Samoja havaintoja/odotuksia itselläkin. Suomi tulee valitettavasti olemaan etulinjassa ottamassa iskuja vastaan Euroopan taantumassa. Suomalaiset ovat nettovarallisuudeltaan melko köyhää ja pienituloista kansaa, puskureita ei siis talouden taantumaan juurikaan ole. Iso osa varoista on vieläpä kiinni omassa asunnossa ja/tai sijoitusasunnoissa, mihin korkojen nousu osuu ehkä kaikkein kovimmin. Ja kuten @Jamon mainitsi, eurooppalaisittain poikkeuksellisen suuri osa kotitalouksien lainoista (jopa 90%) on vaihtuvakorkoisia, eli korkotason nousun vaikutus on välitön ja huomattava. Meillä oli jo valmiiksi mm. verotuksesta johtuen hintataso maailman korkeimpien joukossa, ja tähän nyt on saatu vielä inflaatiolla ainakin +10% päälle.
Lisäksi valtiontaloutta joudutaan sopeuttamaan isolla kädellä, mikä tarkoittaa vääjäämättä joko leikkauksia palveluista tai/ja veronkorotuksia. Sotekriisin/-uudistuksen kun vielä ottaa mukaan kuvioon niin aika valitettavan karhuinen kuva tulee Suomen talouden lähitulevaisuudesta.
Yritysten arvon määrityksessä ei käytetä fedin ohjauskorkoa vaan jenkkien kymppivuotista. Ja on pikemminkin niin, että fed tekee niin kuin markkinat (korkotaso) odottavat eikä toisinpäin. Markkina / korkotaso luonnollisesti katsoo jo tulevaan, kun taas fed elää puheillaan tässä päivässä tai jopa menneessä.
Yritysten markkina arvo on pörssikurssi. Ja siihen kyll vaikuttaa isosti kvartaalitulokset ja yrityksen oma arvio tulevaisuudesta ja ohjeistus tulevalle vuodelle. Eli kun yritykset joutuu tiputtaa ohjeistuksia 2023 siks että myynti ei vedä kulutuksen droppaamisen takia niin ei siinä Fed eikä mikään 10 korko voi yhtään mitään asialle …
Kurssi on firman arvo jonkin verran tulevaisuudessa. Tässä voi sitten arvuutella onko viime vuoden pulkka vain tämän vuoden myynnin heikentymisen fronttaamista ja onko kurssit jo fronttaamassa sitä että notkahdus on lyhytaikainen ja nyt jo hinnoitellaan 2024 bisneksiä.
Yrityksen markkina-arvo voidaan laskea tulevien kassavirtojen avulla, kun ne diskontataan tähän hetkeen. Diskonttokorossa käytetään yleisimmin apuna jenkkien kymppivuotista kuten sanoin.
Funda tietenkin vaikuttaa merkittävästi arvoon, mutta myös tämä korko, erityisesti yrityksillä, joilla odotetut kassavirrat on pitkällä tulevaisuudessa (esim useimmat teknoyhtiöt).
Kannattaa tämä asia ottaa haltuun, jos vielä epäselvää.
Samoin kommentoisin, että lähinnä voidaan arvioida. Laskeminen kuullostaa jo matemaattiselta totuudelta. Mitä epävarmempia on näkymät, sitä vaikeampi yhtiöitä on arvottaa ulkopuolelta käsin. Firman sisällä pystytään jo vähän tarkemmin näkemään parin vuoden päähän.
Jotkut väittävät että pörssikurssit “ennustaa tulevaisuutta” 6-12 kuukautta.
Jo tämä väli sisältää 2 kvartaalia joka on todella paljon nykymaailmassa!
Okei kesäkuu -22 siis ennusti lamaa joulukuuksi-22 ja lokakuun -22 kurssit ennustaa lamaa huhtikuulle -23 jos mennäään ton 6 kuukauden mukaan.
Jos taas mennään 12 kuukauden mukaan lamat tulee kesäkuussa ja lokakuussa-23.
Sinänsä hauska oli toi Jukka-Pekka Morganin “sykli” Ssab:n kanssa, sellanen kuukauden mittainen “sykli” tällä kertaa että saivat halvemmalla ostettua, nythän kurssi taas on B-osakkella se 5,5 euroa.
Mielestäni pörssikurssit eivät ennusta juuri seuraavaa päivää pitemmälle…
En ole varma onko tämä jo huomioitu mutta Nordnetin Martin Paasi ennustaa aika synkkää tulevaisuutta pörssissä eli veikkaa 67 pinnan laskua 2021 huipuista, joka esim. OMXHGI:llä tarkottaisi about 12 200 kun nyt ollaan 32 907:ssä.
”Olisin vielä aika varovainen. Jokaisen pitää miettiä oma uskonsa koronnostoihin ja inflaatioon. Me odotamme, että osakemarkkina tulee vielä kärsimään.”
Ja muurin takana HS.
