Nousumarkkinat ja laskumarkkinat ovat aina erilaisia ja eri tekijöistä johtuvia, mutta ihmispsykologia ei muutu. Ihmispsykologia on se, joka tuon samantapaisen kuvion ainakin osittain aiheuttaa. Karhumarkkinarallit ja toivot uudesta nousumarkkinasta, kunnes todellisuus paljastuu ja optimismi lopulta taittuu.
5 tykkäystä
Totta. Vaikea vain nähdä kasvuosakkeiden varsinkin enää ottavan tukkaan jo nyt nähtyjen -70-90% laskujen jälkeen.
7 tykkäystä
@Santtu3 Pointtisi on paikallaan, mutta tyypillisesti ensin spekulatiiviset ja pienyhtiöt laskettelevat ja lopulta myös vakaat suuremmat yhtiöt.
6 tykkäystä
S&P500:n 30-vuotista käyrää logaritmisella asteikolla tarkasteltaessa, complacency vaihe näyttää ilmeisemmältä. 
18 tykkäystä
Mitä logarytminen asteikko kertoo? Juurikki ei ole koskaan älynnyt, miksi maapallon pyöreyden oivaltamisen soveltaminen johtaa tälläiseen visuaalisen presentaation stignafuuliaan. (Kaveri käski käyttää näitä termejä). 
Ainoa selitys sen käytölle on aiemmin ollut kalliiden paperilehden palstamillimetrien säästäminen? Mihin me sitä enää tarvitaan?
Totta. Joskus suhteuttamiselle on peruste. Ei aina.
Pörssien suunnan kannalta tällä huomautuksella on paljonkin tekemistä. Visuaalisesti maailman hahmottavia ihmisiä, kuten Juurikki on niin helppo huijata valitsemalla aina kuhunkin tilanteeseen sopiva käppyrä.
Meille lineaaris-aritmaattisesti ajatteleville ihmisille (99,999 %) tulisi esittää asiat niin, että tavan Juurikitkin älyää.
Hyvää yötä.
21 tykkäystä
Logaritmisen asteikon hienous on siinä, että jokainen 100% nousu näkyy kuvassa saman kokoisena harppauksena millimetreinä mitattuna.
Esimerkiksi nousu pisteluvusta 100 pistelulukuun 200 on logaritmisella asteikolla saman kokoinen kuin nousu 2000 → 4000. Molemmissa nousuissa sijoittaja on voinut tuplata sijoituksensa.
Lineaarisella asteikolla kymmenien vuosien takaiset 100% kurssinousut ja 50% kurssilaskut näyttisivät mitättömiltä viime vuoden 20% kurssilaskun rinnalla.
Logaritminen asteikko siis auttaa hahmottamaan pörssien suuntaa eri vuosina useiden vuosien tai vuosikymmenien tarkastelujaksolla.
116 tykkäystä
Miten Kultakutri tähän liittyy? Ei kai vaan Marianne salaa odota näyttämölle seuraavaksi kolmea karhua?
3 tykkäystä
Viitannee englannin kielen sanan Goldilocks merkitykseen 2:
(used attributively) A happy medium or optimal point between two extremes.
En ole ilmaisuun aiemmin törmännyt suomeksi.
Ks myös Goldilocks economy
5 tykkäystä
Hieman valtavirrasta poikkeava näkemys inflaatiosta ja sen vaikutuksesta osakemarkkinaan.
127 tykkäystä
Aika lailla saman suuntainen on myös oma näkemykseni - ei pidä tuijottaa tuota y/y headline numeroa koska se johtaa vahvasti harhaan.
Enemmänkin alkaa jo vähän huolestuttamaan kuinka iso “dippi” deflaation puolelle saadaan tässä vielä aikaan. Miksi ostaa jotain ei-välttämätöntä juuri nyt kun sen saa muutaman kuukauden päästä halvemmalla? Esim. työn puolesta seuraamani tietokonekomponentit ovat juuri ottamassa tuplaosumaa - euro vahvistuu taalaan nähden, joka laskee hintoja ja ostajat ovat odottavalla kannalla koska “kaikki tietävät että hinnat tippuvat”, varsinkin kun joissain segmenteissä tapahtui vahvoja ylilyöntejä syksyn uutuuksien osalta jotka hinnoiteltiin viime vuoden inflaation hengessä taivaisiin.
