. Lyn:hän on jo useamman vuoden ennustanut tämän velkahulabaloon lopputulemana olevan velkakuorman tarkoituksellinen inflatointi 1940-luvun malliin.
Säikäytti kyllä pahasti, kun aletaan olla siinä pisteessä, että samaa tarinaa sai lukea hesarista:
Samaa Napierin haastattelua taisi Vernerikin lainailla taannoisessa vartissaan.
Tällä hetkellä ainakin minä pohdin päätäni puhki, että miten parhaiten näistä taikaseinästä reväistäviin miljardeihin pääsisi osalliseksi…
Kun olisikin keino velkavivuttaa samalla riskit halliten 
Napier on tätä povaillut jo pitkään.
Aika hyvin muuten ennustettu, näinhän nyt EKP tekee.
Ongelmana on jo halventunut euro ja samaan aikaan lannoite ym välttämättömyyksiä tuottava teollisuus seisoo euroopassa korkean energian hinnan seurauksena. Jos jotakin euroalueella kannattaa toivoa, niin dollarin heikentymistä suhteessa euroon, koska heikentyneellä eurolla ollaan pakon edessä ostamassa välttämättömyyksiä muutaman kuukauden päästä. Ei vain ehkäpä ole realistista.
Oma veikkaus on että Ekp joutuu nostamaan ohjauskoron korkeammalle kuin Fed.
Saksassa ruoka kallistuu ennätystahtia ja sama edessä meillä kaikilla.
Tässä Salkunrakentajan jutussa ei ole kauheasti mitään uutta, jos on tätä ketjua seurannut. Koronnostoista puhutaan tässäkin artikkelissa ja juttuun on lainattu Nordean analyytikoiden Lauri Vepsäläisen ja Antti Koskivuon ajatuksia.
Nordean Vepsäläisen ja Koskivuon mukaan keskuspankin kyyhkymäiset linjaukset tukevat odotusta siitä, että nostotahti hidastuu 50 korkopisteeseen joulukuussa ja ensi vuoden helmikuussa nähdään vielä yksi 25 korkopisteen nosto.
Tällä kohti keskiviikkoa…
Niinpä.
Normalisoitu S&P 500 EPS tälle vuodelle $150 ja ensi vuodelle $160?
Alla on tiivistettynä se mitä olemme oppineet historiasta ja mitä vastaan tosi rohkeasti tällä kertaa on toisin oletetaan jos väitetään että normaali EPS on $230 tai sinne päinkään.
Trumpin massiivisen yritysveroalen täysimääräinen siirtyminen asiakkaiden hyödyksi voi vielä kestää vuosia…
… mutta muuten kaikki tuloskuplaa edesauttaneet normaalista poikkeavat väliaikaiset fundamentit ovat hiljalleen murentumassa.
Robert Shiller kiinnostui 70-luvulla USA:n pörssihistoriasta.
S&P 500 perustettiin vuonna 1957. Shiller konstruoi sille vertailukelpoisen market cap weighed -vastineen taaksepäin aina vuoteen 1871 saakka.
Shillerin silmään pisti markkinoiden huomattavan voimakas heilahtelu.
(Korjaan tässä indeksiluvut niin että ne ovat kaikki syyskuun 2022 dollareissa.)
Vuoden 1871 alusta vuoden 2013 alkuun indeksi heilahteli näin:
106 – 80 – 335 – 110 – 537 – 104 – 381 – 173 – 890 – 333 – 2551 – 1056 – 1908.
Shilleriä kiinnosti se miten osakemarkkina ennakoi pitkän aikavälin fundamentteja.
Vuoden 1871 large cap -bisneksillä oli hyvin vähän tekemistä 1900-luvun viimeisten vuosikymmenien bisnesten kanssa.
Kysymys oli miten markkinat ennakoivat fundamentteja usean vuosikymmenen tähtäimellä. Bisnesten arvo on niiden kaikki tulevat osingot diskontattuna kulloiseenkin hetkeen.
Osakemarkkina onnistui tehtävässään sitä paremmin mitä etevämmin se näki:
Loppuosa heilahteluista – se mikä ei reflektoinut tulevia fundamentteja – oli tuotto-odotusten heilahtelua.
