Hmm. Palkkainflaatio nostaa päätään?
JPow taitaa painaa thumb down-nappia tähän. Työmarkkina edelleen kuuma. Missä lama?
Mitenköhän tätä pitäisi tulkita… lämmintä, korot pysyvät korkealla kauemmin? Mutta samalla laman riski laskee?
Hmm. Palkkainflaatio nostaa päätään?
JPow taitaa painaa thumb down-nappia tähän. Työmarkkina edelleen kuuma. Missä lama?
Mitenköhän tätä pitäisi tulkita… lämmintä, korot pysyvät korkealla kauemmin? Mutta samalla laman riski laskee?
Ilman heikkoa työmarkkinaa ei ole eikä tule taantumaa.
On tuo trendi kuitenkin onneksi alaspäin…
https://twitter.com/LoganMohtashami/status/1654464627605127168
Ah totta, sokeana katsoin vain vs. edellinen lukema. Ainahan tällaisissa on pientä vatkausta edestakaisin, isommassa kuvassa trendi on kyllä selvästi edelleen alas päin, niinkuin pitääkin.
Kun pystyakselin skaala on vedetty noin ja graafi alkaa vasta viime vuoden heinäkuusta, niin itselle herää vain ajatus, että vääristellään tietoisesti dataa. Voi olla, että ei, mutta vähän siltä tuo haiskahtaa. Ei tietty voi väittää vastaan, etteikö trendi olisi kääntynyt, mutta mitenhän pitkän ajan keskiarvo suhteutuu tuohon reilun 4 %:in tasoon?
Graafi alkaa viime vuoden huhtikuusta, eli siinä näkyy 12 kuukautta taaksepäin noita palkkeja.
Tai sitten se poikkeuksellisen vahva työmarkkina on mitä parhain ennusmerkki taantumalle
Sanoisin, että siinä vaiheessa, kun työmarkkina näyttää heikentymisen merkkejä tilastoissa, niin ne kuuluisat on jo housuissa.
Vahva työmarkkina ei ole ennusmerkki taantumalle. Se on kyllä totta, että historiassa nousukausia on seurannut laskukausi. Mutta vahva työmarkkina voi kestää kaksi vuotta… tai viisi vuotta… tai pidempään. Siten se ei ole itsessään ennusmerkki taantumasta.
Ennusmerkkejä taantumasta saadaan silloin, kun työllisiä tulee 1) ensin normaalia kasvutrendiä vähemmän 2) työllisten määrän lisäys alkaa kuukausitasolla tippumaan kohti nollaa 3) työttömyysaste lopettaa laskemisen ja alkaa hitaasti nousemaan 4) taantuma saattaa alkaa.
Näitä kannattaa seurata ja sen jälkeen alkaa ennustamaan taantumaa, kun edes pari näistä on tapahtunut. Tällä hetkellä mennään normaalia kasvutrendiä vahvemmassa kasvussa työmarkkinalla.
Kuukauden päästä huhtikuun työpaikkaluvut on taas jotain muuta.
Jokaista raportoitua työpaikkalukua korjataan jälkikäteen. Viimeisistä kuudesta näköjään kolmea korjattu ylöspäin, kolmea alaspäin.
Seuraava chartti kertoo siitä, kuinka työpaikkaluvut ovat ylittäneet ennusteita…
Montako kertaa historiassa on odotettu taantumaa kuin kuuta laskevaa, mutta? Olisiko männävuosien määrätön elvytys tekijä, joka sotkee analogiat aiempaan tällä kertaa? tis taim dif?
Damodaranin(kaan) mielestä nykyiset pankkihuolet eivät aiheuta huolta systeemikriisistä.
AS SVB, Signature and First Republic have fallen, the 2023 banking crisis looks like a slow motion car wreck, but without the systemic consequences of prior crises.
Pidempi ketju aiheesta.
Ei kai tuo Zerohedgen logiikka ihan kuitenkaan toimi. Tarkoitan, että kun seuraavan kuukauden “expectations” on tehty noiden alkuperäisten lukujen pohjalta, niin eihän niitä voi jälkikäteen päittäin vaihdella ja vertailla.
Mutta tosiaan työmarkkinat jenkeissä näyttää olevan vain järkyttävän vahva, eikä käsittämättömän järkyttävän vahva.
Ymmärrät varmaan että peräkkäisten estimaattien beatti sarja katkesi kun maaliskuun luvut korjattiin reilusti alaspäin. Eli kuvassa virhe.
Ihan eri asiaan. Hiukan haiskahtaa kuplalta: Applen osakkeen kurssi vs tbillit.
Q1/21
Revenue: 89,6M
EPS 1,4
Kurssi $133,5 (päivä q1 tuloksen jälkeen)
TBill 6kk: 0,4%
Q1/23
Revenue: 94,8
EPS 1,52
Kurssi $173,6 (päivä q1 tuloksen jälkeen)
TBill 6kk: 5,1%
Kun ottaa huomioon tbill koron Applen osakkeen pitäisi nyt treidata ehkä jossain $120 tuntumassa.
Applen myynti kasvanut kahdessa vuodessa 5,8% inflaatio sinä aikana ehkä vienyt 16% rahan arvosta.
OP:n Hännikäiseltä hyvä tviittiketju Jenkkien työmarkkinoista.
Olihan taas perjantai. Lyödyt pankkiosakkeet nousee kuin meemi osakkeet, Apple nousee heikoilla näkymillä. Voin taas rehellisesti sanoa että en tiedä mitä tapahtuu ja jatkan käsien päällä istumista.
Sen tiedän ettei pinnan alla olla niin härkää kuin indeksi antaa ymmärtää. Kivaa pientä head&shoulder kuviota equal weighted -indeksissä myös muodostumassa.
Myös likvideetti jatkanut päinvastaiseen suuntaan SP500 nähden.
//
Tällainen näppärä kuva osui silmiin vielä sattumalta. Nasdaq kyseessä. Heikkoutta täälläkin ilmassa.
Epätavallisen korkeisiin lyhyisiin korkoihin ei välttämättä kannata verrata osakkeen tuottotasoja. Markkinathan odottavat korkojen laskevan merkittävästi jo tämän vuoden loppupuolella. Pidemmät korot ovat liikkuneet huomattavasti maltillisemmin, joskin kyllä niihinkin peilaamalla Applen osake näyttää kalliimmalta kuin mitä kaksi vuotta sitten.
Nordea julkaisi toukokuun “Kansainvälinen sijoitusstrategia” -webinaarin tallenteensa.
Poimintoja:
Millaisia tuottoja on luvassa?
Omaisuuslajit:
Osakealueet:
Joukkolainat:
Tässä alla on mielenkiintoinen Olli Koposen tviiitti.
Lepikon vastaus tuossa ylläolevassa aika selkeä…
Milloin osakkeet ovat laskeneet -27 % (Nasdaq -37 %) koronnostosyklin aikana?
Itse löydän historiasta vain yhden vastaavan episodin -74, jolloin osakkeet muuten pohjasivat samoihin aikoihin, kun koronnostosykli päättyi.