Ja mitä tekevät keskuspankit jos yhtäkkiä saadaan pitempikestoista deflaatiota joka alkaa selvästi näkymään kysynnässä laaja-alaisesti? Ei taida hirveästi löytyä historiasta esimerkkejä mihin verrata. Teoriassa tietenkin hommaa voi yrittää fiksata helposti, Brrrrr-printterit vaan käyntiin, mutta jo aiemminkin on tuskailtu kuinka nuo temput eivät suoraan vaikuta reaalitalouteen, tai ainakin on viivettä.
47 tykkäystä
En usko tämänkään viestin/twiitin vanhenevan hyvin.
Defensiiviset pajat on vasta alkaneet ottaa osumaa (odotetusti) ja ilmoittaneet muutosneuvvotteluista ym.
Nousu vaatii keskuspankkien tukipakettia ja sitä ei taida olla ihan heti luvassa?
Lisäksi vaikutusvaltaiset some heebot uskottelevat euroopan olevan veturina. Täällä on sota käynnissä, muistutuksena.
12 tykkäystä
Täh? Ei ainakaan täällä ole sota käynnissä, täällä Suomessa. Apu Ukrainaan toki maksaa, mutta se samalla kasvattaa bkt:ta. Lisää apua Ukrainaan, niin Euroopan talous elpyy.
18 tykkäystä
Kiva kun tuut kertomaan jokaiseen mun näkemykseen, ettet usko sen vanhenevan hyvin.
Oon nyt monta kuukautta (syys-lokakuun vaihteesta) hyvin johdonmukaisesti esittäny näkemyksiä siitä, miksi uskoin osakemarkkinoiden pohjaavan lokakuussa ja miksi uskon karhumarkkinan todennäköisesti päättyneen, tai vähintäänkin kuukausia kestävään nousuralliin.
Tähän mennessä tämä näkemys on ollut melko erinomainen, etenkin vielä kun se on annettu ennen pohjan syntymistä osakemarkkinoilla sekä samaa narratiivia toistettu siitä eteenpäin.
Monet isot indeksit molemmilla puolin Atlanttia ovat muuten pohjanneet juuri ennusteen mukaisesti ja nousseet jo määritelmän mukaisesti uuteen härkämarkkinaan.
146 tykkäystä
Jos sanotaan, että karhumarkkinasta 2023 tulee lässähdys (heh), niin millaiset sektorit hyötyvät siitä eniten? Vai tasaisesti kaikki? Kun esim. korkeasta inflaatiosta kärsii teknot etukenossa, niin voisiko vastapuoleisesti olettaa teknojen tähtäävän taas 
?
12 tykkäystä
Itse en kyllä ole tavannut yhtäään uskottavaa “markkinakommentaattoria”, joka ei näitä ilmiselviä havaintoja datasta osaa tehdä.
On myös hieman absurdia olettaa maailman vaikutusvaltaisimman keskuspankin, jossa yli 400 ekonomistia töissä, olevan niin pihalla todellisuudesta, että nämä havainnot olisivat menneet ohi.
Kannattaa muistaa, että se, mitä FED tekee ja sanoo, ei ole sama kuin mitä FED tietää.
40 tykkäystä
Oma veikkaus, että taantuma laskee pitkiä korkoja, joka tukee koroille herkkiä defensiivisiä. Hyviä sijoituksia tullee olemaan esim. laadukkaat, ei-ylivelkaiset reit:it ja telekomit. Teknoille ei tuo pelkkä korkojen lasku riittäne, kun tuloskasvu tyrehtyy, mutta joskushan sekin kääntyy taas nousuun.
Näin yleisesti tulee kyllä jännittävää seurata tätä kaikkien aikojen eniten yleisesti etukäteen hyväksyttyä taantumaa… Miten paljon on jo hinnoissa? SP500 consensus tulosennusteet näyttää vielä varsin optimistisille, mutta uskooko markkina niihin nyttenkään?
Muuttuvien korkojen Suomessa tulee kyllä näin maalaisjärjellä hurjaa kyytiä. Kuluttajien ostovoima sakkaa pahasti ja asuntokauppa etenkin uusien osalta on jo romahtanut. Valtiolla ei ole varaa kuluttaa lisää ja myös yritykset kiristää investointejaan.
Kaikki tapahtuu taloudessa kuitenkin viiveellä. Saattaa käydä vaikkapa niin, että USA:n talous on jo vuodenlopussa takaisin nousukiidossa ja Suomessa lama vasta aluillaan. Pörssit saattaa silloin voida keskimäärin ihan hyvin.
