Tästä tulee etäisesti mieleen 80-luvun pankkikriisi jossa kaatui satoja korkoriskinsä huonosti hoitaneita pankkeja (kuten tänään).
Samalla muuten pörssi oli historiansa suurimman nousumarkkinan alussa. 
En siis väitä että että nyt olisimme sellaisen alussa mutta pointtina ettei pienten pankkien kaatuminen ole välttämättä niin dramaattista jos taloudessa ei ole suurempia ongelmia. Tämä ei ole sub prime kriisi.
CRE-sektoria ja private equityn hämäriä velkakuvioita kannattaa tietysti seurata.
Tässä on Timo Heikkilän kommentit Fedin korkopäätöksestä ja vähän muustakin siihen liittyvästä.
Fed laski etenkin vuoden 2024 talouskasvuennustetta. Vaikuttiko viime viikkojen pankkikriisi ennustemuutokseen? Lausunnossa Fed totesi, että pankkisektorin tapahtumilla tulee olemaan vaikutuksensa inflaatioon (heikkenee) ja taloudelliseen toimeliaisuuteen (talouskasvu hidastuu)."
Markkinan mielestä pivot on käsillä. Ohjauskorko-odotukset ovat laskeneet merkittävästi maaliskuussa alkaneen pankkikriisin jälkeen.
Jännä yhtymäkohta tuonne 2006/2007 tienoille, jos nyt pidetään korko paikallaan carpe diem -mentaliteetilla 
OP:n Hännikäinen kertoi ajatuksiaan eilisestä kokouksesta. 
Eilen illalla Suomen aikaan Fed järjesti odotetun korkokokouksensa. Seniorimarkkinaekonomistimme Jari Hännikäinen oli linjoilla kuulolla ja paketoi kokouksen annin videolle. Videolla käydään läpi keskuspankin tulevia ohjauskorkonäkymiä, markkinareaktiot Powellin kommentteihin sekä osakemarkkinoiden ajureita.
Mitä parhainta iltapäivää foorumilaisille. Klo 15:15 jatketaan keskuspankkihetkiä EKP:n korkopäätöksen parissa. Pitkästä aikaa vaikuttaa siltä, että tässä korkopäätöksessä on enemmän jännitystä kuin Federal Reserven korkopäivissä, sillä niin 25 korkopisteen kuin 50 korkopisteenkin nosto on mahdollinen.
Kuten kokousennakossa kirjoitin, mielestäni talouskuva kokonaisuudessaan puoltaisi 50 korkopisteen nostoa. Tämä lähinnä sen vuoksi, että talous on jatkanut yllätyksiään positiivisesti, luottamusluvut ovat kohentuneet ja inflaatio jyllää edelleen. Fedin paussiviestin jälkeen markkinan odottamana kompromissiratkaisuna kuitenkin lienee 25 korkopisteen nosto ”haukkamaisella” tavalla, eli sen yhteydessä EKP antaisi vahvan varauksen nostojen jatkumiselle.
Koronnostojen ympärillä pyörivä inflaatiokeskustelu on karannut jossain määrin sivuteille. Nythän pienempään koronnostoa perustellaan uutistoimistojen sivuilla eritoten sillä, että EKP:n seuraama pohjahintojen kehitys kääntyi huhtikuussa ensimmäistä kertaa 10 kuukauteen. Toki tämä on totta, mutta ero maaliskuuhun on edelleen hiuksenhieno (pohjahintojen nousu 5,6 % huhtikuussa vs. 5,7 % maaliskuussa), palvelujen hinnat nousivat edelleen ripeästi ja inflaatio on edelleen selvästi keskuspankin tavoitteen yläpuolella.
Inflaatiotulkintojen ja painotusten vuoksi molemmat vaihtoehdot koronnostoissa ovat aidosti pöydällä ja niistä on varmasti käyty keskustelua. Lisäksi meitä luonnollisesti kiinnostavat Lagarden kommentit siitä, onko nyt paussin aika.
Maaliskuussa alkaneet pankkijännitteet ja markkinatilanne johti siihen, että keskuspankillakin näkyvyys tulevaan heikentyi. Maaliskuun korkopäätöksessä ei EKP:n osalta enää viestitty rahapolitiikan suunnasta tulevissa kokouksissa. EKP siirtyi siis viestinnässään Carpe diem -rahapolitiikkaan jo Federal Reserveä aikaisemmin, ja uskon, että viesti pysyy edelleen ympäripyöreänä (datariippuvuus korostuu).
