Härskisti pahoinpitelen Damodaranin mallin tuntematta sen syvintä olemusta lainkaan ja olettaman sen olevan jokseenkin lineaarinen…
Tästä voi kuitenkin approksimoida millaista korkotasoa ja tulostaantumaa hinnoitellaan:
0
-5 %
-10 %
-15 %
-20 %
5%
3763
3625
3488
3350
3212
4%
3946
3794
3642
3489
3337
3%
4128
3962
3796
3629
3463
2%
4311
4130
3950
3769
3588
Eli markkinat uskovat nyt johonkin näistä:
4% korot & tulosennusteet pitävät
3% korot & tulokset -5%
2% korot & tulokset -10%
Ei mahdoton, mutta ehkäpä enemmän kallellaan positiiviseen.
Vastuuttomasti heitän oman arpani: 3% korko & -10% 2023 tuloksiin. → SPn “fair value” tällä approksimaatiolla ~3800
Finanssiolojen kireyttä mittaava indikaattori on ponnistanut tammikuussa plussalle. Tähän soppaan on siis heitetty kaikkea korkoeroista osakemarkkinaan ja se mittaa karkeasti, kuinka helppoa tai vaikeaa rahoitusta on saada ylipäätään markkinalta tai pankeista.
On myös mahdollista, että EKP vain pitää melua, pelottelee markkinaa ja ohjaa puheella - kuin myös että se tosiaan pitäisi korkoja ylipitkään ylhäällä ohjaten maanosaa taantumaan.
EKP:n todellakin on pidettävä melua koska se ei maksa mitään. Koron nosto nimittäin on hyvinkin kallista.
Tosin onhan EKP ollut kekseliäs aiemminkin miten kompensoidaan korkeita korkoja ettei se tulisi niin kalliiksi. Vieläkö kikkapussissa on jotain käyttökelpoista?
Viime aikojen nousun laaja-alaisuus on historiallisesti indikoinut lisää nousua. Nousu ei siis nojaa yksittäisiin lappuihin, vaan sijoittajat laaja-alaisesti ostavat osakkeita (odottaakseen lisänousua, oletan).
Viime aikojen kymmenien tuhansien megateknojen irtisanomiset puhuttavat, mutta viikottain tulee noin 200 000 työttömyyshakemusta jenkeissä mihin suhteutettuna nuo ovat kuin tippa meressä. Toistaiseksi työllisyys pauhaa vahvana.
Kävin vähän Helsingin pörssin tuloskausiodotuksia läpi. Analyytikot odottavat mediaanina 1 %:in liikevoiton kasvua ja 8 %:in liikevaihdon kaskua. Suhteellinen kannattavuus siis keskimäärin laskee.
Kyseenalaistin syksyllä useaan otteeseen, miten Euroopassa voidaan tehdä ennätystuloksia samalla kun energiakriisi painaa päälle. Toistaiseksi tämä kyseenalaistaminen näyttää olleen aiheeton. Alla Eurostoxx600:sen EPS.
Videon pääaiheena oli globaalin asunto- ja kiinteistökuplan sulaminen. Ruotsisaa asuntojen hintojen odotetaan laskevan 20 %:ia ja maan asuntosijoittajat ovat kiipelissä korkojen kanssa. Euroopassa on roskalainoista kiinteistösektorin default-todennäköisyys on suurin. Euroopassa pitäisi tänä vuonna rahoittaa 390 miljardilla eurolla erääntyviä sektorin lainoja… Globaalisti on vajaa 200 miljardia dollaria ongelmallista kiinteistölainaa. Kaupallisten kiinteistöjen arvo luisuu ympäriinsä.
Tässä kuvaajassa on myytyjen asuntojen suhde myynnissä oleviin kämppiin jenkeissä. Asuntomarkkina on käytännössä taantumassa.
