– Helpottaa koko ajan - nyt on jo kahdentoista kuukauden euribor lähtenyt laskuun ja, jos ei mitään ihmeellistä tapahdu, niin korot pikkuhiljaa laskevat, Kangasharju sanoi.
Maailma on kyllä erilainen Kangasharjun silmin. Itte en olisi osannut katsoa tuota kuvaajaa tuolla tavalla, mutta hyvä kun viisaamman opastavat.
Onhan se nyt joitakin prosentin sadasosia matalampi kun kuukausi sitten!
Helsingin Sanomissa oli muutamissa minuuteissa luettava juttu surullisesta Helsingin pörssistä. Jutussa on Varman toimitusjohtaja Risto Murron, S-pankin päästrategin Lippo Suomisen ja Suomen osakesäästäjien toimitusjohtajan @Victor_Snellman:in ajatuksia. Jutussa ei ole maksumuuria.
OVATKO osakkeet Helsingin pörssissä siis jo halpoja? Suominen ja Snellman ovat yhtä mieltä siitä, että ainakaan erityisen kalliita ne tuskin enää ovat. Varsinaiseksi alennusmyynniksi kumpikaan ei pörssin tilannetta kuitenkaan kuvaa.
Saksan tuottajahinnat alittivat selvästi odotukset. Vertailukausi oli tietysti todella korkea, mutta kun huomoidaan muut Saksasta tulleet huonot uutiset, euroalueen tuleva talouskehitys synkistyy edelleen. EKP on nostamassa ennusteiden mukaan korkoja vielä kerran ja mahdollisesti tekemässä aika suuren mittaluokan virhettä. Tuntuu, että he ovat unohtaneet rahapolitiikan viiveet.
Ei mikään yllättävä lukema, mutta tosiaan Saksan tuottajahinnat maalaavat kuvaa että inflaatio on kuukausien sisään kaukainen muisto.
@Saint ehti ensin. 
paljonkohan olisi jos tuosta kokonaismarkkinasta poistaisi S&P7 tuotot.
@Jukka_Lepikko, Smartin Paasi ja Jukka Oksaharju sekä Tuomas keskustelivat markkinahommista. 
Osakestrategi Jukka Oksaharju yllätti ja ampaisi Titaanien taiston YTD-tuottorankingin kärkeen. Miten Oksaharju on yltänyt yli 20 % tuottoihin, vaikka Helsingin pörssi on matanut pohjamudissa? Entä miten menee treidaajalla (Jukka Lepikkö) ja indeksimiehellä (Martin Paasi)?
0:00 Intro 4:42 Kesän markkinakäänteet 24:32 Mitä Titaanit pitävät silmällä loppuvuonna?
Helsingin mörnivä pörssi ja sen arvostus on ollut viime aikoina keskustelussa. Yleensä näissä vertailussa käytetään vertailulukuna P/E-lukua ja tällä hetkellä sen on todettu olevan keskiarvojen (muistaakseni 17) alapuolella. Olen tässä mietiskellyt, että tuleekohan luku palautumaan keskiarvoonsa P-komponentin kasvulla vai E-komponentin laskulla. Muistelen Nordean Antti Saaren maininneen, että tuleville kvartaaleille ennustetaan laskevia tuloksia.
Tällaisen yksityissijoittajan on ollut vaikea päästä käsiksi kattavasti Helsingin pörssiyhtiöiden lukuihin. Inderesin beta-version osekevertailusivuilta näyttää nyt onneksemme löytyvän kattavammin dataa kuin vanhasta vertailusta. (Edit. Kun lataa .csv-tiedoston) Päätin siis tutkailla, miltä arvostukset näyttävät ennusteilla vuosille 2023-2026.
Aluksi otin mukaan kaikki yhtiöt joiden kurssiksi oli määritelty Euro. Telia siis jäi pois, enkä jaksanut alkaa jumppaamaan valuuttakursseilla. Vaikkakin sen tekeminen olisi varmaan vienyt vähemmän aikaa kuin tämän tekstin kirjoittaminen. Tämä kattaa datan mukaan 155 yhtiötä, joten luulen kyseessä olevan Inderesin seurannassa olevat yhtiöt sekä Inderesin ennusteet.
Laskin P-komponentin summaamalla kaikkien yhtiöiden tämän hetkisen markkina-arvon.
E-komponentin laskin aluksi jokaiselle yhtiölle erikseen kertomalla ko. vuoden EPS-ennusteen osakkeiden lukumäärällä. Lopuksi laski ne kaikki yhteen ja suoritin jakolaskun.