14 tykkäystä
Tämähän tuli yllättävän nopeasti vastaan. Aiemmin spekuloitiin, että olisi edessä vasta myöhemmin keväällä. Millaisia vaikutuksia arvelette olevan vai onko mitään vielä tässä vaiheessa?
4 tykkäystä
Eikö tuo sama katon nostoon liittyvä rituaali tapahdu siellä kerran kaksi vuodessa? Sinällään hassu mutta harmiton tapa.
10 tykkäystä
Riippuu, millainen draama tästä syntyy. Etenkin 2011 nähtiin melko kovakin pudotus Yhdysvaltojen osakemarkkinoilla. Vastaavasti viimeisimmät kierrokset ovat olleet muodollisuuksia.
Todennäköisesti tilannetta helpottaa demokraattien menestys välivaaleissa.
Jos tästä jotenkin saadaan aikaiseksi pahasti lukkiutuva tilanne, voi osakepuolella olla ostopaikkoja tiedossa.
3 tykkäystä
Ihan hyviä inflaatio kommentteja Jukalta.
Inflaatioluvut tullee luultavasti alas viel enemmän lähikuukausina…
Itse näen että inflaatio ei kuitenkaan ratkaise koko asiaa… sillä Fed ei laske tuota korkoa heti vaikka inflaatio olis 4-5 % luokkaa. Eikä korkoja lasketa heti edes vaikka inflaatio olis luokkaa 2-3 % sillä keskuspankit haluaa nähdä pidemmän jakson että inflaatio on voitettu.
Eli ykkösongelma ei ole inflaatio vaan korko. Ja se tulee olee korkea koko vuos 2023. Se on korkea myös vaikka Fed laskiskin sitä pienen pykälän loppuvuonna 2023. Eli korkeasta korosta tulee se peikko pörssille sijoitusvuodelle 2023.
Näyttää siltä että sijoittajat ei tajua sitä kun pörssit nyt noussut pari kk kohti ATH…
Korkea korko on täysin uus tilanne kuluttajille kun ovat elänneet 0 korkovuosia. Asuntolaina koron nostot tulevat viivellä usein 12 kk diili. Jenkeis ei ole % yhtä paljon asuntolainaajia yhteiskunnas kun esim skandinavias mutta on niitä sielläkin. Mut kun lisää soppaan kulutuslainoja niin kyllä ihmiset on pulas kaikkial maailmas koron maksujen kaa 2023.
Lisäks kun asuntosijoittajat myyvät panikissa asuntoja useassa maassa ja hinnat asunnois tulee alas. Ne asunnot ostaa tavalliset “ei sijoittajat” jolloin koronmaksajia tulee lisää.
Vastikkeet nousee kaikissa asunnoissa maailmal 2023. Inflaatio nostanut kummiskin remontin hintaa ja lämmityskuluja.
Eli ihmisten rahat menee enemmän asuntokuluihin ja korkoihin 2023.
Palkat ei näytä kaikkialla nousevan samaan tahtiin
Pointti:
Tämä johtaa viiveellä siihen että kuluttajat joutuu laittaa enemmän rahaa korkomaksuihin ja asumiseen. Rahaa tavalliseen tuotekukulutukseen vähenee. Se on näkynyt jo nyt auton ostoissa. Kalliissa tuotteissa se näkyy jo nyt.
Kuluttaja lyö rahahanat kii 2023… se tulee viiveellä mutta se tulee varmasti sillä korkomaksut ei poistu 2023
Pointti 2:
Kuluttajat kun laittaa rahahanat ja lompakon kii näkyy se yritysten myynnissä. Tuotteita ei mene kaupaks. Se tapahtuu 2023. Etenkin kulutus tuotteiden yritysten tulokset ja liikevaihdot laskee. Eli sen alan pörssikurssit ei voi millään nousta 2023. Ja alihankkijat ja toimitusketjut alana sakkaa sitä myöden myös.
Elikkä vaikka miten inflaatio tulee alas niin se ei ole yksin peruste sille että pörssikurssit pitäis nousta ainakaan korkealle sillä talous on vaikeuksis kuitenkin korkeiden korkojen kaa. Ja sillä ei ole niin väliä tavallisel kuluttajalle onko lainan korko 3,5 tai 4,5… pulassa kuluttaja on kuitenkin. Sijoittajat ovat nyt hukassa väitän etenkin kun kyttäävät onko inflaation takia Fed korko 4,9 vai 5,1.
It doesn’t matter. Talous sakkaa kuitenkin kuluttajien kautta 2023.
27 tykkäystä