Yksityiset yritykset Yhdysvalloissa loivat maaliskuussa 2023 yhteensä 145 000 työpaikkaa, mikä on alle helmikuussa korjatun 261 000 työpaikan ja 200 000 ennusteen. Tämä osoittaa, että työmarkkinat hidastuvat kuluttajakysynnän heiketessä ja lainanoton kustannusten noustessa. Palvelualalla luotiin 75 000 työpaikkaa, joista eniten oli vapaa-ajan ja hotellialan (98 000), kaupan, kuljetuksen ja hyödykkeiden (56 000) sekä koulutuksen ja terveyspalveluiden (17 000) aloilla. Työpaikkoja menetettiin taloushallinnon (-51 000), ammatti- ja liike-elämän (-46 000) sekä tietojenkäsittelyn (-7 000) aloilla. Samalla tuotantoaloilla lisättiin 70 000 työpaikkaa rakentamisen (53 000) ja kaivostoiminnan (47 000) seurauksena, kun taas valmistusteollisuus menetti 30 000 työpaikkaa. Suuret yritykset loivat vain 10 000 työpaikkaa ja keskisuuret yritykset 33 000, kun taas pienet yritykset loivat 101 000 työpaikkaa. “Työnantajat vetäytyvät vuoden vahvasta palkka- ja palkkakasvusta, ja kolmen kuukauden tasannejakson jälkeen kasvu hidastuu”, sanoo ADP:n pääekonomisti Nela Richardson. Vuotuinen palkkakasvu niille, jotka pysyivät töissä, hidastui 6,9 prosenttiin, mikä on alin yli vuoteen.
Lama on uusi inflaatio
Tuntuu, että tässä ootellaan jotain räsähdystä. Ja sit tulee dominoefekti.
@Perttu_Hamalainen ja @LakeBoodom jo kommentoikin hyvin.
Yritän taas huomisessa Vartissa selventää asiaa, mutta tänä vuonnahan on nähty eeppinen tilanteen muutos pörssissä:
Taantuma 
—> eikun liian kuuma talous 
—> pankkikriisi 
—> taantuma!? 
Mutta talouden liikkeiden arvailu ei riitä, kun pitäisi miettiä miten osakkeet reagoi niihin. Esim. teknologiafirmoille talouden jäähtyminen ei välttämättä ole niin paha, kun niiden kasvuajurit ei riipu syklin vaiheesta ja samalla niitä helpottaa korkojen lasku.
Tämä näkyy hyvin osakkeiden käyttäytymisessä tänä vuonna: teknot ylös, sykliset mörnii.
@Heikki_Keskivali:ltä taas erinomainen tviittketju, tällä kertaa korkohommista. 
P.S. @ljkangas, muista ottaa kuppi kuumaa viereen, kun lähdet lukemaan. 
Tuossa käytiin vaikutusta lähinnä kotitalouksien nykyvelkoihin (5 biljoonaa vaihtukorkoista, koska 90 % asuntolainoista kiinteitä) sekä käteiseen (noin 17 biljoonaa dollaria).
Mutta korot vaikuttavat myös yrityksiin, niiden rahoitukseen ja investointipäätöksiin. Ja yritykset taas työllistävät ihmiset. Ja ihmisten töiden vakaus vaikuttaa heidän kulutus ja investointipäätöksiin. Sen lisäksi korot vaikuttavat ihmisten tuleviin hankintoihin.
Siitä olen samaa mieltä, että matalissa koroissa sensitiivisyys on jokseenkin pienempi ja kieltämättä niillä on paljon tuloja haittaavia elementtejä kuten juuri korkotulojen (toisten menojen…) menetys. Mutta en lähtisi ihan kääntämään sitä toisin päin. 
Matalat korothan (markkinalla) eivät ole vain keskuspankin asettama asioiden olotila: yleensä korot ovat oire talouden tilasta ja muiden maailman maiden säästämis- ja politiikkavalinnoista. Fed seuraa näitä kuin lastu laineella. Narulla on vaikea työntää.