Hyvin samantyyppinen viesti kuin Federal Reservellä, eli datariippuvuus mainittu ja tulevista koronnostoista ei kirjoitettu, mutta inflaatioriskejä korostettiin.
Näköjään viimeaikaiset inflaatioluvut ovat vakuuttaneet keskuspankin päättäjät siinä määrin, että 50 korkopisteen nostot saatettiin maaliskuussa päätepisteeseensä. Lagarde varmasti kuitenkin toteaa pian, että työtä on vielä tekemättä, tosin kyllä euroalueellakin kiristyneet rahoitusolot tekevät työtä keskuspankin puolesta. EDIT
Euroalueella rahoitusolot eivät ole elpyneet Yhdysvaltain tavoin, mikä voisi puhua myös koronnostopaussin puolesta.
European Central Bank Raises Key Interest Rate by Quarter Point
Lagarde lehdistötilaisuudessa: inflaatiopaineet ovat edelleen korkeita ja palkkainflaatio kiihtynyt.
Liz Youngin kommentti eiliseen
Lagarden mukaan EKP:n neuvostossa oli päättäväinen tunnelma: kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että korkoja oli nostettava ja “emme ole menossa tauolle”, eli työtä on jäljellä. Tulevia koronnostoja ei siis voi vielä sulkea pois.
Melko paljon toistoa oli lehdistötilaisuudessa ja hyvin samantyyppisiä kysymyksiä. Pääviestiksi nousi kiteytettynä, että “emme ole tauolla” ja tehtävää riittää. Tässä vielä pikakommentti päätöksestä:
Todennäköisyydet alkaa olla jo melkoisen korkeita…
Sopinee tämä Pentin nosto Maerskin rapsasta tännekkin ketjuun.
OP:n Hännikäinen kertoi ajatuksiaan EKP:n korkokokouksesta.
Tänään EKP järjesti toukokuun korkokokouksensa. Seniorimarkkinaekonomistimme Jari Hännikäinen oli linjoilla kuulolla ja paketoi kokouksen annin videolle. Videolla käydään läpi keskuspankin koronnostotahdin hidastumista, inflaatiokuvaa sekä markkinareaktiot kokouksen antiin.
Nordean Antti Saaren hyvä tviittiketju Börden tilasta.
Tuli paikallislehdessä vastaan uutinen inflaation jyrkästä laskusta.
Silmään pisti toisistaan suuresti eroavat maakohtaiset luvut.
Kun vertaa lukuja USA:han, niin siellä ostavaltiokohtaiset erot ovat huomattavasti pienemmät.
Aloinpahan pohtimaan, että ovat keskuspankit aika erillaisessa asemassa ohjauskorkoja pohtiessaan. Osaisiko kukaan jäsennellä, millaisia vaikutuksia yksi rahapolitiikka näin heterogeenisellä talousalueella voisi aiheuttaa esimerkiksi tuon listan ääripäihin?
Luxemburgissa esimerkiksi asunnot ovat sen verrat kalliita, että tiedän tapauksia, jossa lainakulut ovat muuttuneet 2500e/kk → 5000e/kk. Se alkaa jo tuntumaan keskiluokalla ja näkymään esim kulutuksessa vaikka liksat vähän parempia onkin. Voiko tässä käydä niin, että osa Euroopasta elää kohta deflaatiossa kuin toisaalla inflaatio vielä laukkaa?
Logistiikan jättiyhtiö Maersk varoittaa maailmankaupan viilenemisestä tilanteessa, jossa kuvaa liiketoimintaympäristönsä muuttuneen ”radikaalisti”.
Maerskin luvut ylittivät analyytikkojen odotukset, mutta osakekurssia latisti yhtiön ohjeistus siitä, että ensimmäisen neljänneksen jälkeen tämä vuosi jäisi tuloksellisesti heikommaksi. Yhtiö ohjeisti näin siitä huolimatta, että näkee kysynnän kohenevan vuoden jälkipuoliskolla.
Maersk rahtaa noin viidenneksen maailman konttiliikenteestä, ja yhtiötä pidetään suuren koonsa vuoksi maailmankaupan yhtenä kuumemittareista. Nyt yhtiöön ovat iskeneet samaan aikaan heikentynyt kulutuskysyntä, merirahtihintojen merkittävä lasku huippukorkealta, rahtimäärien väheneminen ja maailmalla yleisesti mataliksi puretut varastotasot, jotka ovat vähentäneet tarvetta uusille kuljetuksille