Sain seuraavat tulokset:
P/E 2023: 15.7
P/E 2024: 16.9
P/E 2025: 15.6
P/E 2026: 14.3
Tässä tarkastelussa näyttää siis siltä, että P/E-luku palautuisi keskiarvoonsa 2024 E-komponentin laskun myötä.
Tein saman tutkimuksen markkina-arvoltaan 25 suurimmalle yhtiölle (yhtiöIista viestin lopussa) ja sain seuraavat tulokset:
P/E 2023: 14.0
P/E 2024: 12.3
P/E 2025: 11.5
P/E 2026: 10.6
Näiden yhtiöiden osalta näyttäisi siltä, että P/E-luvun palautuminen keskiarvoonsa vaatisi P-komponentin kasvua, mikä luonnollisesti olisi sijoittajalle mukava asia. Vuoden 2024 P/E-luvulla mitattuna sinne olisi matkaa 38%. Olettaen siis, että keskiarvo olisi se 17.
Loppukaneettina mainittakoon, että laskuissani voi olla virheitä ja yhtiöt eivät varmaankaan ole missään indeksissä samalla painoarvolla kuin minun laskuissani. Lisäksi data on tuolta ylhäällä linkkaamastani sivulta enkä tarkistanut sen oikeellisuutta.
@Juha_Kinnunen varmaan ruotii näitä syvällisemmin ja ammattimaisemmin markkinakatsauksessaan. Toivottavasti myös podissa @Sauli_Vilen in kanssa. 
Yhtiöt jotka valikoituivat markkina-arvoltaan 25 suurimman joukkoon:
Nordea Bank
Neste
Kone B
Sampo A
Nokia
UPM-Kymmene
Fortum
Stora Enso A
Metso
Elisa
Kesko B
Wärtsilä B
Orion B
Valmet
Huhtamäki
Cargotec B
Tietoevry
Metsä Board B
Konecranes
Kempower
Kemira
Outokumpu
Qt Group
Fiskars A
Vaisala A
Muutama poiminta aamun Vartista.
Kiinan talous on taas puhuttanut viime aikoina. Investointivetoiselle Helsingin pörssille Kiinan hidastuminen on tietysti negatiivista (etenkin KONEen kaltaisille Kiina-firmoille), mutta muulle maailmalle ei välttämättä niinkään (paitsi raaka-aineille).
Kiina on todennäköisesti vuosikymmeniä kestävän velkakrapulan ja talouden sopeuttamisen alkukynnyksellä, kuten Japani 90-luvulla. Työikäinen väestö laskee ja talouden tuottavuuden kasvu on romahtanut. Kiina on kohdannut todennäköisesti ns. Minsky-hetkensä. Maa tulee siis jatkossakin keikkumaan uutisotsikoissa kun taloudessa risahtelee. Se ei ole “uutinen”, vaan normaali oire tästä prosessista.
Kiina on kuitenkin komentotalous, eikä sellainen kriisiydy herkästi. Mikäli Kiinan talous, joka on nyt hyvin investointi-/vientivetoinen, onnistuttaisiin tasapainottamaan kulutusvetoiseksi taloudeksi tämä tarjoaa uusia mahdollisuuksia. Kuten tästä kuvaajasta näkee, kotitalouksien osuus on häkellyttävän alhainen taloudesta vrt. USA tai EU (EU ei muuten tässäkään ole kovin vahvoilla, vaikka tilanne on Kiinaa huomattavasti parempi).
Otin mukaan alkuun populistisesti jutun Helsingin pörssin osingoista. 5 % lähestyvä osinkotuotto kertoo sekin pörssin edullisuudesta. Inderesin Osakevertailun mukaan peräti melkein 40 yhtiötä maksaa ensi keväänä yli 5 % osinkotuottoa…
Näetkö Bloombergistä omxh25 :en osinkotuottoa? Olen Morningstarin perusteella päätellyt että se olisi jo yli 5%, mutta olisi hyvä, jos sen voi vahvistaa toisestakin lähteestä. Tietysti sen voisi itsekin laskea mutta ei oikein jaksaisi
…ellei osinkoja leikata. 
Tämä. Ei ole toki makroasiaa, joten siirrettäneen parempaan paikkaan tarvittaessa.
Olen aina miettinyt osinkoihin perustuvaa sijoitusstrategiaa, sen hyötyjä ja riskejä. Näinä kurssipudotusten luvattuna aikoina olisi tietysti mielekäs ajatus rakentaa salkkua osinkoja jakelevien yritysten varaan, mutta mitäs jos useampi salkun yritys onkin jossain vaiheessa mallia Kojamo? Siinä kohtaa kun osinkoja on leikattu, on tietysti todennäköisesti yrityksellä muutenkin huonompi tilanne. Mutta jos strategia onkin ollut se, että huonot ja on tiedossa ja kaikki (salkun tuotto) on rakentunut osinkojen varaan.