Kiinan palvelut elpyvät vauhdilla talouden avautuessa, kovia PMI-printtejä. Palvelujen vahvuus on hyvä maan taloudelle itselleen, ei niinkään näy muualla heidän keskeinen lattekahvien laitto.
No joh, rakennus- ja varsinkin sahateollisuus ovat tuon olettaman suhteen perinteisesti ainakin olleet Suomessa hyviä indikaattoreita, tietyistä ns. “hallituksenmuodostumisrepertuaareista” nyt puhumattakaan…
Maailmalla taasen ota näistä sitten viellä selvää -juuta tahi jaata-, osviittavirran tuijottaminen tosin muuttumassa pikkuhiljaa aina vaan ikäänkuin salakavalasti synkemmäksi ja synkemmäksi:
-
Yhdysvaltojen palvelualojen ISM -indeksi kertoi sektorin luottamusilmapiirin yllättävän voimakkaasta heikkenemisestä.
-
Kasvun ja työllisyyden kannalta kriittisen sektorin ISM -indeksi painui maaliskuussa vain vaimeaa kasvua viitoittavalle 51,2 tasolle (ed. 55,1).
(=lisäsignaali talouden jäähtymisestä?) -
Uusien tilausten indeksikin otti takapakkia kylmänkalseat 10,4 pistettä lukemaan 52,2…
…Tänään datakalenterin tyhjyyden myötä on ns. “välipäivä”, mutta huomispäivänä, kuinka ollakaan, julkaistaan Yhdysvaltojen maaliskuun työllisyysraportti…
Muutama poiminta aamun Vartista. Kävin tämän hetken talous- ja markkinatilannetta läpi mahdollisimman kansankielisesti. Ei kieltämättä mikään selkein aika sijoittajille.
Suhteellisen luotettava LEI on ennakoinut taantumaa jo pitkään. Mutta, tämä mittari näyttää annualisoituna pohjaavan. Taantuma saattaa tulla, mutta tätä menoa se on tullessaan osakkeille “vanha uutinen”.
On myös hyvä tiedostaa, että tulostaantuma on jo konsensusennuste. Se alkoi Q4:lla ja jatkuu nykyennustein koko H1:sen minkä jälkeen SP500 tulokset elpyvät. Yllä kvartaalitulosten vuosimuutos, alla kvartaalikohtainen EPS.
Ei tuolla siis mitään syvää taantumaa odoteta mutta taantumaa kuitenkin.
Näitä leikkejä voi loputtomasti leikkiä vaikkapa Damodaranin exceleillä, mutta SP500:sen nykyinen arvostus, forward P/E 19x, on ihan perusteltu jos ottaa lähivuosien konsensusennusteet ja antaa kasvun hiipua sen jälkeen vuosittain kohti 3 % terminaalikasvua, joka on myös pitkän aikavälin riskitön korko.
Olisi tietenkin outoa jos päätyisi SP500:sen nykyarvostuksesta tosi kauas, mutta tämä on ihan hauska leikki välillä tutkia mitä odotuksia nykypistemäärssä on mahdollisesti sisällä.
Ja, jos ei SP500 maistu P/E 19x ja eurooppalaisosakkeet 12,5x, saa pankkeja todella halvalla suhteessa indekseihin. Alla mainitut yleisindeksit sekä USAn että Euroopan pankki-indeksit.
Arvosijoittajat hoi!
Tuossa sulla ainakin on jotakin muuta kuin GAAP-EPS.
Juuri näin, suhteellisen klassisesti jenkkityyliin, tässä on non-GAAP operating earnings (ainakin luvut täsmäävät), joista on mm. stock based compensation “putsattu”, joka noh, on itsensä huijaamista.
S&P:n datan mukaan operating earnings oli 2022 n. 197$ joten tuossa on n. 10% liikaa operatiivisissa tuloksissa. (Itse luotan S&P:n omaan dataan, onhan indeksikin S&P 500 jne.)
Raportoidut EPS:t oli sitten vielä matalampia, 173$ (S&P:n datan mukaan.)
Tuo ei vaikuta itse kertoimiin juuri (kuin ROE laskun kautta).