Aika näyttää, miten globaalisti ylivoimaisesti suurimman omaisuusluokan sulaminen näkyy taloudessa, miten nollakorkoaikana liikaa vipua ottaneet toimijat selviävät ja miten tämä heijastuu finanssijärjestelmään…
Yhdysvaltojen työllisyys on todella vahva ja ollut jo yli vuoden ajan. Viime vuonna noussut inflaatio ja sitä seuranneet FED:in kiristystoimet eivät ole ainakaan vielä vaikuttaneet negatiivisesti työllisten määriin. Sitä paitsi Megateknojen poispotkitut kaverit eivät kauaa pyöriskele vapailla markkinoilla, vaan heille on todennäköisesti ottajia monessa suunnassa. Tuo voi itse asiassa olla positiivinen asia Yhdysvaltojen kokonaistuotannolle, sillä megateknot usein imuroivat markkinoilta suurin määrin asiantuntijoita ja pienemmät yritykset jäävät nuolemaan näppejään.
Noin vertailukohtana voisi sanoa, että Oulun piilaakso -ilmiö pääsi alkamaan vasta kun Nokiasta alettiin lappamaan väkeä ulos. Nyt siellä on erittäin elinvoimainen pienyritysten muodostama ekosysteemi.
Tästä finanssiolojen ennenaikaisesta keventymisestä mahdollisesti närkästyneenä FEDin Waller ehdottaa muutoksia QT:n viitekehykseen. Ensimmäisenä muutoksena olisi konsolidoida reverse-repo tasot pankkireservien kanssa mitattaessa pankkien likviditeettitasoa. Tämä muutos tarkoittaisi sitä että FEDille olisi ok tiputtaa pankkireservien määrää alemmas kuin nykyinen 2,5 triljoonan minimitaso.
Toisena muutoksena FED voisi jatkaa QT:n toteuttamista, vaikka korkotasoa ei enää nostettaisi tai jopa laskettaisiin. Tällä olisi tarkoitus ilmeisesti yrittää korkotason kautta stimuloida reaalitaloutta pysymään kuosissa, mutta samaan aikaan kiristää finanssijärjestelmän likviditeettiä, ettei siellä innostuta liikaa. Mielenkiintoinen yhdistelmä, mitenhän osakkeet ottaisivat tuon vastaan että likviditeetti kiristyy edelleen vaikka korkotaso laskisikin
Voisko tällainen johtaa siihen, että korkotaso pysyisi maltillisena, mutta rahaa ei enää jaettaisi ihan mihin tahansa roskaan kuten aiemmin, vaan laadullakin olisi väliä? Halpaa laatua, kuulostaa melkein suunnitelmataloudelta. Epäilyttävää.
Heippa kaikille! Tänään julkaistiin tukku eurotalouden ostopäällikköindeksejä ja näyttää siltä, että palvelualat ovat jo palanneet kasvuun ja teollisuudessakin lasku hidastui tammikuussa. Muita positiivisia signaaleja on nähty kuluttajaluottamuslukujen muodossa ja konsensusennusteissakin on nähty ensimmäiset korjaukset ylöspäin tämän vuoden osalta.
Ja varsinkin kun iso osa noista FANGMANien potkuista on insinööreille, jotka noiden firmojen maineella - ilmankin - löytävät uuden työpaikan “yhdellä puhelulla”
Sitten pitää alkaa olla huolissaan lamasta kun työttömyysilmoitukset alkavat koskea tehdastyöläisiä yms “Bluecollar” jengiä. Nythän ongelma on lähinnä valkokaulustyöläisten jotka löytävät uusia hommia varmaankin hyvin pian.
…ja toisaalla iso osa on Jenkkien ulkopuolella työssä olevia, eli vaikka joku prosentti ei heti löytäisi, Intialainen työttömäksi jäänyt insinööri ei näy Jenkkien työttömyystilastoissa.
Twitterin treidaajaväki ennakoi, että inflaatio saattaisi tehdä uuden (tai useamman) huipun, mikä tarkoittaisi, että FEDillä on vielä hommaa ja monien yritysten tulokset kyykkäisivät ainakin suhteessa “vaara ohi” -odotuksiin.
Krugman tarjoaa toivoa. Mikäli trendi jatkuu, Fed ei ehkä nosta korkoja enää niin innokkaasti kuin aiemmin.
In any case, in mid-January — a bit over two months after the election, but three consumer price reports later — things look very different. There’s still no recession. Consumer prices actually fell in December; more to the point, they’ve risen at an annual rate of only 2 percent over the past six months.
