Working as intented siis. Se että markkina huomioi veron muutokset ja toimii niiden mukaan ilman suurempia vatsan väänteitä lienee aika lähellä best case scenariota kaikille.
1 tykkäys
Heitän tähän verokeskustelun väliin (kuten kirjoittajat ovatkin todenneet, ei verojen vaikutus pörssin suuntaan ole lopulta niin ihmeellinen ellei yritysverot nouse ihan kattoon ja vastaavasti elvytys jäisi pienemmäksi) muutamia kuvaajia aamun videolta.
Ekonomistit odottavat koronnostojen alkavan vasta 2023 ja korot olisi päälle prosentin vuonna 2024.
Tavallaan voisi ajatella (tästä voi olla täysin erimieltä), että pörssin tie on suht turvattu tuonne asti JOS tuo korkojen nostopolku menisi noin.
Korot nousee, mutta ovat silti niin alhaalla että ei draamaa. SP500:sen tulostuotto vuoden 2024 ennusteilla taitaa olla yli 5 % jolloin pelivaraa olisi suhteessa korkoihin vielä mukavasti, vaikka emme voikaan tietää kuinka paljon korkeammalla liittovaltion velan korko on.
Toisaalta jos pörssiä uhkaisi taas dippi, Fed rientäisi apuun.
Mutta, harvoin korkoennusteet menee putkeen ja tuonne vuosien päähän katsominen on aika pitkä sihti. Miettikää kuinka tapahtumarikkaita 2018-21 ovat olleet, vaikka 2017 odotettiin pörssin nousevan matalan volan kaudella ikuisesti! 
En voi kuin suositella lukemaan Nomadien uusimmat ajatukset, referoin videolla osan blogista.
Nomadien ajatuksia markkinasta https://www.nomadinvest.fi/post/ensimmäisen-neljänneksen-jälkiviisastelut-1
Videon pääaiheena oli Japanin massiivinen, ehkä historian isoin pörssikupla 1980-luvulla. En käy kaikkea tässä läpi, todettakoon vaan että siihen verrattuna (P/E kohosi 90:neen koko pörssissä) tämän päivän nyyhkykalliit osakkeet kun pörssi treidaa n. P/E 20x tuntuvat suorastaan ilmaisilta.
Japanin pörssi ei ole vieläkään täysin toipunut tuosta kuplasta.
Mielenkiintoisia yhtymäkohtia tähän päivään kyllä on, kuten usko siihen ettei osakkeille ole vaihtoehtoja. Toisekseen, Japanissa viranomaiset suorastaan ruokkivat tietoisesti kuplaa ja matalia rahoitusoloja koska se oli keino pitää yllä maan kypsyysvaiheelle epäsuosiollista kasvumallia. Yhtymäkohdat Kiinaan ovat ilmeiset. Mutta meillä länsimaissakin voi jossain vaiheessa keskuspankkien ainainen halu pelastaa siijoittajien nahat muuttua tai jopa kostautua…
22 tykkäystä
Cargotec on hauska talouden kuumemittari.
Yhtiön ajureita on tunnetusti maailmankauppa (satamaratkaisut & nosturit laivoihin) sekä kuormausnosturit.
Asioita pitää liikutella ja nostella enemmän silloin, kun talous käy kuumana ja vice versa.
Koko pörssissäolonsa ajan Cargon EPS on keikkunut 2 euron molemmin puolin. Niinpä myös osakekurssi on lopulta ollut melko naulittuna samaan maastoon, kertoen hyvin sijoittajien odotuksista ja talouden syklistä:
Nyt ollaan taas menossa, eikä meinaamassa.
Meidän analyytikko Vesola käänsi juuri takkia ja reivasi kunnolla ennusteita ylös ja parin vuoden päästä pitäisi olla iskuetäisyydellä 4 euron EPS.
Kieltämättä talouden kuumentuminen voi propelloida Cargoa ja Cargon kaltaisia syklisiä konepajoja väkevään tuloskasvuun, mutta suaappi nähdä mihin asti tämä ympäristö tällä kertaa kantaa.
34 tykkäystä
Tuloskasvuodotukset vaan nousevat. Eipä ainakaan yhteisöverokorotuksia leivota näihin merkittävästi.
Trumpin veroleikkaus vastaavasti näkyy vuodenvaihteessa 17/18.
9 tykkäystä
Tuohon liittyen… SP500:sen Q1’21 EPS-odotus on lähtenyt paraboliseen nousuun. Yleensä tuloskauden kynnyksellä odotuksia lasketaan, kun yhtiöt ohjaavat analyytikoiden ennusteita alas jotta niistä on helpompi vyöryä yli…
Lisäys: minua edelleen hieman hävettää viime viikolla sattunut kömmähdys videolla missä sanoin Q1 tuloskasvun olevan +50 % kun oikeasti odotukset olivat silloin jotain +25 % mutta tämän parabolisen nousun myötä tuo sammakko oli suorastaan enteellinen.