Katson mieluummin operating earningsejä koska niitä markkina katsoo ja niistä putsautuu kertaerät pois. Tai tietysti markkina katsoo kassavirtaa mutta sinne päin! 
Halutessaan voi katsoa GAAPia ja sitten lyö käytännössä saman 19x kertoimen sille EPSille.
Osakekurssit tietysti liikkuvat sen mukaan mitä markkina katsoo. Eli ymmärrän logiikan.
Mutta sitten taas jos haluaa miettiä minkä arvoisia bisnekset ovat, ei varmaankaan kannata systemaattisesti pitkiä aikoja teeskennellä että osa kuluista ei oikeastaan olekaan kuluja.
Toki minkä tahansa vuoden ja minkä tahansa yksittäisen firman kohdalla voi olla että GAAP-tulos johtaa jonkin ison kertaerän takia harhaan.
Selitätkö tyhmälle siis miksi ei vaikuta onko operating earnings 218$ vai 197$?
Talousveturin talous jaksaa sinnitellä ja yllätti resilienssillään.
(käännös FT:n jutusta)
klo 10.22
Huolestuneisuus Saksan taantumasta hälvenee tehdastuotannon kasvun jälkeen.
Saksalaiset tehtaat toipuivat voimakkaasti maan energiakriisistä vuoden alussa, kun teollisuustuotanto kasvoi odotettua enemmän vuoden ensimmäisinä kahtena kuukautena.
Helmikuussa tehdastuotannon 2 prosentin kasvu, joka oli merkittävästi korkeampi kuin Reutersin ennusteessa odotettu 0,1 prosentin kasvu, oli viimeisin positiivinen merkki Euroopan suurimmalle taloudelle, jonka energiahinnat helpottivat, tehdastilaukset kasvoivat ja vienti elpyi.
Taloustieteilijät kertovat, että liittovaltion tilastoviraston julkaisemat tiedot torstaina merkitsivät sitä, että Euroopan suurin talous on todennäköisesti välttänyt laman talven aikana, vaikka bruttokansantuote supistui 0,4 prosenttia viimeisellä neljänneksellä.
Kertoimien laskemiseen (tuossa excelissä) voit lyödä mitä vain tulokseksi periaatteessa, kun muut asiat pysyvät ennallaan. Nuo kertoimet tulevat kasvusta, sen kannattavuudesta (ROE) ja tuottovaateesta.
Ainoa vaikutus on siinä, että jos toteaa että 19x on se oikea P/E niin 197 GAAPilla se olisi käypä arvo 3743 ja operating earnings 4142 ja veikkaisin nykyisestä pisteluvusta että markkina katsoo operatiivista tulosta. Eikä tarvitse edes veikata vaan kaikki alan jättiläiset McKinseystä kaiken maailman Mauboussineihin ohjaavat tuohon operatiivisen tuloksen katsomiseen.
Niin siis tuossa alkuperäisessä tekstissäni oli 3 lukua. Non GAAP Operating earnings, joka on tuo excelissäsi oleva 218$. GAAP operatings earnings 197$
Varsinainen GAAP EPS on 173$, jota en itsekään käyttäisi, mutta kyllä osakepalkkiot kuuluvat mielestäni laskea mukaan, jolloin tuo 197$ on relevantti.
GAAP-tulokset korreloivat paremmin sen kanssa miten firmoista vuosikymmenien mittaan palautuu käteistä omistajien tileille.
Tosiaan ymmärrän että voi olla järkevää teeskennellä että keisarilla on vaatteet jos on varma että kaikki muutkin aina tulevaisuudessa teeskentelevät.
Nojaa, siihen on syynä miksi ei näitä markkinalla katsota niin paljoa:
Esimerkiksi Berkshiren tulos oli viime vuonna -23 miljardia, mutta operatiivinen tulos +31 miljardia dollaria.
Okei aika ääriesimerkki mutta kuitenkin.
“But the 92-year-old investment guru said that figure is highly misleading and doesn’t reflect the true state of Berkshire’s financial performance.”
Yksittäisen vuoden kohdalla totta kai näin mutta kymmenen vuoden jaksolla tällaiset eivät vaikuta kokonaiskuvaan.