Veikkaanpa minäkin. On tuuleteltu ettei vastoin odotuksia mikään ole mennyt rikki, vaikka korot on nousseet. Kyllä sekä osa kuluttajista, valtioista ja yrityksistä on menneet rikki, vaikutukset nähtäneen pian.
Lisäksi mistä meinaatte ennätystappioita raportoineiden suosikki lupausten saavan uutta rahoitusta, kun samaan aikaan megacap pajat laittaa porukkaa pihalle ja lappujen vuosituotto -xx%?
Edelleen korostan olevan veikkaus, q4/22 tuloskaudesta ja tämän vuoden näkymistä saadaan uusi iso lasku aikaan. Mennään reilusti alle aiempien pohjien indekseissä.
Heitetääs taas erinomainen ja hyvin argumentoitu Hussmanin tuorein kirjoitus kun eilen sähköpostiin tipahtanut:
Jotain nostoja:
Valuaatiot hänen näkemyksen mukaan edelleen kestämättömät, etenkin suhteutettuna bondien hinnoitteluun. Nollakorkoaika meni jo, mutta pörssikurssit ovat reagoineet vain vähäisesti tuohon.
Hussmanin “sisäiset mittarit” * (jotka olleet jälkiviisaasti katsottuna erinomaisia ennakoimaan markkinoita lyhyellä aikavälillä viimeisen 25 v aikana) kehoittavat edelleen suureen varovaisuuteen. Tässä Hussman myös korostaa, että jos nämä sisäiset mittarit muuttuvat ja kielivät sijoittajien psykologian muuttumisesta taas riskinottohalukkaammaksi, niin myös he muuttavat nopeasti mieltä. Tällä hetkellä ei näe kuitenkaan merkkejä tästä viime aikaisesta kurssinoususta huolimatta.
Osakemarkkinoiden laskun jatkuminen ei hänen mielestään vaadi lamaa, asuntokriisiä tms. Kyse on sijoittajien riskinottohalukkuudesta, psykologiasta ja se voi muuttua ilman sen kummempaa syytä
Tällä päivämäärällä, Hussman näkee että jenkkien 10Y bondi antaa paremman tuoton kuin SP500 seuraavan 10v aikana. Tässä kuitenkin hän huomauttaa, että kyse on tästä hetkestä → yleensä markkinat reagoi kyllä tilanteeseen seuraavien lähivuosien aikana radikaalisti, jolloin pörssin tuotto-odotus luonnollisesti paranisi selvästi.
Hussman näkee markkinoiden inflaatio-odotukset liian optimistiseksi → hänen näkemyksen (joka on jälleen hyvin argumentoitu) mukaan on todennäköisempää että inflaatio laskee hitaammin tuonne 1-4 % seutuun.
Hussman ei näe että talous olisi jenkeissä taantumassa tai ihan lähiaikoina tuohon menossa, koska työllisyys on niin vahvaa.
Kaiken kaikkiaan siis Hussmanin näkemys on, että jenkkimarkkinoilla on tällä hetkellä edelleen merkkejä pelon kasvusta eikä riskinottohalukkuuden lisääntymisestä. Tämä yhdistettynä absoluuttisesti kiistatta koviin valuaatiotasoihin luo poikkeuksellisen huonon riskituottosuhteen hänen mielestä.
HUOM! *Tarkkoja määritelmiä näistä mainituista sisäisistä mittareista Hussman ei paljasta (aika ymmärrettävääkin), mutta kommentoi näistä:
“In 1998, I introduced our gauge of market internals – what I called “trend uniformity” at the time. It continues to be an essential element of our investment discipline. The specific signal extraction approach is one of the few things I keep proprietary, but I’m very open about the central concept. When investors are inclined to speculate, they tend to be indiscriminate about it, so the “uniformity” of market internals across thousands of stocks, industries, sectors, and security-types conveys information about that psychology.”
The Euro zone is showing more resilience. Business activity there made a surprise return to modest growth in January, adding to signs the downturn in the bloc may not be as deep as feared and that the currency union may escape recession.