Jos ylitysten määrä jatkuu kuten nyt niin kasvu voi yltää jopa +40 %:iin.
18 tykkäystä
…ja sitten paljastui salainen syy miksi kurssit tällä hetkellä tarpovat tappavaa tahtia ATHsta toiseen. Jos firmat takovat tulosta tähän tahtiin (oli syy siihen sitten mikä vaan) niin näin oikeastaan pitääkin olla.
12 tykkäystä
The Economist:
Suspend your disbelief. That seems to be what modern financial markets require of investors.
→ modern financial market theory. Omat kauppiksen kirjat lähteävät tänään roskiin.
6 tykkäystä
Hetkinen hetkinen! Yritätkö nyt implikoida rivien välistä, että EMH onkin totta ja markkina onkin oikeassa pörssin valuaatiosta? Kuka olisikaan uskonut…
3 tykkäystä
Saattaa kaatua koko EU:n elvytyspaketti, jos Suomen eduskunta ei hyväksy sitä. Nyt on Kokoomuksella kova paikka.
21 tykkäystä
Vasemmistollahan se kova paikka on 
Taas tulevat porvarit ruikuttamaan pennejä firmoihin, ihaniin valtion tukemiin tuikitarpeellisiin projekteihin ja … suoraan sanottuna hävyttömiin riistofirmoihinsa: " Matalalle lyöty korkokatto synnyttää sivullisia uhreja: ”Sääntelyn takia emme pysty harjoittamaan liiketoimintaa"
Tukirahat firmoille valuvat toisaalta paljon enemmän sijoituksiin, kuin yksittäisille kansalaisille annetut tuet. Jos tulonsiirto kansalaisilta yksityisille firmoille toteutuu (taas), nousevat osakekurssit. Jos taasen tulonsiirto kohdistuu yksittäisille kansalaisillle, menevät ne rahat todistettavasti enemmän kiertoon. Eikai tässä voi toisaalta, kuin voittaa 
4 tykkäystä
20 tykkäystä
Aamun videolla oli nyt niin paljon kuvaajia, että laitan vain osan tähän ketjuun.
Liittyen eilisiin tuloskasvuodotuksiin… SP500-indeksin 12 kuukauden päässä oleva rullaava EPS-ennuste nousee V-muotoisesti montusta. Huomatkaa iso ero siihen, miten kauan kesti toipua finanssikriisin tuloskuopasta.
Vuodesta 2007 ennusteita katsoen SP500:sen EPS on kasvanut +80 %. Samalla aikajaksolla kuitenkin itse indeksi on tykittänyt jo +180 % nousun. Tottakai, pitää katsoa pidemmälle kuin vuosi mutta ei nuo 2-3 vuodenkaan päähän katsovat ennusteet nyt noin paljoa ole nousseet. Luonnollisesti tämä näkyy myös alati venyneempänä arvostuksena.
Kuitenkin jos tuo parabolinen nousu tuloksissa jatkuu niin vaikea tässä on mitään negistellä.
Inflaatio-puheet ovat yleistyneet vauhdilla tulospuheluissa nelinkertaistuen viime vuoden vastaavasta jaksosta. Mitä olen meidän analyytikoiden kanssa jutellut niin samaa näkyy täälläkin. Kuten @Petri_Gostowski eilen tviittasi, monet ovat optimistisesti siirtämässä kustannusinflaation asiakkaidensa hintoihin… Joko hinnat nousee lopulta kuluttajille tai jonkun marginaalit alkaa kärsiä.
Moni sijoittaja odottaa kuolaten kulutusbuumia koronan jälkeen. Sen polttoaineena toimii globaalisti biljoonien arvoiset ylimääräiset säästöt jotka sijoittajien unelmissa ammutaan oitis kulutukseen kun rajoitukset poistuvat. Ainoa ongelma on, että nämä säästöt ovat esimerkiksi Euroopassa kasaantuneet hyvätuloisille/vanhuksille joiden alttius kuluttaa on valmiiksi pienempi. Siten kulutuspiikki saattaa jäädä pettymykseksi. Aika näyttää.
Ylipäätään nollakorot eivät tunnu vaikuttaneen säästöihin lainkaan. Ehkä jopa toisin päin. Nyt tavallisen säästötilisäästäjän pitää säästää rutkasti enemmän elämänsä tarpeisiin, koska korkotuotto ei tue säästöjä lainkaan.