”Alkuvuoden tärkeä teema sijoitusmarkkinoilla onkin inflaation laskun herkeämätön seuraaminen.
Vaarana on se, että odotukset markkinoilla on mitoitettu toivotun kehityskulun mukaisiksi. Sitkeydellään yllättävä inflaatio voisi tällöin tulla sijoittajille järkytyksenä.”
Martin on aikalailla yhden agendan kertoilija - jopa professori on antanut kuittia.
Itsessä tuntuu että usein juuri pohjilta nähdyn pienen nousun jälkeen alkavat fundamenttiperusteiset kommentoimaan “ettei tämä todellakaan ollut tässä”. Noh katsotaan miten tällä kertaa käy.
Karhuilusta on vaikea päästää irti. Sama mantra toistuu olit sitten foorumin ikikarhu (tunnistat kyllä itsesi) tai median lainaama asiantuntija. Mietin kovasti, kun luen noiden juttuja, että kun eivät selvästi ole enää menossa mukana, niin miksi edes kommentoivat asiaa/lukevat koko palstaa? Mikäli haluaa ostaa absoluuttiselta pohjalta, niin niitä mahdollisuuksia tulee ehkä kerran 10-vuoteen ja silloinkin missaa muiden aikojen tuotot. Harvalla pää kestää päästää irti karhuilustaan ja alkaa ostamaan trendin mukaan.
Ja jotta viestissäni olisi edes jotain sisältöä, niin ennustan otsikon mukaisesti pörssin suuntaa. Tällä hetkellä mielestäni pörssissä hinnoitellaan inflaation taittumista ja Ukrainan sodalle jonkun sortin positiivista lopputulosta. Varsinkin jos inflaatio lähtisi Euroopassa pahasti lisälaukalle, niin EKP tuhoaisi positiivisen vireen odotettua korkeammilla nostoilla.
Mikäli reaalitalous sakkaa pahasti ja tulokset laskevat 6-12kk sisään, niin kyllä sittenkin lasketellaan. Tätä ei olla vielä hinnoittelu vahvasti osakkeisiin, koska vaikuttaa siltä, että tulokset eivät välttämättä romahda. Mikäli inflaatio taittuu eikä palkat nouse reilusti, niin tulokset voivat pysyä hyvinä. Toki sektorieroja on runsaasti ja erityisesti turhuustavara/palvelukauppa kärsii.
Kääntäisin asian niin päin että pohjista kurssit alkoivat nousta eli ennakoivat näkymien kääntymistä paremmiksi. 6-12 kk ikkunalla kesäkuun ja lokakuun pohjat voisivat molemmat ennakoida näkymien paranevan noin Q2/2023.
Usa:ssa tulokset pysyvät hyvinä juuri palkkojen nousun ja inflaation laaja-alaisuuden ansiosta. Kun kaikki pystyvät nostamaan hintojaan sen kummemmin perustelematta, rahaa tulee eikä katteista tarvitse tinkiä vaikka oma kulutaso nousee. Palkansaajathan on ne jotka tuotteet ja palvelut kuluttaa.
Olet oikeassa, ilmaisin itseni vähän epäselvästi. Tarkoitin/jätin sanomatta, että jos vältetään palkka/inflaatiospiraaliin joutuminen, niin työntekijöiden ostovoima ja yritysten tuloksentekokyky säilyy kohtuullisena taantuman/kriisin yli.
Linkkaanpa tähän tiistaina ilmestyneen Sijoitus kästin, jossa suomalainen analyytikko Tero Kuittinen kertoilee näkemyksiä Jenkkimarkkinasta. Terolla on ns. eturivin paikka Wall Streetillä. Ihan mielenkiintoista juttua ytimestä.
Tuon korkokäyrän kääntyminen on tarkoittanut tuloksille kylmää kyytiä lähitulevaisuudessa. Kyydin kylmyys vaihdellut viimeisen 4 taantuman aikana, mutta aina on otettu vähintään yli 10% tuloksista pois. Finannssikriisi ääritapauksena, kun lähes koko SP500 tulos onnistuttiin pyyhkimään pois.
Aina kun tuo taantuma indikaattori välähtää pystytään perustelemaan miksi tällä kertaa asiat on toisin ja niin varmaan tälläkin kertaa pystytään. Indikaattorin löytäjä muistaakseni sanoi hyvin ennen viimeistä taantumaa, että joka kerta ajat ovat todella olleet erilaiset, mutta vielä ei ole tullut tarpeeksi erilaista aikaa etteikö tuo korkokäyrä olisi toiminut taantuma indikaattorina.
Mielestäni markkinoiden narratiivi on muuttunut/muuttumassa. Nyt ei enää pelkästään seurata inflaatiolukuja, vaan markkinat liikkuvat lyhyellä tähtäimellä Q4 tulosten mukaan ja hieman pidemmällä tähtäimellä työttömyyslukujen tahdittamana.