Rakentamisesta on ollut paljon puhetta viime aikoina ja itseäni se kiinnostaa etenkin Admicomin ja Sitowisen osalta. Tulipa tällainen twiitti vastaan.
Miten paljon tuossa on kausiluonteisuutta? Vaikuttaahan viime vuoden kesäkuukin olleen vilkkain aloitusaika.
Tässä ehkä kannattaa seurata isompaa kuvaa, koska kausiluonteisuuden lisäksi samalle kuukaudelle osuva muutama isompi hankelupa voi vaikuttaa kk -lukuihin. Toivon kovasti, että Brotheruksen ilo on aiheellinen ja nousu jatkuu heinäkuussa. En halua pilata tunnelmaa, mutta tässä rakennuslupien ja aloitettujen hankkeiden liukuva vuosisumma.
Yhdysvaltain kotitalouksien velkatilastoja on juuri päivitetty.
Nostan näitä seuraavassa Vartissakin, ihan mielenkiintoista kehitystä.
Velkamassan kasvu on käytännössä pysähtynyt. Koska raha on velkaa ja velka talouden öljy, tämä voi näkyä vaimeampana kasvuna jossain vaiheessa. Kotitalouksien lainan kolikon toinen puoli on tietysti pankkien lainakanta. Sen data päivittyy viikottain ja muutos on nyt vuositasolla negatiivista.
Kuten ketjun aktiivit varmasti tietävät, kotitalouksien taseet voivat pandemian elvytyksen takia pulskeasti ja korkomenot ovat historiallisen pieni fraktio tuloista. Mutta huolimatta vahvasta työmarkkinasta joissain kategorioissa kuten autolainat alkaa näkyä maksuongelmia.
Kiinan jo pitkään jatkunut hitaahkosti etenevä talouskriisi teki jälleen uuden ruumiin. Jälleen yksi finanssilaitos on kaatumassa akuuttiin rahoituspulaan. Kiinan rakennussektorilla on tapahtunut jo useita kaatumisia ja suurimmat rakennusjätit kömpivät zombimaisessa olotilassa päivästä toiseen ollen eivät täysin kuolleita, mutteivät eläviäkään.
Tällainen varjopankkitoiminta on länsimaissa tuttua kauraa vuodelta 2008, jolloin se pulpahti pinnalle länsimaissa ja laukaisi asuntomarkkinoiden kriisin (vai oliko se toisin päin?). Joka tapauksessa, Zhongzhi konsernin $138Mrd kömmähdys on vain alle 5% arvioidusta Kiinan varjopankkimarkkinan kokonaisarvosta. Riittääkö yksi kivi käynnistämään suuren vyöryn?
The Financial Times reports: Turmoil at Zhongzhi sparks alarm over China’s $3tn shadow finance sector!
Paul Krugman kirjoittaa asiallisesti Kiinan taloustilanteesta. Artikkeli on hyvä ja ei tarvitse syvällistä taloustieteen osaamista. Lähteitä on käytetty ja niistä voi lukea lisää.
Now comes China, with a real estate sector even more swollen than those of Western nations in the run-up to 2008. China also has a large, highly troubled shadow-banking sector. And it has some unique problems, notably huge debts owed by local governments.
Autoritaarinen Kiina on markkinana hyvin erilainen kuin demokraattiset länsimaat ja siitä seuraa tiettyjä ominaispiirteitä.
China needs to replace unsustainable real estate investment with higher consumer demand. But some reporting suggests that top officials remain suspicious of “wasteful” consumer spending and also balk at the idea of “empowering individuals to make more decisions over how they spend their money.” And it’s not reassuring that Chinese officials are responding to the potential crisis by pushing banks to lend more, basically continuing along the path that got China where it is.
Lyhyesti sanottuna: Kiina on kusessa, mutta kukaan ei tiedä kuinka syvällä. Ja kun johto on kaulaa myöten paskassa, voi olla kova houkutus lähteä naapurisaarelle kuokkimaan, koska sisäisiä ongelmia ei mikään ratkaise paremmin kuin pieni voittoisa sota.
Näitä ”pieniä voittoisia sotia” on historiassa nähty monesti vaan eivät ne niin ”pieniä ja voittoisia” sitten ole olleetkaan. Omassa kuplassaan elävä diktaattori voi joskus erheellisesti näin kuvitella.
Tämä ketju suljettiin automaattisesti sen saavutettua vastausten maksimimäärän 10000. Jatka keskustelua ketjussa Pörssien suunta (Osa 3).