21 tykkäystä
Inflaatioon liittyen: Muistan lukeneeni (lähde hukassa) että inflaatio alkaa usein ensin näkyä hieman piilotettuna, kunnes se puskee läpi kuluttajahintoihin. Käytännön esimerkkejä voisivat olla esimerkiksi:
Elintarvikkeiden hinnat pysyvät samana, mutta pakkauksen sisältö laskee 240g - > 220g, tai vaikka pehmopaperipaketista katoaa muutama kymmenen kappaletta. Kaikki näyttää siis pintapuolisesti samalta, mutta inflaatiota yhtä kaikki. Sitten kun tämä ei enää riitä siirrytään hintojen nousuun, joka itseasiassa olisi paljon suurempaa kuin mediassa tullaan esittämään ensin tapahtuneen piiloinflaation vuoksi.
Twitter väittää että jenkeissä jo näkyy tällaista, onko kukaan huomannut Suomessa?
20 tykkäystä
Tuota kutsutaan ns. “shinkflationiksi”.
Jos joku haluaa guuglailla nopeasti tutkimuksia aiheesta, ne olisi tervetulleita.
9 tykkäystä
Kyllä tätä tapahtuu, mutta Suomessa ehkä hitaammin kuin maailmalla ja mieluummin uusien tuotelanseerauksien yhteydessä: Olemassaolevaa pakkausta harvemmin lähdetään pienentämään, ainakaan jos kyseessä on brändivalmistaja, koska kuluttajat helposti kokevat tuon kusetuksena.
Sen sijaan jos kyseessä on uusi tuote, niin hinta pyritään painamaan tietyn psykologisen hintapisteen alle (esim. 2.99€ mieluummin kuin yli 3.00€). Monesti tuo saavutetaan sopimalla riittävän pieni pakkauskoko. Nousevien raaka-ainehintojen paineessa tuossa otetaan pientä toleranssia ja otetaan hiukan liian pieni koko mieluummin kuin just sopiva. Raaka-aineiden ja pakkausmateriaalien hintaan kun on vaikeampi vaikuttaa rajaansa enempää.
Vaikutus on lopulta ihan sama: Kuluttajat maksavat keskimäärin enemmän per yksikkö.
5 tykkäystä
Pohdin että olisiko tällaista ollut viimeisen ~6kk aikana alkanut näkyä kiihtyvissä määrin 
Pitäisi varmaan kauppareissuilla kiinnittää itse enemmän huomiota näihin. Hyvä kun päivämäärät tsekkaa ja tekee pientä hintavertailua, jos ei aina sitäkään…
Eikö inflaatiota sitten tulisi mitata yksikkökohtaisesti, esim. €/kg tai €/litra?
3 tykkäystä
Muistetaan pitää tässä ketjussa keskustelu relevanttina pörssin suunnalle, eli lähimarketin meetwurstipakkauksen “shrinkflaatio” omaan muistikuvaan peilaten ei vielä ole mikään tilastollisesti kelvollinen havainto.
Mutta aihe itsessään mielenkiintoinen, jos siitä löytyisi dataa. Eiköhän tuo inflaatio kyllä näy ihan hintojen nousunakin suoraan ~6kk sisään kun hinnannostot vyöryy alalta toiselle.
11 tykkäystä
Tuo pakkauskokojen pienentäminen on tosiaan aivan sama asia kuin hintojen nostaminen, koska kilo/litrahinta on se joka ratkaisee. Turhaa pyörittelyä yrittää lokeroida sitä jotenkin omaksi ilmiökseen.
Mutta asiaan: Pörssi on mielestäni jonkinlaisessa tienhaarassa, varsinkin uskottavuutensa suhteen. Tekohengitetty unelmahuttu toivottavasti romahtaisi pois ja ns. haamufirmat mihinkäänperustumattomine arvostuksineen jättävät rantautumatta Suomen pörssiskeneen. Kasvu olisi saatava orgaanisesta, perinteisestä myyntiin ja näkymiin perustuvasta näkemyksen muutoksesta. Nähdäkseni vain näin se on kestävää ja kansainvälisesti vertailukelpoista, olkoonkin nykyteknoilijalle tuskastuttavan hidasta ja tylsää.
1 tykkäys
Cargotecin keskeiset ajurit (konttiliikenne ja rakentaminen) elpyvät globaalisti. Tilauskanta alkaa pursuta. Kaappaus webcastista:
Suomalaiseen tyyliin tämä ympäristön parantuminen ei kyllä näy ulostulossa sitten yhtään:
Onkohan tuo “tekohengitetty unelmahuttu” hieman raju ilmaisu? Monet sykliset elpyvät syvästä kyykystä hyvin perustein. Korona-ajan elvytystä tuskin voi pitää “tekohengityksenä” kun talous itsessään oli suht terve ennen tätä eksogeenistä shokkia.
9 tykkäystä