Tulokset olivat yllättävät. Markkinoiden kyky ennakoida pitkän tähtäimen fundamentteja oli melko olematon. Ehkä paremmin ilmaistuna: fundamentit olivat markkinan tasolla hämmästyttävän vakaat, eivätkä näkymien muutokset oikeuttaneet juuri minkäänlaista heilahtelua.
Yksittäisen yhtiön osakkeen kohdalla kauppoja harkitessaan sijoittajat korostavat yleensä näkymien muutoksia enemmän kuin tuottovaatimustensa muutoksia.
Mutta sitten kun nämä yksittäiset firmat kootaan Corporate Americaksi, homma ei ollenkaan täsmää.
Indeksi heiluu villisti, sijoittajat kuvittelevat ymmärtävänsä ja painottavansa fundamentteja; kuitenkin indeksitasolla käytännössä vain tuottovaatimukset muuttuvat, ei mikään muu olennainen.
On samantekevää kuinka paljon bisnekset muuttuvat. Tulevat osingot ratkaisevat, ei se miten näennäisesti bisneksenteko mullistuu.
Kansantalous ja kilpailu lopulta asettavat puitteet ja armottoman regression to the mean -ilmiön.
Markkinan tasolla hyvin optimistiset ja hyvin pessimistiset narratiivit yhtä lailla loppujen lopuksi osoittautuvat tyhjiksi. Ne saattavat olla vastustamattoman uskottavan oloisesti rakennettuja mutta se on petollista.
Indeksin sekulaareihin huippuihin on useaan otteeseen liittynyt mega cap glamour -kupla. Siis glamour-osasto irtantuu poikkeuksellisesti muusta large cap -skenestä.
Näin tapahtui 1906, 1929, 1972, 2000 ja 2021.
Joka kerta näiden mega cap glamour -kuplien huipentumista on edeltänyt piensijoittajien kiihkeä spekulointivaihe pienempien yhtiöiden osakkeilla.
Se homma on kosahtanut mutta osakesijoittaminen on edelleen ollut muodikasta. Siksi fokus siirtynyt: quality at any price.
Joka kerta näitä mega cap glamour -kuplia on seurannut tilanne jossa osakesijoittaminen ylipäätään on ollut paljon vähemmän muodikasta ja arvostustasot laajasti paljon matalammat.
Tyypillisesti piensijoittajien kiihkeimmästä spekulointivaiheesta kestää vähintään pari–kolme vuotta, ehkä enemmänkin, siihen kun markkinan tasolla arvostukset normalisoituvat.
Ja siis mega cap glamour -kuplan huipentumisesta menee vähintään pari vuotta siihen että arvostukset normalisoituvat.
Kaikki on toistaiseksi mennyt käsikirjoituksen mukaan ja aikataulussaan.
Kulunut viikko oli ihan ekat alkumaistiaiset vaiheesta kaksi. Vaiheen kaksi jälkeen tulee ehkä vaihe kolme tai sitten ei.
Kuluttaja sanoo “not today” lamaa karhuileville myös Saksassa.
Onko nämä aina euroina? Siis tarkoitan, että onko tässä hinnat nousseet ja sitä kautta plussa merkkinen, kaipa sitten pienemmälläkin määrällä pärjätään, jos hintoja on nostettu tarpeeksi?
Jos ruuan hinnat Saksassa on nousseet esim paljon ja bensat ja muut, niin onko tuo vahva vai heikko?
Edit @Jarnis eli sitten on ihan suht vahva tulos.
Kyllä nuo retail sales -luvut ymmärtääkseni ovat inflaatiokorjattuja (ja inflaatiota voi sitten ihmetellä kuluttajahintaindekseistä)
Ja bensa sekä autot on tuosta otettu pois. Ja NSA-luku on not-seasonally-adjusted
German Retail Sales measures the change in the total value of inflation-adjusted sales at the retail level, excluding automobiles and gas stations. It is the primary indicator of consumer spending, which accounts for the majority of economic activity.
Saksan suhteen ihan olennainen ero aiempaan on Oktoberfest, jota ei siis järjestetty viimeisen kahden vuoden aikana ja joka varmasti näkyy “retail sales” - luvuissa. Tulee näkymään syyskuun lisäksi myös lokakuun luvuissa.
